Kasvihuone

Taas tänä aamuna oli "kasvihuoneilmiö" parhaimmillaan. Säätieto kertoi lämpötilan olleen Kuopiossa
- 29 C-astetta. Jyväskylässä - 23. Suonenjoella näytti osuuskaupan mittari -21. Viimeksi kun oli muutamia lauhoja talvia, haikailivat ettei enää tule kunnon talvia. Lähipiirissäni vakuutin, että vielä tulee pakkastalvia ja tulee leutoja talvia. Muutamasta kuluneesta talvesta ei voi vetää johtopäätöksiä.

Television säätieteilijä erehtyi sanomaan: "Nyt oli kaikkien aikojen lämpimin tammikuu". Naurahdin; Nyt nyrjähti! Jos tiedemiesten ja -naisten tutkimukset pitävät paikkansa, on näillä seuduilla ollut paljon nykyistä lämpimämpää. Joskus sellainen lämpötila kuin nykyään on Keski-Euroopassa.

v 1925 ovat menneet veneillä soutaen joulukirkkoon. Toinen tarina kertoi mennyn laivalla Kuopion tammimarkkinoille. Kuopiossa yöpyneet eivät päässeet laivalla takaisin. Silloinkin on ollut alkutalvi keskiarvoa lämpimämpi. 

Turhaan itkevät ilmastonmuutoksesta. Kansakouluaikaan ennustivat mentävän kohti jääkautta. Saattaa niin käydäkin. Tieteilijöiden mukkaan jääkausiakin on ollut useita. Ihminen on maapallolla vain käymässä, enkä usko meidän pääsevän taivaaseen. Dinotkin kuolivat sukupuuttoon, niin käy ihmisenkin. Elämme vinksahtaneessa maailmassa. Maapallo pyörii kallellaan. Ehkä ei mene miljoonaakaan vuotta, kun joku möykky avaruudesta tönäisee ja pallomme vinksahtaa toisenlaiseen asentoon, tai sitten ei.

Olympia

Olympia-aatteeseen olen kajonnut aiemminkin. Nyt sain kimmokkeen olympiakomitean jäsenen Peter Tallbergin haastattelusta. Peter Tallberg ja moni sukulaisensa ovat osallistuneet olympialaisiin. Se on ydinkysymys. Tallbergin perhe on eliittiä. Kilpailivat purjehduksessa, mikä oli eliitin harrastus; "herrasmiesurheilua". 

Antiikin urheilijat olivat "sirkuslaisia", ylhäisön huvittelun välineitä. Parooni Couperding elvytti olympialaiset Hellaan malliin. "Terve sielu terveessä ruumiissa" tarkoitti ylhäisön nuorukaisten kehittämistä urheilun avulla kyvykkäiksi hallitsemaan ylivertaisina alamaisiaan. Ei hän tarkoittanut sitä Paavo Nurmen kaltaisten rahvaan jäsenten harrastamiseksi, heille riitti kun tottelivat nurkumatta herrojen tahdon, raatoivat orjina "vapaiden miesten" hyväksi. Siihen tähtäsi puhtaan amatööriyden vaatimus, köyhillä ei ollut varaa urheilla, eikä nousta yhtään ylemmäs luokastaan.

Olympia-aatteesta on turha puhua. En ymmärrä, mitä sillä tarkoitetaan?  Tarkoitetaanko Couperdingin ajatusta? Tarkoitus pyörähti ylösalaisin, urheilumenestys auttoi monia köyhiä nuorukaisia kohentamaan asemaansa yhteiskunnassa. Parooni  ei  sitä tarkoittanut. 

Siipi

Netissä oli tieto, että joku tiedemies teki tyhjäksi teorian, miksi lentokone pysyy ilmassa. Tuo tiedemies puhuu soopaa, tai joku hurupää on saanut jakeluun aivan päätöntä tietoa. Suuri vaara on olemassa, että vääriä tietoja leviää. kun nettiin saa syötettyä mitä tahansa.

