Erilaisia mansikoita

Etelä-Suomessa asumisen aikaan toi Leena rasiallisen mansikoita. Entisenä elintarvikemyyjänä tein analyysin: --- Ammattitaitoinen viljelijä; myy vettä.
Nurmijärveläiseltä tilalta kävimme poimimassa mansikoita. Hyvän näköisiä. Autolla ajaessa tulee edestä raikasta ilmaa. Mitään erikoista en havainnut.
Kotimatkalla helteinen päivä teki tehtävänsä. Aukaisin tavaratilan oven. Yllätyin kamalaa hajua! Kuin "sitä ihteesä". Keräsimme ne pellolta, ei huusin alta!
Pettymyksestä huolimatta uskalsin maistaa.
Erinomaisia mansikoita. Maistuivat todella hyviltä.

En muista, haihtuiko haju kun mansikat olivat raittiissa ilmassa. Mitään ongelmia ei kuitenkaan mieleen jäänyt.
Kysyin alan koulutusta saaneelta hajun syytä:
---- Liikaa typpeä.

Ylivoimaisen maistuvimmat mansikat ostin Tervossa.  Viljelijän nimeä en tietenkään muista. Vain paikan: Talluskylä. Ne olivat laadukkaimmat valikoidut mansikat mitä suuhuni olen pannut.

Epämiellyttävimmän mansikkaostoksen tein Suonenjoen torilla. Sattui vielä semmoinen tilanne, että sydämeni terveys oli huonoimmillaan mitä se viime aikoina oli. En jaksanut mennä valittamaan. En uskaltanut. Ristiriitatilannetta pitää välttää nytkin, vaikka olen kohtuullisessa kunnossa.

Torilta asunnolleni Asemakadulle lienee matkaa kolmisensataa metriä. Kaksi laatikollista mansikoita tuntui ylivoimaiselta kantaa. Ensimmäisen kerran lepäsin Tunnelin suulla. Istuin nurmikolla pitkän tovin. Toisen kerran piti asettaa laatikot auton peräkontin päälle. Lepäsin, kunnes jaksoin vaivoin kantaa sisälle.

Vertasin kuntoani kuuden vuosikymmenen takaiseen. Hain Mustoselle sementtiä Joroisten asemalta Kinnuselta.  Sementtisäkki painoi silloin viisikymmentä kiloa. Nyt se on keveämpi.
Kauppias Kinnunen kysyi: --- Jaksatko sinä kantaa sementtisäkin?  Urheilevalle miehelle se oli niin tyhmä kysymys. etten vastannut mitään.

Kotvasen kuluttua kauppias puhkesi puhumaan:
----  Niin!  Minä kysyin, että jaksatko kantaa säkin, mutta  tämä kantaa kaksi!

Palataan torikauppiaan oveluuteen.
Menin varhain torille siinä ajatuksessa, että marjat eivät ennättäneet seisoa kauan myynnissä.
Sanoin kauppiaalle aikomukseni; kaksi laatikkoa. Kauppias nosti päällimmäisen laatikon pois, etten kerkeä arvioimaan.
Toisen nosti siihen päälle. Sanoi hinnaksi viisikymmentäkuusi euroa. Olin eri mieltä. Havaitsin tullessani isoilla numeroilla laatikon hinnaksi kaksikymmentäviisi! 
---- Se on unohtunut siihen.  ???!!!

Kotona paketoin ensiksi sen päällimmäisen laatikollisen. Vuorollaan sen jonka ovela kauppias nosti kasan päältä ensiksi.
Löytyi homeisia!  Ne olivat olleet myynnissä edellisenä päivänä!! Luulin tuoreiksi.
Laatikoissa oli Lempyyläisen viljelijän nimi, mutta ei päiväystä!

Näinä vuosina sen jälkeen en ostanut mansikoita. Olkoot! Pitäkööt mansikkansa!

