Valta

 "Valtaa jaetaan Saksassa." Tuommoisen otsikon havaitsin. Entä Pihtiputaalla, Peräseinäjoella tai Rautavaaralla? Erkki horisee! Vai horajaako? Mitä yhteistä on mahtavalla saksan valtiolla ja vihoviimeisillä peräkylän pitäjillä?  Tekee mieli vastata, ettei mikään. Ei kyllä olekaan mitään! Kuitenkin näissä tuppukylissä kuntavaalien jälkeen puhuvat vallasta. Todellakin, puntaroivat, säilyikö, vai vaihtuiko valta? Kuka on vallassa? Siinä se juju onkin. Savolaiskuntien edustajatkin kuvittelevat vallasta. 

Savolaiskuntien edustajat joutuvat tosipaikkaan. Pitäisi ryhtyä tositoimiin. Vallanhalu on siinä asiassa hankala työkalu. Vallanhimo vielä pahempi. Savolaisten kunnan kahvaan pyrkijöillä olen havainnut voimakasta vallanhalua. Yrittävät kyllä peitellä, mutta aina valpas Ikivanha erkki tunnistaa todellisen. 

Savolaisten kuntien päättäjillä on todellinen ongelma: "kun ei oo rahhoo, niin ei oo rahhoo!"  Saksan "valtiailla" on isommat murheet, myös suuret mahdollisuudet. Ehkä valtaakin?

Jospa herkeäisimme jankuttamasta vallasta, sen sijaan vastuusta ja asioiden hoitamisesta, siitähän käsittääkseni on kysymys. 

Verot

 Silloin puhuttiin veroäyristä. v 1950 se oli 10 penniä. oikeampi ilmaisu on 10%. Tarkoitti kunnallisveroa. 10% oli kansan mielestä paljon. Kansan mielestä ei pitäisi  verottaa niin paljon. Joskus 1970 luvulla oli Pielaveden veroprodentti 16. Sanoivat Pielavettä maailmanlopun kunnaksi suuren veroprosentin takia. Siihen aikaan teollisuuskaupungissa Warkaudessa oli samansuuruinen 16%.

Todellisuudessa olisi pitänyt olla korkeampi. Rahat eivät riittäneet. Kansakoulun laskuopista muistamme: "jos ei voi ottaa, lainataan". Lainattu on. Lainasi valtio ja lainaa edelleen. Kunnatkin lainasivat surutta. Kuntien lainaaminen johtui osaksi valtion asettamista velvoitteesta. Hokemasta päästyä hokivat kansalaiset: "- Veroja ei saa nostaa". Edusmiesehdokkaat eivät uskaltaneet luvata, ettei verot nouse. Pelkäsivät paikkansa menettämistä. 

Vakuuttivat: "veroja ei koroteta". Edusmiehet joutuivat väkisten rukkamaan veroastetta ylöspäin. Veronkorotukset tehtiin, mutta liian myöhään. Velkaa otettiin enemmän kuin "sielu sietää". Rahta eivät riittäneet. Velkaa on ihmisillä. Velkaa on kunnilla. Velkaa on valtiolla. Jos meinataan selvitä, pitää veroja korottaa. IkiWanhalla ei ole velkaa. Vai olisiko mahdollisesti kunniavelkaa?

Nyt on Suomella sellainen valtionvarain ministeri, etten tiedä itkeäkö vai nauraa. Puhuu verojen alennuksesta. Mielestäni vastuutonta puhetta.

Petteri Orpo varoittaa velkaantumisesta. On selvää, että tämän hetken "raju ajanriento" vaatii veronsa. Sen sijaan hyvinä vuosina otettu velka kertoo valtiontalouden holtittomasta hoidosta. Ketkäs sitä hoitikaan? Eduskunta ja hallitus. Muistaako kukaan, ketä siellä oli? Demareissa ei ole ollut Koiviston jälkeen talouden tuntijoita. Vanhana sosialidemokraattina minua hävettää. Antti Rinne on antti rinne. Kypsyisikö tyylikkäistä naisista talouden tuntijoita, jotka toimivat talouden lakien ehdoilla??   Tässäkin tapuksessa lainaan Seijaa, kuten usein ennenkin : "Minä vähä eppäelen?" 

