Sanotaanko irti?

Kysymys esitetään mediassa väärinpäin. Juha Sipilä ei osannut esittää asiaa kunnolla. Televisio paahtaa päivästä toiseen irtisanomisista. Vastapuoli käyttää sanaa lyömäaseena. Kukaan ei pohdi pienyrittäjän asemaa: Uskaltaako ottaa työntekijöitä taikka ei? Juha Sipiläkin omassa sarjassaan liikkuu miljoonaluokassa. Ilmankos etenee taitamattomasti, vakuuttaessaan ajavansa kansakunnan kehitystä.
    Kalevi Sorsan johdolla Demarit, joihin itsekin kuulun, halveksi avoimesti pienyrittäjiä. Entä Antti Rinne? Rinne petaa avoimesti omaa asemaansa, päästä vaikuttamaan (määräämään?). Pienyrittäjän ja palkansaajan etu ei ole niin vastakkainen mitä vasemmisto ja Ay-liike yrittää todistaa. Voin vakuuttaa: Kun pienyrittäjällä on motivoitunut ja pystyvä työntekijä, ei hänen ensisijainen tavoitteensa ole irtisanominen!
     Sen sijaan vastapuolella on julistus: "Älä pysy tuon palveluksessa, hän riistää sinua!"

Minä olin yrittäjänä täysin taitamaton: Konkurssi. Siihen aikaan oli yrittäjävastaisuus  voimissaan. Kalevi Sorsa eturintamassa vastusti ajatustakin pienyrittäjyydestä: "--- Kun haluavat niin kovasti, kai heitäkin pitää ymmärtää." Sanoi "pitkin hampain".    

Vanhana sosialidemokraattina Antti Rinne ei vakuuta. Päinvastoin. Minua huolettaa Antti Rinteen hallitus. Jos toteuttaa sitä, mitä nyt vakuuttaa, ei hyvää seuraa. Jättimäinen valtion velka kasvaa!
Huolestuttaa, miten moni poliitikko ei tajua katastrofaalista velan määrää?! Kuuden vuosikymmenen takaa muistan nuoren työläisen sanoman: "--- Tämä suku ei säästä, seuraavalla ei ole mitä säästää."
Miten siten suu pannan, kun tuo on täyttä totta?

Onneksi ei toteutunut työsuojelutarkastajan Leo Kukkosen uhkaus: "--- Pitää katsoa työntekijöiden olosuhteita. Itsehän te saatte työskennellä miten haluatte. Vielä me määräämme teitäkin!!"
Olin yrittäjänä kelvoton. Tunnen kuitenkin mielihyvää, kun Leo Kukkosen uhkaus raukesi omaan mahdottomuuteensa.









 

Aleksis Kivi ja kieli

Hävettää sanoa, että pähkäilin liputuspäivän aihetta! Aleksis Kivi! Iltapäivällä aurinko valaisee sen puolen seinää, jossa viistossa tangossa lippu heilahtaessaan väläyttää varjon häivähtelyä.
    Tämäkin sepustus tulee tajunnan virrasta. Mutta juuri siksi sen itselleni hyväksyn. Kyselevät ihmisiltä suomalaisuudesta ja Suomen merkityksestä. En tarvitse sitä pohtia. Epäröimättä pystyn sanomaan: --- Minulle suomalaisuudessa on merkityksellistä kieli. Ehdottomasti. En ole supliikkimies, enkä valloittava persoona. Niinpä parhaiten ilmaisen itseäni kirjoittamalla. Pystyn kyllä valmistautuneena puhuttuun esitelmään, mutta joukossa tunnen itseni vaivautuneeksi.   En tiedä mitä sanoisin, enkä pidä arvossa rupatella itsestään selvistä asioista.
   Kirjoittaminen on suoraa jatkumoa lukuharrastukselle.