Mistä semmoinen "tieto" on lähtenyt, että siipi kantaisi siksi, kun ilmavirta siiven yläpuolella kulkee pitemmän matkan?

Olin 10 tai 11 v. Ohemäen kansakoulun keittäjän Lyyli Kiljusen poika kersantti Reino Kiljunen sai pitää pojille yhden tunnin. Se oli sota-aikaa ja kersantti Kiljunen oli lomalla. Oppitunnin aihe oli purjelento.
Kiljunen piirsi taululle siiven muodon, jolla siiven yläpuolista ilmavirtaa nopeutetaan ja yläpuolelle muodostuu alempi paine kuin alapuolella on. Sen enempää en ole lentokoneen rakenteeseen perehtynyt, mutta muistan tarkasti osan Kiljusen oppitunnin sisällöstä.

Ei ole kauan siitä, kun naispuolinen toimittaja sanoi jäätyneen vesijohdon halkeavan, kun vesi laajenee lämmetessään. Tuommoista väitettä olen kuullut miehenkin suusta. Jo kansakouluajoilta muistan, että vesi on tiheimillään +4 C-astetta. Laajenee siitä molempiin suuntiin. Laajenee lämmetessään ja laajenee kylmetessään. Jää pysyy veden pinnalla. Minulta on haljennut muoviämpärikin ja nimenomaan jäätyessään. On haljennut putkiakin ja auton moottoreita.

kampanjat

Kampanja, kampanja, kampanja. Jokainen ehdokas kehui omaa kampanjaansa loistavaksi. Vaalit voidaan pitää ilman kampanjaakin. En äänestänyt, kun en välitä. Läpihuutojuttu se on, vaikka spekulantit yrittävät selitellä. Valtaosa äänestää tavallaan, vaikka kuinka meuhkattaisiin. Silloin aikanaan kun äänestin, osasin äänestää mieleni mukaan, kampanja ei vaikuttanut ollenkaan.

Kasvoin korpikommunistien keskellä ja maalaisliittolaisen Savon Sanomien lukijapiirissä. Siitä huolimatta sosialidemokraattinen suuntaus kehittyi jo kuusitoista vuotisena. v 1950 presitentin vaalissa demarit Julistivat: KOKENUT PAASIKIVI JOHTAKOON. Ei minulla ollut tietoakaan äänioikeudesta, täytin seuraavana keväänä kahdeksantoista. Menin kuitenkin kuuntelemaan vaalipuhujaa. Tilaisuus oli Taavetti Muonalla. Muonan Taavetti oli ainoa demari lähipiirissäni. Puhuja oli Vihtori Lahti. Mieleeni jäi piippua polttava hahmo. Puheesta vain se, että Paasikivi on eri puoluetta. Kuulijoita oli vähän, en muista, montako.

Itselleni jäi mysteeriksi, mikä minusta teki demarin? Parikymmentä vuotta myöhemmin Pauli Tolonen sanoi: "Minä en ymmärrä, miksi sinä et ole kommunisti, vaikka olet huonommista oloista kuin minä?"
No, Pauli nyt ei kovin hyvin ymmärtänyt. Jokijärvelle perustivat SKDL:n nuoriso-osaston. Emil Karel kulki Korpelan ohi yllään pikkutakki ja punainen kravatti. Olin lammasta nylkemässä, polku meni siitä vierestä. Emil houkutteli toimintaan mukaan, mutta olin vaitonainen, en halunnut.