Mapistani löytyy v 1957 kirjoitettu työtodistus.  Siinä on lause:
"Herra Jauhiainen omaa miellyttävän asiakaspalvelutaidon."
Herra itse vain kohtaa harvoin palvelua, miellyttävää tuskin koskaan.
Kyllä sentään. Suonenjoella miellyttävintä on  A-kaupassa!

Puolustusliitot

Minkä takia pitää olla jonnekin kallellaan? Oltiin saksalaismielisiä. Oltiin Saksan puolella. Ihailtiin kritiikittömästi.  Kai siihen vaikutti osaltaan jääkärisankaritarinat. Luin itsekin niitä. Sitten tapahtui mitä tapahtui.
Sitten tuli punainen hyöky. Huomattava määrä Suomen kansasta ihannoi Neuvostoliittoa. Yritti vaimentaa "Ryssävihaa". Höyrypäät uskoivat vallankumoukseen. Maailmanlaajuiseen "sosialismiin". Heille se oli uskonto.

Tuli rauhan jatkumisen aikaan EU. EU-apostolit julistivat ilosanomaa, kuin kukin "uskonto" aikanaan.
Paavo Lipponen esiintyi EU-profeettana. Teki sopimuksia Berlusconin kanssa!!! Niinkin iso mies kuin Paavo uskoi sopimuksien pitävyyteen. Politiikan kommentaattorit eivät näytä muistavan. Puhuvat Lipposesta valtiomiehenä.
Paavo Lipponen ajoi omaa etuaan. Halusi EU:n huippuvirkoihin. Ei päässyt.

"Myöhempien aikojen pyhät" jatkavat samaa latua. "Jyrkiboy" onnistui. Aleksanteri ei.
Nykyisille Eurooppa on liian pieni. Aikansa Natoa hehkuttaneet kurkottavat yhä korkeammalle. Tähtäimen USA. "Liittoudutaan suoraan USA:n kanssa!"
Kansan valitsema "kansan mies" Timo Soini tähyää valtameren yli!
Mitä tavoittelee Timo Soini? Suomenko etua ainoastaan? Tuskinpa?

Ylen nettisivulle oli hiljattain präntätty Gustav Hägglundin artikkeli 13.5 2014 julkaistu.
Kenraali, entinen puolustusvoimien komentaja sanoo mielipiteenään ajatuksia, joita IkiWanha myötäilee.
Ne esittävät aivan muuta, mitä meidän Natointoilijat julistavat.
Timo Soini esittää päinvastaista!
Nämä ajatukseni kiteytyivät paljon ennen kuin luin tuon Hägglundin artikkelin. Enkä Hägglundin artikkelista olisi koskaan tiennyt, ellei Yle sitä näin parin vuoden jälkeen julkaissut.

Kolme tahoa. Timo Soini ulkoministerin statuksella ja minua nuoremmuuden etevämmyydellä, sekä puolueen nostamalla asemalla pystyy todistamaan kantansa ja sanomaan IkiWanhaa tyhmäksi.
IkiWanha, vaatimaton varusmies kersantti sekä päteväksi tunnustettu ja todettu kenraali, saattavat näinkin merkittävässä asiassa ajatella saman suuntaisesti!

Pakko käsitelä urheilua

Tosin nämä nykyiset olympialaiset palasivat antiikin aikaan. Urheilu oli silloin sirkusta, sitä se on nyt.
Antti Ruuskanen päivitteli, miten vaikeaa on olla paras pielaveteläinen. Kokemusta on.  En saavuttanut Pielaveden pitäjänmestaruutta. Pitäjänmestaruuden voitin Joroisissa ja Suonenjoella. Pieksämäellä voitin kauppalanmestaruuden.

Tero Pitkämäessä on "missiainesta".  Median lemmikki. IkiWanhaa ihmetyttää: kun mies pystyy heittämään keihästä yhdeksänkymmentä metriä, miksi keihäs ei lennä tarpeen tullen kahdeksaakymmentä metriä karsinnassa.
"Ruuskanen läpäisi vaivoin karsinnan". Niinpä! Ruuskanen läpäisi karsinnan useammin kuin kukaan suomalainen heittäjä.
Emme tiedä Antin terveyden tilaa, emmekä pysty ennustamaan. Se on tulevaisuutta.

