Että voi olla yksinkertaista väkeä!? Euroopan politiikassa. Heti ensimmäisten julkitulleiden tietojen perusteella oli selvää, ettei Kreikka selviydy. Ei omillaan, eikä EU:n avulla.
Suomen pankin pääjohtaja Erkki Liikanenkin erehtyi sanomaan (tahallaanko?) että Krerikan talous kasvaa. Korpifilosofi kysyy: onko Kreikalla taloutta? Kreikan valtiovarainministeri uhoaa:"Kreikka maksaa kaikki velkansa ja pitää sopimuksensa."
Suurta puppupuhetta kaikki.
Ei maksa! Millä hartioilla se tapahtuu? Ei millään! Kreikka selviytyy, jos EU maksaa kaikki ikuiseen hamaan asti. Onko Kreikka ainoa EU:n valtio, joka on vaikeuksissa?
Turhaa vouhotusta kaikki puhe Kreikan taloudesta.
Ruotsin viisas tuli Suomen televisioon kertomaan ettei Suomen velka ole ongelma?!
Totta helevetissä se on ongelma. Sen kasvaminen on iso ongelma. Vaalipuheet ovat lämpimikseen puhuttuja. Jos niitä kuuntelee uskottavina, niin Suomen velka ei vähene. Kukaa ei näytä haluavan sitä.
Vaalipropakanda sai vettä myllyynsä "Ruotsin Viisaan" puheista.
Järjen vastaista, että valtin tuloja vähentämällä ja menoja lisäämällä nousee utopian aurinko.
Tuohon ei usko erkkikään? Paavo Arhinmäki varmasti uskoo. Onneksi hän ei ole diktaattori.
"Ruotsin Viisas" mainitsee työmarkkinasopimuksen.
Korpifilosofin kokemus ennustaa. Seuraava sopimus nostaa palkkakustannuksia edelleen. En puhu palkkojen alentamisesta, vaan palkkamaltista.
"Onko maallamme malttia vaurastua?"
Kasvua, kasvua, kasvua?!
Kansalainen joutuu tulemaan toimeen pienentyneilläkin tuloilla (minunkin). Yritysten pitää "sopeutua" alentuneeseen menekkiin.
Miksi valtion ei tarvitse ottaa huomioon talouden lakeja? Miksi äänestäjät eivät ota huomioon? Miksi politiikkojen pitää "unelmoida"?
Yrjö Kallinen sanoi: "Me elämme unessa."
Elämmekö? Heräämisestä ei näy merkkejä