Mikä minut vieraannutti demariudesta? Heti armeijasta päästyäni valitsivat minut Joroisten Jyskeen puheenjohtajaksi. Olin siihen tehtävään juuri täysi-ikäinen, mutta en suinkaan valmis. En muista, ketä ehdottivat, sai kannatusta. Sitten joku ehdotti minua, ja kannatettiin. Hämmästyin "vallan kauhiasti", enkä ymmärtänyt edes kieltäytyä, enkä uskonut äänestystä voittavani. Enkä olisi voittanutkaan, mutta äänestyksessä tapahtui virhe, jonka huomasin vasta jälkeenpäin: Täysivaltainen seuran jäsen oli täytettyään seitsemäntoista vuotta. Äänestyksen ratkaisi kaksi alle ikärajan olevaa äänestäjää. Vaali olisi voitu kumota. Sitä en ymmärtänyt, en ajatellut menemistä politiikkaan, enkä sääntöihin perehtynyt. Nuo kaksi poikaa äänestivät urheilumiestä, johon suuntaan halusin kehittyä.

Pari vuotta kului. Minut valittiin TUL:n Savon piirin yleisurheilujaostoon. Tunsivat minut. En osallistunut yhteenkään kokoukseen. Piirikokoukseen menin Jyskeen edustajana. Tapahtui Pieksämäellä. Kokouspäivä oli sunnutai. Lauantai-illaksi kutsuivat demarien junttakokoukseen. Ensimmäinen ja viimeinen junttakokous minulle.  Demarien kahtiajako meni yli ymmärrykseni, eikä kukaan osannut vastata kysymyksiini. Niinpä kokouskin meni yli hilseen. Yksi naisedustaja rupesi itkemään, sanoi: Minä en tule koskaan tämmöiseen kokoukseen. Kokouksessa äänestettiin. En muista, mistä äänestettiin, enkä muista ymmärsinkö, mistä äänestettiin? Haettiin kai jotain yhteistä linjaa.
Varsinaisessa kokuksessa kommunistit esittivät johto- ja toimihenkilöiksi oman listansa Urho Rauteen johdolla. Sitten demarit esittivän oman listansa ja enemmistönä voittivat jokaisen äänestyksen. Yksi demari suivaantui jatkuvaan ennalta tiedettävään tulokseen päätyvään äänestämiseen: "Ettekö te aseveljet....."

Jyskeen puheenjohtajana minua juntattiin: Ensin kävi toimitsija Rahkonen. Hän puhui asiaa ja ymmärsimme toisiamme. Hän oli rahavaan oloinen mies enkä arvannut hänen tehtäväänsä. Kuulin hänen puhuvan puhelimeen: "Oikein hyvä poika, oikein hyvä poika..." Demarien niin sanottu vähemmistö hallitsi TUL:ää. Muutama viikko myöhemmin Mustosen konttorissa yrittivät painostaa huomattavt demarit, Mustonen ja Mikelistä Mononen. Olivat pahoillaan Rahkosen käynnistä. Kiusaannuin ja häkellyin, en sanonut juuta enkä jaata.

Parin syyn takia en viihtynyt kaupan alalla ja menin Helsinkiin oppimaan uutta ammattia. Myöhemmin Aatto Tarvainen kertoi heidän ihmetelleensä ja luulleensa minun menneen "kuukilaisten" politrukiksi. Naurattaa noin absurdi ajatus. Umpirehellisenä ja vähän lapsellisena en sovi aktiivipoliitikoksi. En olisi menestynyt. Jos kuitenkin jostain syystä olisin päässyt etenemään, ei pääni olisi pysynyt terveenä. Kaltaiseni pehmeät luonteet niissä hommissa tappaa alkoholi.

Eduskuntavaaleissa demareille tuli Romahdus. Kaltaiseni kannattajat jättivät äänestämättä keskinäinen riitely harmitti ja suututti. Sen jälkeen äänestin demareita pari kertaa ja presidentin vaaleissa Koivistoa.

