Kuka niin väittää? Media. Myös valtion omistama media: Yle.fi
Tämän päivän huomio kiinnittyy irakilaisen, pakolaisena Suomesta käännytetyn miehen haastatteluun. Lukemastani välittyy omaan tajuntaani melkoinen veijari.
Media näyttää suhtautuvan kaikkien tarinoihin kritiikittömästi. Kirjaan muutamia, joihin ei uskonut erkkikään. Haastateltu pakolainen mainitsi pääministerin lupauksen. Juha Sipilän harkitsematon lause jäi muhimaan hamaan tulevaisuuteen. Pääministerin lupaukseen "ei uskonut erkkikään".
Menneellä viikolla esiintyi ulkomaisessa ohjelmassa nainen, jonka kertomus on mahdollista olla totta.
Joudun nojautumaan tekstitykseen vähäkielisenä. Naisen kertomukseen ei uskonut erkkikään. Suomen media ei kritisoinut. Naisen ulkoinen olemus ei vastannut ollenkaan kertomusta. Väitti vaeltaneensa lapsien kanssa valtakunnasta toiseen. Suurin piirtein syömättä ja juomatta. Näännyksissä. Nainen oli suhteellisen pulska. Ei näyttänyt ollenkaan keskiverto painoindeksiltä. Tyylikäs, osittain hihaton, vaatetus jätti naisellisen pyöreät käsivarret paljaiksi. Miehen silmään näytti hyvältä. Olemuksesta voi päätellä nälkäisen päivän olleen varsin kaukana.
Siitä on jo aikaa, kun väittivät viidakosta tulleiden lapsisotilaiden vallanneen julkisen laitoksen.
"Lapsisotilailla" oli puhtaat, silitetyt, juuri tehtaan paketista repäistyt vaatteet. Niillä ei ollut rymytty viidakossa! Ei uskonut erkkikään. Media näytti uskovan. Vai?
Aikoinaan oli käsitys "Biafran lapset". Laihoja, tikkusäärisiä, suurimahaisia lapsia. Erkki uskoi.
"Voe minkälaenen rimpula!" Niin minua pilkkasi aikuistunut nuorukainen. Käsivarteni paljastui, kun vedin hihani ylös. Näkyviin tuli lituskainen kyynärpää, josta näkyi kumpaankin suuntaan nahkan peittämä luu.
Nälänhätää ei ollut, mutta vajavainen ravinto esti normaalin kehityksen. Biafran lapsissa oli vähän tuttua. Iso maha ja tikkumaiset raajat. Toistan Helmi Rytkösen lauseen:
---" Nouseppas Vesa seisomaan, että Eila näkköö, miten sutjakka maha sinulla on, ei oo tuommonen ryllykkä kun nuilla Kertun pennuilla."
Lause sisältää tahatonta komiikkaa: Eilakin oli Kertun pentu! Me silloiset ryllykkämahat olemme nykyään vanhuuden kynnyksellä "sutjakkamahoja". Mainittu Vesa rappioitui.
Maailman syleilijät moittivat Suomen pakolaispolitiikkaa. Kaikki pitäisi ottaa vastaan ja hoitaa korkeatasoisesti. Saa minua sanoa rasistiksi, joka luulee, ettei itse ole rasisti. Olen kokenut rasismia Suomessa suomalaisena. Se ei oikeastaan tähän kuulu.
Irakilainen kertoi utopiasta. Suomen kehuivat hänelle kuplille. Kehumiselle on katetta. Mutta väitteet Suomen ottavan kaikki ja saavan turvapaikan nopeasti, johtavat pyrkijöitä harhaan.
Jokunen vuosikymmen aikaa kun Suomeen tullut mies oli haastateltavana. Kertomuksestaan painui mieleeni vain yksi. Miehellä oli semmoinen ehto: Ei saa tehdä mitään työtä. Se rajoitus oli tyhmintä , mitä Suomen pakolaispolitiikassa on koskaan säädetty! Mielipiteeni oli jo silloin päinvastainen: Mahdollisimman nopeasti töihin!
Kateelliset ammattiliitot luultavasti varjelivat etujaan "halpatyövoimaa" vastaan. Tänä päivänä jo ajattelevat virallisesti, jota silloin kannatin.
Pakolaiset eivät ymmärrä tosiasiaa: Jos jokin vaikuttaa olevan liian totta, se ei ole totta. Pakolaisissa on moneksi. On hädänalaisia. On myös veijareita ja koijareita. En tietenkään voi asettua mielessäni pakolaisen asemaan. En ole ollut pakolaisena.
Entä jos maailman syleilijäin tahto toteutetaan? Mihin he asettavat rajan? Varmaan vaikeaa.
Rajan määrittely olisi heidän mielipiteidensä vastainen.
No. Paljonko? Haluavia on rajattomasti. Muutama tuhat ei aiheuta sekaannusta. Entä satatuhatta? Siitä nousee jo äläkkä. Miljoona? Siitä seuraisi katastrofi. Vaikka tulisi kymmenen miljoonaa, ei lähtöpaikoilla juuri näkyisi puuttuvia.
Historian kirjassa kansakoulussa kertoivat kansainvaelluksesta. Siinä vaelluksessa saattoi olla nykyistä vähemmän vaeltajia.