Alussa oli Tervarannan Aukusti. En ollut "oikea" lapsi, eikä niin ollen ollut oikeaa lapsuutta. Sanottakoon kuitenkin: se hetki Tervarannan tuvassa piirtyy valoisana hetkenä, melkein onnellisena. Jälkeen päin omintakeisena psykologina päättelen sen johtuneen harvinaisesta tapauksesta, joku ihminen huomioi minua, jota tavallisesti pilkattiin. Vähäjärkiseksi sanoivat.
   Istuin penkillä. Samalla penkillä hakkasi Aukusti hakkurissa kessuja. Aukusti jyskytti petkelettä oikealla kädellään. Yhteishyvä oli penkillä meidän välissämme. Aukusti osoitti vasemmalla sormellaan kirjaimia. Opetti minua! Siitä alkoi Suomen kielen harrastukseni.
Minkäänlaista käsitystä ei ole iästäni. Pitää ehkä porukkaani pyytää hakemaan Aukustin kuoleman ajankohta. Muuta muistikuvaa hänestä ei ole kuin tuo "opettaja".
Näissä sepustuksissani on paljon toistoa aikaisemmista. Asiat vain tuppautuvat julki.

Tervaranta oli eräänlainen "pysäkki". Sinne toi kantaja kylän postin ja siellä viivähti vieraat.
    Minulla oli lehti käsissäni. Uppouduin tiiviisti lukemiseen. Paikalla oli naishenkilö. Niitä "meidän herramme muurahaisia".  Katsoi aiheelliseksi ilkamoida:
 "--- Elä poeka katokkaan, et ymmärrä kuitenkaan mittään!"  Tervarannan Ieva vakuutti tarmokkaasti:
"--- Kuule, se poeka ymmärtää enemmän kun sinä!  Lukutaitoni oli eräänlainen ihmetyksen aihe.

Ohemäen kansakoulun kirjastosta lainasin Seitsemän Veljestä. Olin otollisessa iässä, luulisin, vähän yli kymmenen. Jukolan veljesten tarina meni sananmukaisesti kaaliin. Kahlasin suorastaan ahmimalla. Kuin parasta jännäriä. En tietenkään ymmärtänyt kielen muodon arvoa. Mutta, vaikka en ymmärtäisikään sen ikäisenä, kuitenkin kaikella on merkitystä persoonan kehittymiselle. Kaikki lukemani ja kokemani vaikuttavat kirjoittamiseeni.
    Keneltä se tulisi "omasta päästä"? Opittua kaikki on. Toiset oppivat enemmän, toiset vähemmän. Paljonko lienen hakoteillä, kun tuntuu ettei jotkut opi mitään?

Selvää on, että koulussa näyteltiin veljeksiä. Kivi on luonnehtinut jokaisen selvästi erottuvaksi tyypiksi. Opettaja Ida Remes pani minut Aapoksi. Eikä ehkä kaukaa haettu ollutkaan. Itsekin helposti päättelisin sillä tavalla.

Kouluaikana ainekirjoitus ei lähtenyt luontumaan. Vaikka opin kaiken nopeasti, niin jokin tulppa oli. Luultavasti olin vain kehittymätön. Käsialani oli kauhea. Kirjoittamista yrittäessäni melkein koski käteen. Jossakin tekstissä sellaista näin, että se saattaisi olla psyykkistä.

Onnetonta tunarointia: Näyttelin Kihlauksessa. Voi että! En ymmärtänyt hävetä puhevikaani. Siitä vaan näyttelemään kun ehdottivat. Osaltaan vaikutti, kun opin nopeasti repliikit. Näytelmiä puuhaavilla oli huoli: "Oppivat huonosti vuorosanoja". Parin harjoituskerran jälkeen osasin omieni lisäksi koko muun porukan repliikit. Puhevikaisena en ollut muuten sopiva. Näyteltiin!
   Aina oli ohjaajakin, mutta ohjaus sitä ja tätä!  Vuosikymmeniä myöhemmin kuulin luonnehdinnan:
--- Näyteltiin näyttelemistä!     