Moraalinvartijat

Toimittajat ovat eliittiä. Kaikki tietäviä ja yliviisaita. Pressaehdokkailta kyselevät: -- Aiotteko panna Venäjän ihmisoikeudet järjestykseen? Sama Kiinassa. Otsikoivat suurin kirjaimin kuinka Pohjois-Afrikassa tuli demokratia moneen valtioon. Ei tullut! Irakissa ei ole demokratiaa. Egyptissä ei ole demokratiaa. Libyassa ei ole demokratiaa. jne. Vallankumous tuo harvoin demokratiaa. Vallankumous tuo ensiksi sekasorron, kunnes joku ottaa vallan käsiinsä. Demokraattisiksi kutsuttavissakin valtioissa puhutaan vallasta. Joku puolue on vallassa. Joku pääministeri on vallassa. Joku presidentti on vallassa.
Onko kansa vallassa? Olettaisin, että demokratiassa ei kukaan ole vallassa, vaan valitut henkilöt hoitavat asioita kansan parhaaksi. Eikö kenties niin olekaan? Suomessakin on vallanhimoisia poliitikkoja eturivissä.

Viisas väistää. Viisas presitentti ei mene elämöimään suurvaltojen johtajille, eikä neuvomaan heitä. Jos toimittajat ja intoilijat moittivat nöyristelijöiksi, sanotaan: Entäs sitten? Yltiöisänmaallisessa laulussa laulettiin: "Suorana seista ja kaatua...." Taitaa olla parempi joustaa ja selviytyä. Suomi on selviytynyt ja edelleen selviytyminen edellyttää sopeutumista, mutta ei millä hinnalla tahansa. 

Gallupit

TV:ssä suurten medioiden edustajat keskustelivat presidenttiehdokkaiden kannatusluvuista. Turhaa suunpieksäntää katsoin hetken ja suljin toosan.
Siinä tuli esiin galluppien äänestyskäyttäytymistä muokkaava vaikutus. Hesarin  edustaja sanoi äänestäjien osaavan valita itse. Harva osaa. Laumat seuraavat kellokkaita.

Haikailevat kansanäänestyksien perään. Asioiden mutkikkuus vaikuttaa, niin ettei äänestystuloksen seurauksia tiedä. Ei opimattomat, eivätkä oppineetkaan näytä tietävän. Eivät osaa ennustaa tulevaisuutta, se on vaikeaa, niin tunnusti poliitikko. Ruotsi viivytti omaa kansanäänestystään EU:sta niin pitkään kunnes Suomi järjesti omansa. Suomen kansanäänestyksen tuloksen varmisti Esko Aho valjastamalla  Heikki Haaviston vetämään vankkuria. TV:ssä Haavisto melkein itki, katui menettelyään.

Kepulaiset äänestivät presidentinvaalissa Elisabet Rehniä siksi kun Martti Ahtisaarta kannattivat demarit. Jos ennen vaaleja joku olisi ennustanut, että maatilojen emännät äänestävät ruotsinkielistä herrasrouvaa, sitä olisi pidetty häväistyksenä.

Tarvitaanko presidenttiä? Tarvitaanko vallatonta presidenttiä? Mauno koiviston omatunto soimaa ja hän  tuntee piston rinnassaan. Katuu aloittamaansa presidentin vallan kaventamista.  En äänestä, yks hailee kenestä tulee seuraava. Tulos tiedetään ennakolta. Galluppeja vyöryttämällä nostettu Niinistön osakkeita.

Sodan jälkeisten eduskuntavaalien aikaan olin kovin nuori, mutta seurasin tilannetta. Korpelan väki ei tiennyt mennessään, ketä äänestävät. Tultuaan kertoivat äänestäneennsä Hugo Mannista. Tiesivät hänen olevan varkaudesta, muuta eivät tienneetkään. Syrjäseudulla elettiin umpiossa.  Korpikommunistit junttasivat vähäväkisiä äänestämään omiaan. Hugo Manninen meni eduskuntaan. Nyt tuli mieleen, että silloin käytettiin pitkiä listoja, enkä tiedä miten voitiin äänestää tiettyä henkilöä? Ellei Hugo Manninen ollut listan kärjessä?  En tuota tarvitse tietääkään, en ole tutkija, vaikka tutkailen.

Ensimmäisen kerran äänestin Joroisissa. Olin Eetu Mustosen palkollinen. Sosialidemokraatti Eetu Mustonen kampanjoi Armas Härkösen puolesta. Äänestin Härköstä. Sen jälkeen äänestin oman nuppini mukaan.