Peteri Orpon puheet johdattivat ajatukseni Ilkka Suomiseen, entiseen kokoomuspomoon. Julkisessa ruudussa puhui ristiin, kannatti siirtymistä välillisiin veroihin. Toisella suupielellään vaati autoveron poistoa.

Eläketuloni on sellainen, että vähennykset kattavat, veroa ei kerry. Viimevuotisista saan veronpalautusta 60 € . Kuitenkin veroja kerrytän Kaikista ostoksistani ja osuuteni kiinteistöverosta. Enkä vaadi verojen alennusta. 

Murhemielellä seurasin yltiöpäiden yrityksiä valtiontalouden hoidossa. Tuli poliittisia ruumiita, joita haukutaan kaiken aikaa. Mistä tulee seuraava uskalikko? Vai tuleeko?                 " - Minä vähä eppäelen". 

 

Aluevaalit

 Aluevaalit on julkinen tyhmyydenosoitus. Kun ilmoittivat lopetettavan läänit, arvelin, joutavat varmaan, en asioinut koko siihenastisen elämäni aikana.

Entä nyt? Läänit tulivat jälleen, vain toisella nimityksellä. Olisivat rehellisiä (eihän poliitikot), olisivat sanoneet palauttavansa läänit. Sanottakoon: - läänit, tai sanottakoon: - alueet, niinpä!       "Leveämmät hartiat". Nimi ei tarkoita, että hartiat ovat leveämmät, kun sanotaan: - Alueet.

Ammattilaiset ovat fiksumpia kuin poliitikot. Perustaneet kuntainliittymiä. Kahta olen käyttänyt vakavien sairauksien takia. Pielaveden-Keiteleen yhtymä toimi kohdallani. Nyt siellä on Nilakka. Sisä-Savon yhtymä toimi hyvin. 

Tyhmä kysyy: - Miksi piti vouhottaa soteuudistuksella? Vouhottamalla ei lisäänny resurssit, eikä organisaatio tehostu.  Väkisten väkerretty uudistus osoittautuu sudeksi jo ennen syntymäänsä. Eikä valmistu minun eläessäni. Poliitikot eivät usko itsekään. 

Vouhottajat sotkeentuvat tietotekniikkaan, jota eivät ymmärrä, vaikka ovat ymmärtävinään puhuesaan vieraskielisillä nimityksillä. 

Skupuolta vaihtamalla  naisesta mieheksi. Kuinkas kävikään? Media kertoi miehen olevan raskaana!!?? Kyseisestä operaatiosta olen sanonut: - Ei tule kalua! Tehtäköön kumpaan suuntaan tahansa. 

Soteuudistuksesta olen ennustanut: - Ei tule kalua. 

Pientä harmia

Pielavedellä Eljas Laukkanen, kaltaisiani "meidän herramme muurahaisia", tuli korkeaan ikään. Ei ehkä pääsyt ihan 90. Mieleeni jäänyt viimeksi 85. Onhan sitä jo siinäkin. Peilaan itseeni ja ymmärrän hyvin turhautumisensa avuttomuuten tunteeseen. Kun ei pysty! Niinpä! "Sama vika rahikaisella". Kädet ei tottele, jalat ei tottele, pää ei tottele.

Joku kertoi hänen viime hetkestään. Askarteli välineiden kanssa kamarissaan. Tuli paikalle vaimonsa. Eljas sai sanotuksi:                                                                                                        "- Jos et kestä kahtoo, niin mäne toeseen huoneeseen - "

Turhaudun hyvinkin usein. - Onko elämällä tarkoitusta? Miksi pitäisi elää pitkään vajavaisuuden yhä lisääntyessä? Miksi minä elän? Kai siksi, kun en ole kuollut. Minun kantti ei kestä tehdä Eljaksen kaltaista ratkaisua.

