lauantai 7. tammikuuta 2012

Pakkasaamu

Valvoin iltayöstä. Nukuin muutaman tunnin. Heräsin puoli neljältä, raotin verhoa, taivaalla mollotti täyteläinen kuu. Nousin puurolle puoli viideltä. Mainio lenkkeilysää. Pakkaslumi narskui tossujen alla. Valaisimien valo heijastui polulla Miljoonina pieninä timantteina, jotka välkkyivät askelten liikkeiden mukaan. Katuvalojen ja kuun valaisema kylänraitti oli tyhjä. Yksi auto meni jonnekin ja yksi ihmishahmo liikkui marketin suuntaan.

Rautatien alla joen varrella oleva puusilta paukkui joka askeleella, pakkasen tekemä jännitys laukeili. Tyyni pakkassää salli tulla jään takaa Mansikin tuksun. Tällä kertaa en jäteaseman mansikan tuoksua aistinut. 

Lämpökekyksen piipusta valui vaakasuoraan jättimäinen ketunhäntä. Kuun ympärillä kehä ja ne tähdet, jotka valaistus antoi näkyä, tuikkivat. Perimätiedon mukaan nuo ilmiöt ennustivat sadetta. Lunta tulee. Palasin kotiin kuudelta. lähetin sähköpostia.