Koulukuri

Ehdottavat lopetettavaksi jälki-istunnon määräämisen kurittomille koululaisille. Tilalle aikovat työpalvelua.  Ihanko totta?! Eihän nyt työtä! Sehän vie ihmisarvon. Näyttää siltä, että kukaan ei tee enää työtä, vaan ovat työelämässä. Työn pitää olla mukavaa ajanvietettä. Hanttihommat ja paskaduunit eivät kelpaa.
Semmoisia jouduin tekemään koko ikäni.
Siitä on viisikymmentä vuotta kun olin armeijassa. Pienin rangaistus oli kaksi kertaa työtä vuorotta. Mielestäni oli arveluttavaa, kun työ määriteltiin rangaistukseksi. Tosin jo Raamattu määrää: "otsasi hiestä sinun pitää leipäsi syömän." Uskovaistenkaan ei tarvitse enää hikoilla.
Toimittaja kysyi poikaoppilaan mielipidettä, vastaus:
 -- Minä en ainakaan rupea mitään vessoja siivoamaan!
Kuka siivoaa vessat? Orjatko? Onko vessan siivoojalla ihmisarvoa? Vessan siivoaminen ei ole mukavaa ajanvietettä.

Pressat

Eturivin ehdokkailtakin loikkii suusta sammakoita. Väyrynen moitti hallitusta, kun se ei määrännyt sotaväkeä myrskytuhojen kimppuun hyökkäämään. Mistäpä paavo tietää? Myrskyn ruhjomaa sekasortoa
ei selvitellä äkkinäisten avulla. Runkoja maassa,  toistensa päällä, konkelossa ja joukossa virrallisia kaapeleita. Tarvitaan ammattimetsureita, päteviä sähkömiehiä ja taitavia koneiden kuljettajia.

Tässä yhteydessä sopii arvostella mediaa. Kun Mikkelin torilla räjähti, vaadittiin sisäministeri Kaisa Raatikaisen eroa. Raatikaisen pätevyys ministerinä saattoi epäilyttää. Mutta vastuu oli poliisilla ja jos ketä syytetään, niin syyllistä poliisia ja hänen ylempiä esimiehiään. Minkäänlainen päällikkö ei voi estää alaisiaan tyrimästä, vastuu lankeaa esimiehelle, jos antaa vääriä ohjeita, tai arvioi alaisensa pätevyyden väärin, tai ei anna tarpeellisia välineitä.
Suokaa anteeksi, sanomani on oman kunniantuntoni mukainen, ei virkamiesohje.
 Ei mikään hallitus auta asiaa menemällä joka paikkaan, sen on hoidettava omia toimiaan ja kukin organisaatio tekee tehtäviään. Olen vakuuttunut, että myrskytuhojakin osaa parhaiten raivata ja korjata siihen perehtyneet ammattilaiset.

TV:ssä väläytettiin nuorten tutustumista eduskuntaan. Toimittaja kysyi nuorukaiselta:
 -- Jos tapaat Matti vanhasen, mitä aiot kysyä?
Poika harkitsi hetken, tokaisi sitten:
 -- Aiotko erota?
Apinointia.

Lipponen ei kysynyt hallitukselta, valiokunnalta taikka eduskunnalta, kun liitti omavaltaisesti Suomen tukemaan EU:n julistamaa Itävallan boikottia. Lipponen perusteli: pitää Suomenkin, kun vanhat sivistysvaltiotkin!!!
Mikä tekee valtiosta sivistyneen? Inkvisitio, kaasukammio, giljotiini, siirtomaiden orjuuttaminen, härkätaistelu vai mafia?
Lipposen lauseesta voisi päätellä, että hän ei pidä Itävaltaa sivistysvaltiona.
Vanha korpifilosofikin tajusi tuommoisen boikotin järjettömäksi ja ihmetteli "vallan kauhiasti".
Myöhemmin on selvinnyt, että boikotti syntyi vahingossa.

