Tuommoista otsikkoa käytti nimimerkin suojassa itsensä minua fiksummaksi arvioiva oppinut henkilö. Oli kimmastunut kirjoituksestani, jossa käsittelin ironisesti rannanremmiläisiä, torilla toikkaroivia joutilaita.
Omana nimimerkkinäni käytän etunimeäni siksi, että henkilöni on tiedossa, sillä en kaihda tuoda julki mielipiteitäni rehellisesti. kirjoitettaessa asioista jotka koskettavat läheisesti toisia ihmisiä, on korrektia toimia avoimesti. Kun kirjoitetaan sinisistä kukista ja hopeareunaisista pilvistä, silloin ei kukaan pahastu. En suosi pelkän yleisen hyminän toistamista, siinä on oltava jotain jujua.
Tämän kaltaisten johdantojen kirjoittamisesta en tykkää, mutta teen tämän siksi, että ehkä helpottuu sanomiseni ymmärtäminen. Kirjoittaminen on itsekeskeistä ja kirjoittaja on itsekäs. Kun on kirjoittanut jotain julkisuuteen ja saa palautetta, huomaa kuinka herkkänahkainen on! Tuon metsäänmenokäskyn kirjoittajalla ei näyttänyt olevan mitään käsitystä mitä minä todella olen.Kun saa sapiskaa ei pidä pukeutua säkkiin. Paras tapa lienee ottaa se vastaan kuin vesisuihku: Jos se puhdistaa, hyvä on, jos se virkistää, hyvä niin. Oppia voi ottaa kaikesta, sitä voi myös varastaa.
Muuan naishenkilö oli nuoruudessaan lähettänyt kirjoituksensa arvosteltavaksi ja saanut huonon "todistuksen". Siitä pahastui niin ettei kirjoittanut mitään vuosikymmeniin. Parempi lähettää julkaistavaksi kuin arvosteltavaksi. Julkaisu on aina ratkaisu, arvostelu vain subjektiivinen kannanotto.
Kirjoittajan ei pidä antaa kahlita itseään, vapaus täytyy olla. Tarkoitan, että saa kirjoittaa laatikkoon, muovikassiin tai kansioon. Parempi on että kirjoittaa, kuin ei kirjoita. Kirjoittaessa aivojen on pakko toimia.
Aloittelijalla on edessään monta kynnystä. Niistä selviää yhdestä kerrallaan, tai sitten ei. Minulle oli korkea kynnys tekstini näyttäminen toisille. Kun sen ylittää, on jo helpompaa. Tarkoitukseni on kuitenkin kirjoittaa luettavaksi jossain muodossa.
"Haluan oppia kirjoittamaan". Tuon lauseen olen sanonut ja olen kuullut monta kertaa. Kirjailijalta ja kirjoittajalta on turha mennä kyselemän ohjetta. Ei oikeaa ohjetta ole!
Kaikki sanat on kirjoitettu moneen kertaan. Jos kirjoitetaan entisiä sanoja entiseen ennalta määrättyyn järjestykseen: mitä se on? Kun kirjoittaa niin kuin oikealta tuntuu, se riittäköön. Jos se katsotaan lukemisen arvoiseksi, hyvä niin, jos sitä ei hyväksytä, siihen on pakko tyytyä, tai odottaa "aikaa parempaa".
Tiedemiehet puhuvat geeneistä. Niillä varmaan on osuutensa ihmisen ominaisuuksiin. Suurempi osuus on ympäristön ja olosuhteiden vaikutuksella. Vaikka ihminen ei syntyessään ole "tabula rasa", niin olemme kuin astioita, joihin karttuu aineistoa. Joissakin astioissa on reikä pohjassa, jotkut tulvii yli reunojen. Toiset ammentavat ainetta sellaisenaan, toiset antavat olla. Sitten on niitä, jotka muokkaavat mieleisekseen, on niitäkin, jotka vain tarkkailevat. Muutamat harvat jalostavat.
Kaikkien ryhmien taipumus on muuttua homogeenisiksi. Erilaisuutta vierastetaan ja erilainen vierastaa itse. Sekalainen ryhmä muodostuu joukoksi samanlaisia. Eikä ryhmä sitä tiedosta, ihmettelee vaan, miksi joukko supistuu. Kaikki ohjaajat eivät ole niin avarakatseisia, että kannustaisivat erilaisuuteen.
Kirjoittajayhdistys Panun edustajia on vieraillut Pielavedellä, en kokenut niitä hyödyllisiksi. Pielaveteläisiä oli vähän ja ydinjoukko oli papparaisia Kiuruvedeltä, jotka näyttivät viihtyvän yhdessä ja puhuivat paljon mukavia.
Käyn mielelläni kokoontumisissa, aktiivisena. Kuitenkin haluaisin puhuttavan enemmän aiheeseen liittyvää. Keskustelu rönsyilee, eikä se ole pahasta, mutta kun suurin osa tuppaa olemaan muita asioita. Anteeksi suokaa, jos olen väärässä!
Viimeksi kyseltiin: "Mitä odotat kokoontumisista?" Toinen kysymys voisi olla: "Mitä annat?"
Kosti Sironen kertoi, kuinka Orivedellä toisena ohjaajana ollut kirjailija käveli kiukkua puhisten lattialla edestakaisin. Syytä kysyessä vastasi:
- Ihmiset tulevat kirjoittajakurssille, eikä heillä ole sanottavaa!
Silloinkin kun sanottavaa on, ei kaikkea uskalleta kirjoittaa, ajatellaan ja arastellaan toisten suhtautumista. Ymmärrettävää.
Suhtautuisiko ymmärryksellä ja kestäisikö kantti jos joku piiriläinen kirjoittaisi pornojuttuja? Poliittiset henkilöt ovat herkkähipiäisiä. Kehoitetaan välttämään uskontoa ja politiikkaa. Miksi? elämäänhän ne kuuluvat.
Vanha Erkki
Näyttäisi kirjoitetun v 1990.