Politikkaa

Moni varmaan sanoo jälleen: "--- Sinä et tiijjä mittään!" Kuka tietää? Tietääkö kukaan? Mikä on totta?
Joka tapauksessa, mistä tällä kertaa "vaahtoan", moni asia on totta. Uskonnot perustavat oppinsa näkymättömään. Hämmästyttävän vähän nojataan totuuteen ja hirvittävän paljon tuhoa saatu aikaan "näkymättömän" voimaan uskoen.
     Suomalainen teologi mainitsi määritelmän: "Juutalais-kristillinen." Sehän on täysin nurinkurillinen mahdollisuus?! Juutalaiset eivät tunnusta Jeesusta Jumalan pojaksi. Ei myöskään muslimit. Eikä varsinkaan IkiWanha Erkki! Ovatko juutalaiset katsoneen hyödyttävän heitä, kun sallivat heidän Raamattunsa oppikirjaksi. Kuitenkin meille rippikoulun päätteeksi annettiin Uusi Testamentti! Ei Raamattua?
    Hartauden harjoituksissa kerrotaan evankeliumista. Harhauttavat ja sanovat Raamatun sanaksi.
Uskonnon tunnilla lässyttivät: Vanha Testamentti. Uusi testamentti = Vanha Liitto. Uusi liitto?!
Kun olemme muka kristittyjä, miksi vielä v 1956 tyttäreni Leena luetteli: Ruuben, Simeon, Leevi, Juuda, Daan, Naftali, Gaad, Asser, Isaskar, Sebulon, Joosef ja Benjamin??????
    En isommin ylpeillyt, en esittänyt osaavani ulkoa kuin vettä valaen nuo suomalaisille tuiki tarpeettomat veljes-sarjan nimet. Opettaja Ida Remeksellä olisi varmaan ollut hyödyllisempääkin?
Tekee mieli sanoa: --- Mitä helevettiä?
    Mikä raamattu todella on? Yksinkertaisesti ja yksinkertaisena sanon: --- Juutalaisten Eepos. Itse tutustuin pintapuolisesti Kalevalaan ja  kreikkalaiseen mytologiaan. Islannin saagoista kuulin. Joka puolella maapallon kansoilla on omia taruolentojaan.

Ihmetyttää kun eivät huomaa ristiriitoja. Jostain tapasin kristittyjen määritelmän: "Jeesuksen murhaajat." Niinpä!
    Unohtavat, että juutalaisten joukkomurhiin syyllistyivät kristityt! Kostivatko Jeesuksen puolesta?
    Kaikki jumalat ovat ihmisen keksimiä ja uskonnot opetettuja. Kahden vuosituhannen takaisista ei ole pöytäkirjoja. Mitä on ehkä ollut? Luultavasti kaikki legendaa. Uskovaisten harhauttamia hurahtaneita riittää. Surkuhupaisin näytelmä oli Jeesuksen "käärinliinoista". Uskovaiset hurahtivat: Kyseiset "rätit" todettiin muutamia satoja vuotta vanhoiksi.

Piispanvaalin yhteydessä mainittiin "jumalanpalveluskouluttaja". Huvittava ammatti! Miten korkea koulutus vaaditaan moiseen. "Vedestä viiniä". Sanon, vaikka kuinka loukkaantuisivat: --- Tyhjäntoimittaja!   

Mitätön erkki suuressa maailmassa

Erkki on tyhmä. Varmaankin on, mutta hiukan risoo, kun minua moninkertaisesti tyhmemmät todistelevat: "Erkki on tyhmä!" Olen tyhmä, enkä voi sitä toisin todistaa. Tyhmyyttäni en voi puolustaa sillä, että olen lukenut kirjallisuutta enemmän, kuin minua tyhmäksi tienneet.

Entä uskonnot? Tarkoitan: Uskonnot, enkä uskovaisuutta. Jukolan Juhani sanoo: "Äitimme oli jumalaapelkäävä, vaikkei lukeakaan osannut." Jumalaa piti "peljätä ja rakastaa". Tämä lause sisältää tosiasian, että uskonnolla halutaan hallita.    

Olen sanonut ja kirjoittanut: "---Kaikki Jumalat ovat ihmisten keksimiä ja kaikki uskonnot opetettuja."

Tyhmyyttäni todistanee seuraava pohdiskeluni: Kristinusko, Brasilia, Norja, Joroinen ja kapakala. Minä vaan kysyn osoittaako se tyhmyyttä, että mieleeni pakertuu yhdistäviä tekijöitä?

Aloitetaan Brasiliasta. Orjuus ja orjakauppa. Orjakauppaa harjoittivat kristityt. Orjakaupan kohteet mustat eivät saaneet käydä valkoisten kirkoissa???? Jeesusko niin määräsi? Television ohjelma vahvisti tietämystä, joka oli jo ennestään.

Tyhmyyteeni viittaan Aapelin kysymykseen Rummukaisen veljekseltä: "-- Oletko sinä veljeni nähnyt viisasta miestä?"
Siinäpä se? Kysymysten kysymys, kun se vain ymmärretään laajempiin yhteyksiin liitettynä.

"Minä olen tie, totuus ja elämä." Jonkun taruolennon väittämää uskotaan. Epäilen vahvasti, josko kukaan noin olisi väittänyt?