Eikä minulla ole pyssyä!

Kompuroin totuuden äärellä. Lauantaiaamuna heräsin kovaan kipuun oikeassa jalassa. Olin tuskasta sekasin, en muista kaikkea siitä. Ilmeisesti kipu tuli juuri juuri ennen heräämistä. Niin kova kipu ei salli nukkua. Tokkurassa kamppailin. Tuntui etten pääse minnekään. Kun sain liikuteltua tuskallisesti jalkojani, tuntui ettei jalkani kestä nousta ylös. Vaivoin sain vasemman jalkani jotenkin seisaalleni. Oikea on sairaampi jalkani. Ylös noustua täysin turta. Kipu jäi pitkäksi aikaa. Polven koukistaminen koski. 

Maanantaina menin uimahalliin. Toivoin lämmön ja rauhallisten uintiliikkeiden helpottavan. Saunassa ei ollut muita. Löylysanko oli liian täynnä minulle. Aioin nousta hissituolilla. Kannoin veiastiaa, kaaduin holtittomana. Näkyi vähän verta. vasempaan käteen peukalon hankuraan pieni vamma. En voinut uida, pääsin kotiin. 

Pesukoneesta poistin vatteet. Panin sukkia pesuun. Sukkia voi ripustaa yhdellä kädellä.

Tuskia ei ole, mutta kipeytyminen tuntuu.

Joku sanoi: "kyllä se siitä". Enpä tiijjä. Kotiaskareet vähän hankaloitui.   

Afganistan

 "Emme saa hylätä Afganistanin kansaa." Noin sanoo YK:n pääsihteeri. Saahan sitä sanoa. Kukaan ei mahda mitään. Mitä tapahtuu, sitä "ei tiedä erkkikään". YK on hampaaton. Mitä virkaa on kyseisellä puljulla?

Kansainliiton perustaminen ja toiminta on minulle tuntematonta, en ole lukenut mistään. Se vain loppui olemasta. YK:n perustamisen aikaan olin nuori ja vähällä kokemuksella varustettu. Olin optimistinen. Uskoin järjestön menestyvän. Harhaluulo. Hurskaasti sanotaan: "Yhteistyö on voimaa." Kyllähän se olisi, jos? Ihmiset vain eivät näytä läheskään joka asiassa pystyvän yhteisiin ponnistuksiin. 

"Jehovalainen" Leo Virtanen ajatteli paljon. Emme väitelleet, ymmärsin olla puuttumatta vakaumukseensa. Sellaisen kysymyksen esitin, joka koski heidän ennustamaansa tuhatvuotista valtakuntaa. Mikä se olisi?  Leo Virtanen tuumaili siihen mahdollisesti kehittyvän YK:n!  Monenlaisia aatoksia tulee yllättävistä suista. Ymmärsin olla ilmaisematta epäilystäni ääneen. Oliko ajatus Leon omassa päässä muhinut, vai oliko moista esillä heidän yhteisössään? Joka tapauksessa se on utopistinen ajatus.

Siirtomaa vallat sanoivat saattavansa "kaikki kansat" kristinuskon piiriin. Tarinassa väittävät Jeesuksen sanoneen: "Tehkää kaikista kansoista - " Kansakoulun uskonnon tunnilla siitä kerrottiin. Kaikki uskonnot perustuvat valheeseen. Ovat vain uskontoja, joihin kannattajansa uskovat vastoin kaikkia järkeviä perusteluja. Kristinuskon ote herpoaa vähitellen. Marxismi - Leninismi sotkeentui omaan näppäryyteensä. Senkin ohjenuoran voisi muotoilla: "Tehkää kaikista kansoista - " 

Entäpä nykyinen tavoite: "Islamistinen maailmanvalta". Kehittyykö sellainen?

