Kyselevät vointia. En uskalla vastata: - kiitos, hyvin. Mutta pahoinkaan en voi. En pelkää koronaa, en ainakaan vielä. Suomessa koronaan kuolleiden keski-ikä; 84 v. Meni jo yli. Lukuihin liittyy uskomuksia. Niihin suhtaudun huumorilla. 3, 7, 9, 12, 13 ja kai vielä muita, ainakin 66. Oma lukuni vaikuttaa jotain, tai sitten ei. Vaikuttavan näköinen 88.
Käki enusti kukunnallaan minulle 88. se on tässä käsillä. Ennustiko käki koronaa? Tarkoittaisi tämän kevään korvalla!
Harvinaisen kaunis ilta. Kevyiden pilviverhojen välistä loistaa päivän kehrä. Aurinko valuu kohti taivaan rantaa. Viime päivien myrskytuulesta vain haalea muisto. Uskomattoman tyyni sää kurkistaa viereisestä ikkunasta. Pessimismi tipotiessään. Ainoa kauneusvirhe näkyy likaisissa akkunoissa.
Onko virus viisas vai julma? Vai tarkoituksen mukainen? Nuoret kestävät paremmin. Vanhat kaatuvat! Sehän on luonnon laki. Ihminen haluaa peukaloida luonnon ilmentymiäkin. Raamatun kertomuksen mukaan me olemme Jumalan kuvia! Uskonnolliset luottavat kaikessa. Sanovat: "Jumala määrää kaiken tapahtuvan". Kuitenkin piispat ja papitkin turvautuvat Jumalattomiin. Kunnanlääkäreihin ja keskussairaaloihin.
Seurailen sydämeni toimintoja. Joutilaalla on jotakin. En huolestu. Vai huolestunko? Minussa ei ole sisään rakennettu kuoleman pelkoa, eikä kovaa elämän halua. Naapuri-Eevan mies, sotaveteraani, kuoli muutama vuosi sitten. Eeva kertoi hänellä olleen viimeiseen asti erittäin kova elämän halu.
Tuosta tulikin mieleen melko vanha juttu. Lovisa Sarlotta Raak os Arpiainen, asui Korpelassa. Tyttärensä Akaatan hoivissa. Vimeisinä päivinään sairaana rukoillut: "Anna hyvä Jumala minun vielä vähän aekoo ellee". Sisareni Eila sattumalta kuullut. Sekin tekee toiveesta merkityksellisen, kun koko elämänsä ollut kovan kohtalon täyttämä.
Tänään on manantai. Lauantaina mittasin paineet. Lukemat 145 76 48. Liekö hyviä vai hunoja? Ovat niin paljon alempia Kekkosen päiväkirjojen lukuja. Kehuu omiaan nuoren miehen arvoiksi. Minä ole vanha; minä olen Ikiwanha!
Sykkeen alhaisuutta ihmettelevät. Osa on sukuvikaa. Lääkäri Sinikka Kuusisto sanoi: "Urheilijan sydän". Semmoisen päätelmän tein, että kun syke on suunilleen 48 - 51, sydämeni toimii normaalisti. Saattoi olla maaliskuussa, kun näytti korkeampaa. Jostain syystä pysyi jonkin aikaa korkeana. Mittasin monena päivänä.
155 77 55
142 76 54
145 83 64
136 83 65
146 72 49
Siitä tasantui ja pysynyt välillä 47 - 51. Paineet ovatkin siedetyissä lukemissa. Muutaman kerran ollut turhan kovat paineet satunnaisesti.
Jos sairastun tähän viruksen vitsaukseen, tuskin selviän. Luonnon laki. Kuulosteltuani kertomuksia, tulee mieleeni hengitys ja verenkierto. Keuhkoni luulen olevan kohtuullisessa kunnossa. Kuulin hengitysharjoituksista. Otin opiksi. Harjoittelen hengitystä joka päivä useaan kertaan. Munuaisten kunnosta ei tietoa. Veren hyytymistekijät on arvoitus. Sydämen peukaloimisen yhteydessä tuli lääkkeeksi Primaspan. Hyytymisen estoksi, sitä en pysty käyttämään. Häviää veri suoliston kautta. Olen kussut verta niin paljon, ettei sitä kukaan uskoisi jos olisin mitannut. Sen takia oli ainoat surkeat ajat. Äärimmäisen huono kunto. Rautatablettia ei kestä suolisto. Käytän nokkosta. En käytä Primaspania.
Uimahallilla ukot saattavat sanoa: "sinä oot hyväkuntonen". Enpä tiijjä.
