Palautui mieleen parinkymmenen vuoden takainen tapaus. Petäjäjärvellä verstaaseeni tuli Jehovan todistajia. Korpifilosofin käännytystyö voipi muodostua tehottomaksi. Olen torjunut heti kättelyssä. Sillä kertaa kuitenkin osallistuin keskusteluun. Yksipuolisesti.
Vetosin muinaisiin suomalaisten jumaliin. Eikö ne olisi kelvanneet näihin päiviin asti?
Kuinka ollakaan. Nyt vilahti mediassa Karhun Kansa. Semmoinen popula kunnioittaa esi-isiemme uskomuksia ja jumalia. Sehän sopisi minulle! "Anna Ahti ahvenia..." Kristityt eivät saaneet lausua pakanallisen jumalan nimeä. Loru piti muuttaa: "Anna Antti ahvenia..."
Ohjelma oli kai ruotsalainen. Dokumentti perheestä, joka harjoitti uskontonaan entisten jumalien taruja. Hyvin paljon muistutti muidenkin uskontojen rituaaleja. Uhrikokouksen viettivät ulkoilmassa. siellähän on lähellä jumalia.
En heitä halua pilkata, mutta lievästi sanottuna huvittuneena kuuntelin. Vaikuttivat olevan tosissaan. Näkyi mielenrauha, tasapainoinen elämä.
Ryyppäsivät sarvesta ja käsittelivät monia symbolisia esineitä. Minua nauratti Torin vasara. Ei näyttänyt pyhältä esineeltä. Samanlainen "moska" oli pajassani!
Karhun Kansa, samoin kuin naapurimaan poppoo, eivät pyri maailman valloitukseen, niin kuin tekivät kristityt ruoskimalla ja roviolla polttamalla, sekä Helvetin pelolla.
Jehovalaisia ei ole käynyt aikoihin. Lienevät "rekisteröineet" minut lopun ajan pakanaksi? Nyt voisin antautua keskusteluun aiheesta: Kaikki uskonnot ja jumalat ovat ihmisten keksimiä. Vaikuttaa, että tarpeeseen.
Hiukan arveluttaa. Entäpä jos kanttini ei kestä?
Tuija ja Seija kävivät Pielavedellä helluntailaisten teetupaillassa, lapsille tarkoitetussa. Palattuaan kertoivat. Tuija vanhempana ottanut tilanteen hallintaansa:
--- Seija rupes kiäntymään uskoon, sillon minä sanon, että nyt lähetään!