Tosikko naamani vääntyi nauruun, kun Paavo kertoi ruudussa, kuinka hän sopi asoista Berlusconin kanssa. Välittömästi tuli mieleen Martti Vainio, joka kertoi sopineensa italialaisen juoskijan Andibon kanssa seuraavan päivän kilpailun taktiikasta. Martti noudatti ja hävisi, italialainen ei kunnioittanut "sopimusta".
 

Politiikkaa

Menee vähän överiksi tuo homohössötys. Homot ovat in, heterot ei mitään. Heteroilla ei ole sananvapautta. Presitentinlinnan homotanssit pahoittavat monen mieltä. Onneksi en töllöttänyt Linnan juhlien kuvaamista. Sinänsä yks hailee.

Savon Sanomien palstalla julkaisivat lyhennettynä kirjoitukseni luonnon järjestyksestä. Joku piti minua tyhmenpänä kuin olenkaan ja kertoi delfiinienkin homostelevan. "Että vain tiedoksi".
Delfiinienkin suku jatkuu heterotoiminnalla. Että vain tiedoksi.

On minullekin tiedon murusia tippunut. Jotkut eliöt lisääntyvät jakautumalla. Luin sellaistakin, että kastemadoilla on molemmat suvut, molemmat siittävät ja lisääntyvät. Ahkerana onkijana havaitsin usein kahden madon kietoutuneen toistensa ympärille, se on kuulemma rakastelua, jossa molemmat ottavat ja antavat. Näkyi semmoisia matoja joiden keskikohdalla oli pahkura.
Luonto-ohjelmassa näyttivät jotain mönkijää, jonka munat kehittyvät poikasiksi ilman hedelmöitystä.

Tämä eläinlaji, johonka me kuulumme tarvitsee lisääntymiseen uroksen ja naaraan. Uroksen osuus tapahtumaan on hyvin vähäinen, mutta välttämätön. Neitseellistä synnytystä ei ole ollut, ei ole, eikä tule!

Homous on poikkeavuus. Sitä ei muuksi muuta, vaikka nimitetäänkin sukupuolineutraaliksi. Poikkeavuuteen suhtaudun neutraalisti. En vihaa homoja, enkä ole koskaan kauhistellut, olen vain ihmetellyt, koska tuntemusteni mukaan se on vaikeasti ymmärrettävä.
Itse olen tuntenut kaksi miestä, joita ensi tapaamisella en arvannut homoiksi. Molempien kanssa toimin asiakaspalvelutilanteissa ja tulimme hyvin toimeen keskenämme. Homous ei vaikuttanut millään tavalla.

Pystyn suhtautumaan luontevasti, ja arvioin ihmisen tekojen ja käytöksen mukaan. Asiaa helpottaa, etten ole uskovainen, enkä nojaa Raamattuun, vaikka luin Raamatusta vanhan testamentin kokonaan ja uuden testamentin niin pitkälle, että tuli Johanneksen ilmestyksen kauheudet, ne pelottivat minua ja jätin kesken. En paljoa ymmärtänyt ja muistan vain vähän, olin kai 9 vuotias.

Homoudesta tulin tietoiseksi vasta aikuisena. Vasta vuosikymmeniä jälkeenpäin muistaessa tapaamiani miehiä, arvelen muutamien olleen homoja. Ehkä kolme tapausta.

Nopeasti leviää humanismin voitto! TV-ruudusta häädettiin pätevä meteorologi, kun tuli ilmi homous. Muutamia vuosia kului ja Linnan tanssien tähtipareina näytetään yleisölle tanssivia homoja.

Ei homoja saa tappaa eikä ruoskia. Ei tarvitse "parantaa". Rakastakoot toisiaan kaikessa rauhassa, sillä niin olisi parempi. Kun toimivat yhteiskuntaa hyödyttäen, tienaavat elantoaan, maksavat veroja, rakentavat yhteiskuntaa; ovat kanssani tasavertaisia, edellyttäen että olen heidän mielestään tasavertaisia kanssaan.  Sitä tosiasiaa en kukaan pysty kieltämään, että tunnetuissa homoissa on poikkeuksellisen lahjakkaita ihmisiä.

