Aikana, jolloin ikäluokkani kansanedustajat olivat ruotelissa, moittivat jatkuvasti ratkuttamalla keski-ikäisiä miehiä. Vaativat tilalle nuoria ja naisia.
Ilmeisesi uskoivat riemun repeävän ja elintason nousevan pilviin. Sellaista ei kukaan muista, että silloin oli valtion talous useimmiten tasapainossa. Sellaisenkin muistan, kun valtion kassassa oli rahaa niin runsaasti, että populistiset vaativat sitä jaettavaksi heti.
Koronan kustannukset voisi kuolettaa joten kuten, ellei poliitikot olisi velkaannuttaneet valtiota konkurssikypsäksi.
Kummallinen seuraamus: mitä enemmän vastuullisissa on nuoria ja naisia, sitä enemmän Suomi velkaantuu!
Entä nyt? Nyt riitelevät naiset?! Riitelemisestä seuraa lopullinen katastrofi. Selittelevät eri näkemyksillä! Se on typerää, niin typerää! Taloden laki on yksiselitteinen. Sitä pitää noudattaa.
Eivät näytä ymmärtävän neropatit, että on toiminnan aika. Nyt ei pärjätä mielipiteillä.
Panin merkille, että Sanna Marin oli vakava. Annika Saarikko loisti. En välttynyt ajatukselta, että Annika Saarikolla on valtapyrkimyksiä. Kampitti Katri Kulmunin. Aikooko kampittaa Sanna Marinin?
Televisiossa seisoi naisrivistön kauneuspilkkuna mies. Vallaton ja ......n mies. Kapellimestarina Annika Saarikko. Orkesterissa riitasointu. Näytelmä yhtä huono kuin poliitikkojen teatterissa usein. Ei hyvältä näytä! Eivätkö ymmärä, ettei nyt ole pisteiden keruun eikä vaalimainosten aika.
Jos pääni ei liian nopeasti pehmene, postaan edelleenkin. Kirjoitan hetken tietämyksen ja ajatteluni mukaan. "Päivän sana". Jälkeenpäin huomaa, miten paljon olin hakoteillä. Tämän hetken tuntemus lupaa huonoa. Poliitikot eivät pysty, eivätkä uskalla! Mitä pelkäävät? Pelkäävät kannatuslukuja.
Kyselevät suurimmista turhakkeista. Minä sanon: suurin turhake on kannatusmittaus. Se jaruttaa!
