Kauppiaat olivat rikkaita. Parimetristä suo-ojaa kaivavat sanoivat "kaappijaan mahhoo." Höyläsivät sivuluiskan kumparetta suoraksi. Jossain historiikiissa oli: "Myöhään iltaan näkyi valo, se oli kauppiaan talo". Pielavedellä kauppias J. P. Nousiainen toimi pankkina. Lainasi isännille rahaa vekselillä. Naapuri tai naapurit takaajana. Minäkin tunsin lähiseudun maatiloja, jotka olivat Nousiaisen omistuksessa. Velallisten menettämiä maksuvaikeuksissa. Totta tai ei, semmoinen muistikuva jäänyt, että sellaisia oli Pielavedellä 32.
Niiltä ajoilta sattunut ja tapahtunut monenlaista. Lainsäädäntö määritteli myymälän aukioloajat. Perustivat lukuisia kyläkauppoja. Toimivat vaihtelevalla menestyksellä.
Uutinen kertoo markettien sulkemisista. Yksi vaihe tuli päätökseen. Vieläköhän Toivo Sukari rakentaa lisää ideaa? Kuluttajaliitto kysyy: "Pitääkö rakentaa pienempiä kauppoja?" Harvoin palataan entiseen. Mihin suuntaan mahtaa kehittyä?
Mielenkiintoni pysyi vireillä kautta vuosikymmenien. Ensimmäinen vakituinen työpaikkani oli Edv. Mustosen kauppa Joroisissa. Elokuun 31 päivä v 1950 tulin paikalle. Seisoin pienehkön tyylitellyn puurakenuksen edessä: Liha- ja siirtomaatavaroiden Kauppa Edv. Mustonen puh 48. Muutamia vuosia askaroin, mielestäni "vaihtelevalla menestyksellä". Kehitys kehittyy. Harva uskoi kehityksen vauhtiin. En aavistanutkaan.
Eteen päin on yritetty. Syrjäkylille perustivat yrityksiä. Tuotantoyrityksiä vähemmän. Suosikkeja kauppa ja taksi, usein molemmat.
Olin itsekin tappamassa pikkukylien kauppoja. Sulo Eskelinen haki minut aloittamaan myymäläauto toimintaa Suonenjoelle. Tapahtui v 1957. Muutama isohko kauppias jo toimi sillä sektorilla.
Myntipisteen sijainti rajoitettu 5 km lähimmästä kaupasta. Isompi kauppa pystyi varustamaan monipuolisemmalla valikoimalla. Toimitettiin paljon tilauksia. Kyläkaupat kuihtuivat.
Se oli normaalia kehitystä. Sen sijaan normaalia ei ollut kun kauppias Aatto Tarvainen Joroisissa sai yhteiskunnan tukea sievoisen summan kahta myymäläautoa varten. Ennen aikainen kuolema monelle kyläkaupalle. Sitten heräsivät: "Kyläkaupat tarvitsevat valtion tukea".
Nykyään Suonenjoella S-market ja K-market vastaavat kyläkauppoja vain Kirkon kylällä. Pieni virheliike oli rakentaa asutuskeskuksiin monta tarpeettoman suurta Markettia. Jokunen jo suljettu kannattamattomana.
"Luonnollinen kehitys" ei tapahdu ennakoitusti. Lainsäädännön muutokset vaikuttavat.
Aprikoin monta kertaa tuhlauksen määrää, kun ylisuuret rakennukset seisoivat paljon tyhjillään. Auki oloa rajoittivat.
Oli kysymyksiä: Tarvitseeko kauppojen olla auki sunnuntaina? Sanoin: -Ei tarvitse! Toinen kysymys: Kannatatko vapaita aukiolo aikoja? Sanoin: -Kyllä! En ole poliitikko, mutta sinänsä ristiriitaisilta vaikuttavat vastaukset olivat loogisia. Kysymyksessä on vapaus valita. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Marketin toiminta muodostuu tulokselliseksi pitkällä käyttöajalla, kuluja tulee tyhjän panttinakin.
Pähkäilin, mahtaako kohta tulla liikaa myymälätilaa? Pitempi tehollinen aika vaikuttaa.
Marketin sulkeutuessa taas ikuinen kysymys. Tukea!?
Nykyinen käytäntö mielestäni järkevää. Pystyy vähentämään hävikkiä. Tilausmäärät helpommin ennakoitavissa. Eikä asiakkaan tarvitse kytätä kelloa kauppaan lähtessään.