Aikani loppuu pian. Jos olen fossiili, niin sitten olen, mutta en kauan. Mielestäni menee sirkuksen puolelle, kun julkisuudessa esiintyy vihittäviä homopareja. Yhteiskunnan laitoksien tehtäviin ei kuulu homoparien laillistaminen.  Perustelevat omaisuus- ja perintöasioilla. Ne pystyy kyllä järjestämään laillisiksi muilla tavoin.

Adoptio-oikeus on monisyinen. Siihen en pysty sanomaan mitään puolesta tai vastaan.
Mummot ovat kasvattaneet orpolapsista kunnon kansalaisia. Mutta uutisissa on kerrottu, että sosiaalivirkailijat eivät  antaneet huostaanotettuja isovanhempien hoitoon. Juha Mieto kasvatti poikansa yksin. Kykyä kasvattaa ei pysty määrittelemään kaavamaisesti.

Saunassa poika kysyi mummiltaan: "miksi minä olen näin musta". Poika on aasialaisen näköinen.
Adoptiolapselle tulee järkytyksenä tieto, ettei ole vanhemmikseen luulemiensa lapsi. Kaksi naista pystyy kasvattamaan lapsen.  Entä sitten kun lapsi kysyy: "kuka minun isäni on? missä isäni on?"
Minkäänlainen psykologi ei tiedä, miltä lapsesta tuntuu äkkiä kuultu totuus. Tai ei saa tietää totuutta.

Tiedän, miltä tuntuu olla syntyperänsä takia halveksittu ja pilkattu, myös koulukiusattu.       

Pakkasaamu

Valvoin iltayöstä. Nukuin muutaman tunnin. Heräsin puoli neljältä, raotin verhoa, taivaalla mollotti täyteläinen kuu. Nousin puurolle puoli viideltä. Mainio lenkkeilysää. Pakkaslumi narskui tossujen alla. Valaisimien valo heijastui polulla Miljoonina pieninä timantteina, jotka välkkyivät askelten liikkeiden mukaan. Katuvalojen ja kuun valaisema kylänraitti oli tyhjä. Yksi auto meni jonnekin ja yksi ihmishahmo liikkui marketin suuntaan.

Rautatien alla joen varrella oleva puusilta paukkui joka askeleella, pakkasen tekemä jännitys laukeili. Tyyni pakkassää salli tulla jään takaa Mansikin tuksun. Tällä kertaa en jäteaseman mansikan tuoksua aistinut. 

Lämpökekyksen piipusta valui vaakasuoraan jättimäinen ketunhäntä. Kuun ympärillä kehä ja ne tähdet, jotka valaistus antoi näkyä, tuikkivat. Perimätiedon mukaan nuo ilmiöt ennustivat sadetta. Lunta tulee. Palasin kotiin kuudelta. lähetin sähköpostia.

Jätejoonaat

Sattumuksia. Kirjoitin New Yorkin "joonaksista". Tällä hetkellä heidän puuhansa vaikuttaa snobailulta.
Miksi? Siksi että näin tänään dokumentin Kairon "joonaksista". Semmoista en tiennyt maailmassa olevan. Paljon on tietämätöntä. Roskien kerääjiä oli kokonainen kaupunginosa. Keräsivät katujen vieriltä roskasäkit, kuljettivat autoilla suurina kuormina, lajittelivat tarkasti. Oli muutama kone, joilla murskasivat materiaalin, säkittivät ja myivät jopa Kiinaan.

Sekasortoista hommaa. Siinä yhteydessä käsitteet; hygienia ja työsuojelu lähinnä naurattaa. Lopputulos säkeisssä oli kelvollista. He sanoivat 80 % jätteestä menevän kierrätykseen. Entä sitten?