Tarkkavainen lukija ihmettelee, miten nämä liittyy Afganistaniin?                                                   Kaikki liittyy kaikkeen. Myöskin tarina Kainista ja Abelista. Kaikille yhteistä Vallanhimo, kunnianhimo, kyltymätön ahneus ja suurudenhulluus. Yksityisistä ihmisistä valtioihin ja valtioliitoihin.  "Näin on ollut ja näin on oleva."

Tähän astisista tuntemani suurin "rikos ihmiskuntaa vastaan" oli Vietnamin sota. Kuka olikaan rikollinen? Kas kummaa? kukaan länsivallan edustaja ei sitä ilmaise noilla sanoilla. Niin, USA ja USA:n presidentti.

USA:n presidentti Bush julisti, näyttivät sen televisiossa ympäri maailmaa:                                 "Olemme saavuttaneet tavoitteemme, päässeet Bagdatiin"!                                                          Mitä sanoikaan korpifilosofi? Sitä ei kuullut muut kuin televisioni ruutu: -Nythän se vasta alakaa! Eikä ole tapahtunut vieläkään, Irak on sekasorrossa vielä nytkin, vaikka USA:ssa on vaihtunut jo useampi presidentti.

Afganistan oli mahdoton hallittavaksi. Sen olisin voinut ennustaa entisten valtiaiden kokemuksista. 

Kuulun tähän vaaleaihoisten "ylempään rotuun" mutta en tunne kuuluvani "valtiaisiin". Kuulun syntyperältäni "alempiarvoisiin" vähäosaisiin. Niin; en kai ole Amerikan presidenttejä viisaampi. Vaikka olisinkin, ei sillä ole merkitystä. Tekee mieleni ennustaa: -nyt riitti. Enää ei USA:N presidentit isottele. Saatan todennäköisesti ennustaa väärin?                                                                                                                                                                                                                   

    

   

Jalat

 Lauantaiaamun herätys tuntui kovana kipuna. Sairaampaan jalkaan koski tosi kipeästi. Kun nukun kovin pitkään, tulee kipu herkemmin. Viileys vaikuttaa samoin. Ei nyt ole viileää. Lauantain jälkeen ei ollut kovaa kipua, vain se tavallinen häirikkö. Kahdeksisen vuotta on vaivannut. Lääkäri sanoi, ettei parannuskeinoa ole. Niinpä, mutta paheneminen jatkuu. Loppuu vasta kun "hetki lyö". 

Yksin

Se on vain yksi sana, mutta merkitys voi olla monenlainen. Sanan alla oli tv-ohjelma: perjantaidokumentti. Pieni vaikutelma on, että olisin nähnyt sen aiemmin. Jos näin, niin silloin kai ohitin sen ilman tuntuvaa vaikutusta. Tällä kertaa se pysäytti. 

Siinä näkyvä vanha mies elää todella ankeissa oloissa. Saatan olla miestä vanhempi, mutta tunnen itseni häntä terveemmäksi, tutkaillessa vaivojani. Kömpi sängystä rumien kankaiden seasta. Oma sänkyni on siihen verratuna ruhtinaallinen vuode. Ruokailupaikkansa surkeus korostuu verratessa omaan kiiltäväpintaiseen turvalieteen ja kohtuullisen puhtaaseen tiskipöytääni. Oma ruokani on verrattuna häneen juhlapäivällinen. 

Yhteiskuntaa voi syyttää. Lähtökohtani oli heikko. Yritin oloani kohentaa. Onnistuinkin, vaikka en mielestäni tarpeeksi. 

Herää kysymys: Eikö tämä mies yrittänyt omatoimisesti. Mikä esti kehittymisen? Vai estikö? Tapahtuiko vain väistämätön? Eikö hän ollut onnensa seppä?