Jeesus sanoi: "--- Menkää ja tehkää kaikki kansat opetuslapsikseni!" Eurooppalaiset valtiaat toteuttivat kirjaimellisesti: "Kaikki kansat!" Eurooppalaiset valtiot valloittivat ja orjuuttivat "Alhaisempia rotuja". Englanti suurimpana ryöstäjänä.

Pohjolan viikingit ryöstelivät Eurooppaa. Ei Jeesuksen käskystä, vaan seikkailun halusta ja ahneudesta, halusivat alistaa. Dokumentissa vilahti mielenkiintoinen käsite: kapakala. Käsitteen vieneet Brasiliaan norjalaiset. Rehevä brasilialainen madam esitteli mahdollisuuksia kapakalan resepteiksi. Huikea esimerkki kansainvälisyydestä: Norjalainen kapakala brasilialaisena herkkuna.

Entä Joroinen? Teurastusreissuillani liikuin ympäri pitäjää. Se ei ollut kovin "hektistä" puuhaa. Itse asiassa niillä reissuilla savolainen viihteellisyys kukoisti. Syötiin ja joskus saunottiin. Niillä reissuilla ei stressaantunut. Herää kysymys: - Miten yritys pärjäsi? Noin tehottomalla toiminnalla?
No: Siihen Joroisten keikkaan: Teurastus sujui tottuneesti ja nopeasti, sanoisinko, sivumennen. Muistan elävästi pimeän illan. Tuvassa söimme isännän kanssa kapahaukea. Kirjoitusohjelmanikaan ei ymmärrä herjata sanaa: "Kapahauki". Ohjelman sivistys on omaani verraten jäljessä.

Oliko hauen kuivattaminen jostain lainattu, vai Savon sydänmailla varhaisimpina aikoina käytetty? Kuvailen herkun muistinvaraisesti kuuden vuosikymmenen takaa:
Kuoriperunat keitetty normaaliin tapaan. Kapahauki haudutettu uunissa. Lientä oli runsaasti. Kapahauki ja sianliha kellui irallisena. Maistui niin hyvälle kuin vain voi!

Sekö minusta tekee tyhmän vaikutelman, kun sotken sekamelskaan , Joroisen, Norjan ja Brasilian?!  
    

Leipätrendi

Joroisissa Mustosen leipomossa hoidin kuljetusta. Kehityin melkein asiantuntijaksi. Leivistä parhaiksi osoittautui sekaleipä, paino 800 g. Netissä on esillä samantapainen tuote. Netissä mainitaan hapanjuuri. Eikä hiivaa.
Mustosen sekaleipään tehtiin hiivalla käyttäen ruisjauhoista raski. Lepäsi yön yli muhimassa. Seuravana päivänä leivottiin vehnäjauhoilla valmiiksi. Kevyt kohotus ja uuniin.
Maistui minunkin suussa. Sekaleipää myimme eniten.
Semmoinen muistikuva jäänyt ettei sen leivän teko epäonnistunut koskaan. Aina tasalaatuista ja hyvää.

Eetu Mustonen saanut teko-ohjeen eräältä perheenemännältä.
Lieköhän vielä Joroisissa resepti tallella. Epäilyttää.
Se leipä kannattaisi "elvyttää". 

Aikavyöhyke

"Kesäaika oli sota-ajan keksintö - tuleeko siitä uusi Suomen aikavyöhyke?"
Kuka neropatti laati Ylen nettiin moisen lauseen?  Sotkeentuu termit kesäaika ja aikavyöhyke!
Vastasin Ylen kyselyyn kertomalla "oikean ajan".

Kun aurinko on meridiaanissa, silloin on kello 12. Aikavyöhykkeet lasketaan nollameridiaanista. Sillä perusteella on koko maapallolla yhtenevä aikataulu. Euroopan puolella nollameridiaani on Greenwichin aikaa. Vuorokauden alku lasketaan Tyynen valtameren meridiaanista, kuten havaitsimme Uuden vuoden ohjelmasta teeveessä.

Suomen aikavyöhykettä ei ole, eikä tule. Suomi kuuluu aikavyöhykkeeseen kaksi tuntia ennen Greenwichiä.