Kaupunki antoi jätteen keräyksen ulkomaisille yrityksille, jotka vievät sen kaatopaikalle, joille piti osoittaa paikat. Voimme arvata, millainen sotku siitä syntyy? kokemusta on.

"Jonakset" surivat loppuvaa ammattiaan.

Roskaruoka

Mikä sopii Jupiterille......
On aivan normaalia, että jalkavaivainen käyttää kainalosauvoja. Mutta menneinä vuosina jos huonojalkainen vanhus käytti kesällä apunaan suksisauvoja, niin nuoriso ilkkui.  Kun joku keksi naurettavat kävelysauvat, siitä tuli hetkellinen muotivillitys.  Menee kyllä ohi.

Kun "meidän herramme muurahaiset" kaivelivat roskiksesta henkensä pitimiä, sitä pidettiin lieveilmiönä.
Amerikkalaisessa dokumentissa sivistyneet ihmiset mm. oopperalaulaja, sekä kielenopettaja kaivelivat roskasäkkejä. Se on edistyksellistä.  Löytyy monia asioita, joissa on räikeä kontrasti. Aleksiskivi kirjoitti Herrojen Eevan suuhun repliikin: "Haa mikä eroitus!"
Järjetöntä tuhlausta muka järkeviltä ihmisiltä. Dokumentissa kerrottiin USA:ssa tuotetusta ruuasta menevän 40 - 50% jätteeseen!? Etiopiassa kuolee kansaa nälkään. Muuallakin.  En nähnyt varsinaisesti nälkää, aliravitsemusta kylläkin, niukkuutta. Vuosikymmenien jälkeenkin se vaikuttaa; Harmittaa, jos pienikin määrä ruokatarviketta pilaantuu. Pyrin ostamaan sen verran kun tarvitsen, eikä ihmisen tarvitse olla lihava.

Roskiin menee käyttökelpoista. Lainsäädäntökin vaikuttaa määräämällä käyttöpäivämerkintöjä. Vasta viime aikoina kaupat alkoivat alentaa hintaa viimeisen päivän lähestyessä. Sitä etua käytän hyväkseni. Edellyttää pakastimen omistusta.

New Yorkissa säkkien penkojista mies sanoi, ettei hän yksin menisi, mutta porukalla kyllä. Roskisdyykkari liikkuu yleensä yksin ja herättä pahennusta. Joukolla kerääjät parantavat maailmaa.

Kolmas päivä

Tuossa edellisessä jutussani höperehdin. Kuulin väärin ilotulituksen alkuajan. Se onkin laillista jo iltakuudelta. En ole perehtynyt, kun en ammu yhtään rakettia.

Nukkumarytmi sotkeentui. Tänä aamuna heräsin kolmelta. Lojuin tunnin ja nousin puurottelemaan. Askaroin jotain. Läksin lenkille. Sataneen lumen pehmittämällä väylällä näkyi vastaan tulevat jäljet. Kenkien jäljistä päätellen kokoiseni mies. Lähtenyt varhain, kun koko kierroksen tehtyään jo palaamassa.

Alkumatkalla Suonteelta puhaltava viima pieksi lunta kasvoille. Siioninsillan jälkeen tuisku jäi selkäpuolelle ja lauha ilma tuntui leppoisalta. Seuraavat jäljet oli polkupyörän, kohta toisetkin. Tien laidassa oli loikkinut jänis, luulen että rusakko. Toiset eläimen jäljet pysäytti; kärppä, ajattelin, mutta tarkemmin katsottuani päättelin minkiksi, oli tien yli suunnannut joen rannassa kumollaan olevan veneen luokse. Meijerin luona näkyi vastaan tulevat naisen kenkien jäljet. Kruununsillalla käveli nuori nainen, olkalaukku keikkuen sivulla; jonnekin töihin. Autojono eteni hiljalleen, Kuopioonko? Sairaalan rannan polku oli aurattu hyvissä ajoin. Kotiin tulin puoli seitsemältä