maanantai 13. heinäkuuta 2020

Tuntuu hankalalta

Ajatukset ovat puuroa tai velliä. Joutilaisuus vie vähänkin.  Kirjoittamisesta jää jotain jälkeeni. Siksi yritän pakertaa.
   Tytöt kävivät sunnuntaina. Minä olin harvinaisen huonosa hapessa. Epäilen ositain ulostuslääkkeen vaikutusta. Tavara tulee löysänä. Ravinteita hukkaan?
   Olen ihmetellyt näköni vaihtelua. Saattaa juontua leikkauksesta. Aivoista. Suunnilleen tähän tapaan. Sunnuntaiaamuna käväisin ulkona. Sisälle tultua näytti harhaisesti, kuin edessä olisi ohut verho, lähes näkymätön. Tällä hetkellä näkymä piirtyy selkeästi. Kerran uimahallille mennessä oli "hämärä verho". Läksiessäni paluumatkalle havaitsin, -minähän näen selvästi! En kiinnitä ilmiöön paljoa huomiota. Ei vie mielenrauhaani.
   Aioin ottaa u-lääkettä aamulla ja illalla. Kuitenkin tänä aamuna tuntemukseni mukaan en katsonut hyväksi. Sen sijaan otan nyt illalla. Huomenna on vietävä näytepullo. Siksi varmistan, ettei ole "tungosta" ahdistamassa rakkoa ja eturauhasta.  Kun on liika tavaraa, saattaa tuntua, ettei tule kusta eikä paskaa. Perushaitta on eturauhanen. Sen ehdoilla eletään.
   Huomisen näytteen pystyn ottamaan sääntöjen mukaan, mutta keskiviikoksi hoituri lupasi sopivan tavan.
   Tuntuu ikuisuudelta kaksi viikkoa siihen, kun menen KYS:n