Menee vähän överiksi tuo homohössötys. Homot ovat in, heterot ei mitään. Heteroilla ei ole sananvapautta. Presitentinlinnan homotanssit pahoittavat monen mieltä. Onneksi en töllöttänyt Linnan juhlien kuvaamista. Sinänsä yks hailee.
Savon Sanomien palstalla julkaisivat lyhennettynä kirjoitukseni luonnon järjestyksestä. Joku piti minua tyhmenpänä kuin olenkaan ja kertoi delfiinienkin homostelevan. "Että vain tiedoksi".
Delfiinienkin suku jatkuu heterotoiminnalla. Että vain tiedoksi.
On minullekin tiedon murusia tippunut. Jotkut eliöt lisääntyvät jakautumalla. Luin sellaistakin, että kastemadoilla on molemmat suvut, molemmat siittävät ja lisääntyvät. Ahkerana onkijana havaitsin usein kahden madon kietoutuneen toistensa ympärille, se on kuulemma rakastelua, jossa molemmat ottavat ja antavat. Näkyi semmoisia matoja joiden keskikohdalla oli pahkura.
Luonto-ohjelmassa näyttivät jotain mönkijää, jonka munat kehittyvät poikasiksi ilman hedelmöitystä.
Tämä eläinlaji, johonka me kuulumme tarvitsee lisääntymiseen uroksen ja naaraan. Uroksen osuus tapahtumaan on hyvin vähäinen, mutta välttämätön. Neitseellistä synnytystä ei ole ollut, ei ole, eikä tule!
Homous on poikkeavuus. Sitä ei muuksi muuta, vaikka nimitetäänkin sukupuolineutraaliksi. Poikkeavuuteen suhtaudun neutraalisti. En vihaa homoja, enkä ole koskaan kauhistellut, olen vain ihmetellyt, koska tuntemusteni mukaan se on vaikeasti ymmärrettävä.
Itse olen tuntenut kaksi miestä, joita ensi tapaamisella en arvannut homoiksi. Molempien kanssa toimin asiakaspalvelutilanteissa ja tulimme hyvin toimeen keskenämme. Homous ei vaikuttanut millään tavalla.
Pystyn suhtautumaan luontevasti, ja arvioin ihmisen tekojen ja käytöksen mukaan. Asiaa helpottaa, etten ole uskovainen, enkä nojaa Raamattuun, vaikka luin Raamatusta vanhan testamentin kokonaan ja uuden testamentin niin pitkälle, että tuli Johanneksen ilmestyksen kauheudet, ne pelottivat minua ja jätin kesken. En paljoa ymmärtänyt ja muistan vain vähän, olin kai 9 vuotias.
Homoudesta tulin tietoiseksi vasta aikuisena. Vasta vuosikymmeniä jälkeenpäin muistaessa tapaamiani miehiä, arvelen muutamien olleen homoja. Ehkä kolme tapausta.
Nopeasti leviää humanismin voitto! TV-ruudusta häädettiin pätevä meteorologi, kun tuli ilmi homous. Muutamia vuosia kului ja Linnan tanssien tähtipareina näytetään yleisölle tanssivia homoja.
Ei homoja saa tappaa eikä ruoskia. Ei tarvitse "parantaa". Rakastakoot toisiaan kaikessa rauhassa, sillä niin olisi parempi. Kun toimivat yhteiskuntaa hyödyttäen, tienaavat elantoaan, maksavat veroja, rakentavat yhteiskuntaa; ovat kanssani tasavertaisia, edellyttäen että olen heidän mielestään tasavertaisia kanssaan. Sitä tosiasiaa en kukaan pysty kieltämään, että tunnetuissa homoissa on poikkeuksellisen lahjakkaita ihmisiä.
Aikani loppuu pian. Jos olen fossiili, niin sitten olen, mutta en kauan. Mielestäni menee sirkuksen puolelle, kun julkisuudessa esiintyy vihittäviä homopareja. Yhteiskunnan laitoksien tehtäviin ei kuulu homoparien laillistaminen. Perustelevat omaisuus- ja perintöasioilla. Ne pystyy kyllä järjestämään laillisiksi muilla tavoin.
Adoptio-oikeus on monisyinen. Siihen en pysty sanomaan mitään puolesta tai vastaan.
Mummot ovat kasvattaneet orpolapsista kunnon kansalaisia. Mutta uutisissa on kerrottu, että sosiaalivirkailijat eivät antaneet huostaanotettuja isovanhempien hoitoon. Juha Mieto kasvatti poikansa yksin. Kykyä kasvattaa ei pysty määrittelemään kaavamaisesti.
Saunassa poika kysyi mummiltaan: "miksi minä olen näin musta". Poika on aasialaisen näköinen.
Adoptiolapselle tulee järkytyksenä tieto, ettei ole vanhemmikseen luulemiensa lapsi. Kaksi naista pystyy kasvattamaan lapsen. Entä sitten kun lapsi kysyy: "kuka minun isäni on? missä isäni on?"
Minkäänlainen psykologi ei tiedä, miltä lapsesta tuntuu äkkiä kuultu totuus. Tai ei saa tietää totuutta.
Tiedän, miltä tuntuu olla syntyperänsä takia halveksittu ja pilkattu, myös koulukiusattu.