Sillä tavalla tietäjät ovat laskeneet. Aivan kaikki eivät sitä noudata.
Kun Venäjä jätti voimaan ns kesäajan, se oli mielestäni väärin. Taviaika on oikeampi, se perustuu auringon ja maapallon suhteeseen.
"Ohi korvieni" livahtanut Venäjän päätös korjata "väärä" oikeaksi.
Kaikkien pitää sillä tavalla toimia!

Perustellusti voi kysyä, puhuuko erkki potaskaa?
Amerikan mantere on niin leveä, että on tarkoituksen mukaista yhdistellä aikavyöhykkeitä valtion sisällä: Kanada ja USA. Aamu ja ilta ei ole joka paikassa samaan aikaan. Mutta joka tunnin väliset aikavyöhykkeet isojen maiden sisällä voi yhdistellä tarkoituksen mukaisesti.
Venäjä on niin suuri maa, että aikavyöhykkeitä on kovin paljon. Niitä yhdistelevät. Kellon aikaa pystyy rukkaamaan. Ihmisten toiminta voidaan sopeuttaa. Mutta yhtämittainen vaihtelu tuottaa hankaluuksia.
Kuitenkin aikavyöhykkeiden yhdistely ei voi  olla mielivaltaista. Useita ei voi yhdistää. Jokainen aikavyöhyke pitää perustua meridiaaniin. Alku ja loppu pitää olla tasatunnein nollameridiaaniin nähden. Että koko pallomme kellot näyttäisivät "oikeaa aikaa".
Kiinan määrittelemä yksi aikavyöhyke ihmetyttää. Kuitenkin kohtalaisen iso alue? Toimii kyllä, kun vain perustuu nollameridiaaniin, mutta asukkaiden ilta ja aamu ei auringon kierron mukaan ole kohdallaan.

Oma lukunsa on jonkin valtion diktaattori, joka määrittelee valtionsa aikavyöhykkeen mielensä mukaiseksi, poikkeavaksi puoli tuntia muista?! Siinä valtiossa ei ole "oikeaa aikaa".

Tuli sekava sepustus, mutta olkoon! 

Kannatuksien mittaajat eivät lakkoile

Vanhana sosialidemokraattina pelkään Antti Rinteen hallituksen tuloa. Antin hymy leviää gallupin luvuista. "--Olemme tehneet vakuuttavaa oppositiopolitiikkaa". Televisiossa viisaiksi itseään luulevat muka tutkijat yrittävät selitellä.
    Eivät kysy erkiltä: Erkkikin on jo oppinut: Oppositiossa lihoo, hallituksessa laihtuu. Ja mitä se oppositiopolitiikka on?  Politiikkaa vai räksytystä? Vai onko räksytys politiikkaa?
"Kun valta on kansalla, kenellä valta silloin on?"

Neuvostoliitto ei tehnyt Suomessa vallankumousta. Mistähän syystä? Suomessa on tehty pikkuhiljaa salavihkaa vallankumous. Valta ei ole eduskunnalla tai hallituksella. Valta on muualla.

En ole paljon valitellut, vaikka eläkkeen korotus tulee nirkosesti. Jostain havaitsin köyhyysrajan numeroarvon: 1300 € kk.  Oma eläkkeeni on 800 € . Se lihoo asumistuella noin 200 €. = 1000 €.
Tonnilla kuussa pärjää hyvin.
Jonniin verran enemmän tienaavat tämän päivän lakkoilijat. Lakkoilevat kun nykyinen hallitus kurittaa. Antti Rinteen tuleva hallitus ei kurita. Se lupaa aina vaan parempaa. Mutta ei minulle!?
En äänestä.

Olen ennustanut, että tämän hallituksen jälkeen on valtion velka jälleen entistä isompi. Vahvistan ennustuksen: Antti Rinteen hallituksen jälkeen on valtion velka suurempi kuin tänä päivänä. Minulle ei tule seuraamuksia, vaikka ennustukset eivät toteudu. Silloin pyörrän pyhät sanani.

Puheet ja kannanotot julkisuudessa eivät aiheuta optimismia.

Katsoin televisiosta Mauri Antero Nummisen haastattelun uusintana. Kuten muistamme, niinä vuosina oli artistille kunniaksi olla vasemmistolainen. Haastattelija kysyi:
" --- Oletko yleisvasemmistolainen?"  Artisti vastasi kuin minun suullani:
"--- Jos siihen lisätään ymmärrys taloudesta, niin siinä tapauksessa olen.