Säätieteilijät ennustivat lumimyräkkää. Tämä seutu sattui sijaitsemaan semmoisella vyöhykkeellä.
Eilisiltana nukkumaan menon aikaan satoi sen verran, että vanhan talon katolla viipyi valkoista.
Kuuden paikkeilla kömmin ylös. Puut valkoisenaan lumesta. Pilviä purjehti harvassa.
Lämpömittari näytti 0,0 . Asemakatu mustana, joko lienevät auranneet.
Kellon viisarit lähestyvät kymmentä. Sen verran lämmennyt, että mittari kertoo parista asteesta.
Sinistä taivasta vasten soljuu vaaleanharmaita pilviä. Pilviä sen verran harvassa, että aurinko pääsee loistamaan lumivalkoisen katon lappeelle. Lumi karisee pieninä paakkuina puiden oksilta.
Jalkakäytävällä lumiloska röykkiöinä.
Kertovat huomisesta Vapun päivästä. Ei minua hetkauta se juhla. Kirjoittaessani mietin, pitääkö vappu kirjoittaa isolla alkukirjaimella?
Viimeinen kevätkö? Ja kesä?
Surumielisenä pohdin, millainen kesä tulee? Menneet kesät ovat viime aikoina myrskynneet. Odotan kesää. Vene on lähtökunnossa. Huomiseksi ennustavat aurinkoista. Mahdollisesti viimeisenä kesänä toivon pääseväni vesille edes muutamia kertoja. Saanko siiman päähän vonkaleita? Ehkä kuhan?
Tämän hetken tuntuma terveydestä lupailee, että kykenen.
Huomiseksi tulee hyvä päivä! Ehkä?
