maanantai 12. maaliskuuta 2018

Yhteiskunnan varat koulutuksessa

Aihe herättää huomioni siksi, että omat mahdollisuuteni opiskeluun oli 0. Kansakoulua ilmeisesti jotkut arvostavat. Mitä siellä opin? Kouluun menin tammikuussa. Osasin lukea paremmin kuin siellä olleet. Osasin kirjoittaa jukertamalla huonolla käsialalla. (nytkään en osaa paremmin!) osasin päässä laskea  pienillä luvuilla. Luokkatoverini eivät osanneet koko Ohemäen koulun aikanani.
    Epäoikeudenmukaisuudet palaavat "karhuina" vuosikymmentenkin jälkeen.
Silloin olin jo "yläkoulussa". Tein kokeissa laskuvirheen. Paperien luovutuksessa moitti opettaja Ida Remes: "Älä sinä Erkki johda toisia harhaan!"
    Älykkäälle ihmiselle riittää tuo moite kertomaan totuuden. Minä sanon: Voiko törkeämmin enää ihmistä loukata?
   Minä en opastanut heitä. Toiset kurkkivat ja jakoivat saamani tulokset keskenään. Istuimme pulveteissa lähikontaktissa. Maailman yhdestoista ihme, ellei opettaja sitä ymmärtäisi!
    Eikä loukkaaminen loppunut koskaan elämässäni! Aina joku on minua parempi!

Seuraavalla laskentotunnilla yritin pitää kyynärpääni supussa, ettei kukaan näe.  Entä sitten? Koko luokka odotti. Eivät alkaneetkaan laskutoimituksen yrityksiä! Minä selvitin ne alle minuutissa.
Ihminen käyttäytyy luonteensa mukaisesti. Sillä tavalla ajattelen ja koetan ymmärtää.
Taannoin käsittelivät ilmiötä: "alistettava". Mainittiin, että toiset aavistavat alistumisen ja käyttävät sitä hyväkseen.
    Minä "alistuin" ja luovutin. Avasin kyynärpääni toisten näkyville. Siten pääsin helpommalla. Mitä tahansa minä puntaroin, melkein aina kysyn: Mitä hän (he) voitti? Entä sitten? Mitä minä hävisin?
Hävisin orastavaa itsetuntoani! Kysyin myöhemmin: Miksi minä aina olen huonompi? Vaikka olisin parempi?

Nyt ärsyttää poleeminen julkisuus, mikä sattuu omaan taivallukseeni. Ilmainen ammattikoulu. Pirun hyvä tavoite! Entä sitten? Minulla ei ollut mahdollisuutta minkäänlaiseen. Tosiasi lienee, että kenellekään aikanani ei ollut mikään koulu täysin itsemaksettava. Se karsi minut pois.

Mietitään: Vapauttaako maksuton koulu vastuusta? Vastuusta ammatinharjoittamisesta, kantaa yhteiskuntavastuuta?

Sitten julkisuuskuva? Kun SAKKI haluaa esiintyä ammattikoululaisten edustajana? Miksi hänen pitää kuvitella itsensä missiksi? Ensinnäkään hänellä ei ole mallin edellytyksiä. Sanokaa kukin mitä haluavat! Miksi? Miksi pitää antautua muodin orjaksi? Paksut reidet ovat paksut, asia ei miksikään muutu: SAKKIN edustajan reidet näkyvät 12 "cm vesirajaan". eikä sitä voinut pimittää korpifilosofilta, joka harrastaa videokuvausta.

Minua saa sanoa miksi tahansa, mutta en polemisoi SAKKIN edustajan sääriä. Sääret kelpaavat, mutta olemmeko jo syrjäytyneet oleellisesta?  

Yrjö Kallinen sanoo: "Me elämme unessa".

Hyvin usein vaikutusvaltaan pyrkivien tavoite saattaa olla aivan toinen kuin sanomansa.

Elämmekö? Jos, niin; Ruususen unessa, vai painajaisunessa?

Mitä tapahtui? Kumpiko oli väärässä?
Ei tietenkään digitalisaatio. Vanha erkki höperehtii, aivan kuin koneäly pilkkaisi! Compuuterin toiminta pysähtyi, aivan kuin ilkkuakseen IkiWanhalle: "Ähäkutti!"

Dokumentin loppuponsi kuului: "Meidän ei tarvitse olla keskimääräisyydessä!" Muistinvaraista lausetta en väitä täsmälliseksi, mutta asia on niin. Pitää ottaa huomion, että Suomi ei ole keskimääräinen. Suomi on maailman huippua monilla mittareilla.

Tuntuu loukkaavalta ja halveksunnalta meidän ikäpolvemme saavutukset. Miksi Suomi on näin korkealla? Ketkä sen rakensivat? Miksiköhän kaikkialla maailmassa ei ole edes tätä tasoa, jota saavutusta nykynörtit vähättelevät?