Semmoisen havainnon tein matkan varrella, että keihään karsinnan voittaja voittaa harvoin kisaa.
Ruuskanen voitti yhden Euroopan mestaruuden. Toisissa kisoissa kiskaisi jättikaaren, mutta ei voittanut kisaa.
Nyt oli karsinnassa vaatimaton?????
Kimmo Kinnunen teki tosi tempun Tokiossa. Ennätyksensä heittämällä voitti karsinnan. Voitti kisan, kun lisäsi karsintaheiton pituuteen viitisen metriä!

Voisi ajatella että median suosikin huomio ei ole keltään toiselta pois.  Joskus on!

Veikko Hakulinen oli Suuri Mestari ansiostaan. Hyysääminen meni liian pitkälle.
Lahden mm-hiihdoissa joukkueen johto asetti Kalevi Hämäläisen huonoimpaan arvontaryhmään. Läksi matkaan numerolla kahdeksan.  Kalevi kiitti voittamalla kisan. Voittamalla maailmanmestaruuden.

Squa Walleyn olympialaisissa sama sävel. Joutui lähtemään numerolla yksi. Kiitti kohteliaisuudesta voittamalla kultamitalin!  Hakulinen tuli toiseksi.  Suuri yleisö, toimittajat mukaan lukien, valittivat: Voivoi sentään! Harmi! Se olisi ollut Hakulisen uralle hieno päätös: Kultamitali!
Ääneen eivät lausuneet. Taka-ajatuksena manasivat "saakelin savolaista", joka pilasi Hakulisen juhlan. Kalevi Hämäläisessä ei ollut "missiainesta"
Semmoistako on "urheiluhenki"? 
Silloin vielä voi sanoa urheiluksi. Tänä päivänä ei enää pysty Hämäläisen temppuihin. Urheilijaa paapotaan kehdosta hautaan. Välineillä on ratkaiseva osuus. Eikä hyviä välineitä anneta epämieluiselle.

Kalevi Hämäläisen loppuelämä oli katastrofi. Nykyään muutaman himmeänkin mitalin saaja elää hyvää elämää. Hämäläinen kahden arvokisavoiton saavuttanut riutui kurjuudessa. Suomen urheiluyhteisö jätti huomiotta.

Jonkinlainen paradoksi. Voitti kaksi kertaa Arvokisan, vaikka urheilupomot vastustivat. Eivät halunneet epämieluisen menestyvän ohi Suosikin.

Sanon usein: Sehän on vain urheilua. Se oli urheilua aikanaan. Nykyinen on sirkusta ja ns. urheilijat ovat sirkuseläimiä.

Vielä Amerikkaan. Eero Kolehmainen menestyi kotimaan kisoissa ja oli saavutusten perusteella oikeutettu Olympialaisiin.
Ei huolittu. Liian vanha! Joku nuorempi (ja huonompi) tilalle.
Kahta vikaa ei mainittu suoraan: Savolainen, eikä "missiainesta". 

Kuka on pätevä?

Perityn auktoriteetin, onnistuneen talousmiehen, korkean koulutuksen, puolueessa pätevöityneen, korporaatioissa kohonneen, tai muun ominaisuuden omaava?

Kysymys heräsi ajatellessani valtiovarain ministeriä. Se on arvostettu ja tavoiteltu asema. Entä tulevaisuudessa?  Kuka uskaltautuu siihen pestiin? Vuodesta toiseen joutuu valtion varallisuuden riittämättömäksi todistamaksi.
Haluaisin nähdä Antti Rinteen valtionvarain ministerinä. Ruudussa sanoi vakuuttavalla äänen painolla: "Valtion velkaantumisen lisääntyminen pitää pysäyttää".  Myöhemmät puheenvuorot kertovat toista.

Kuka on asiantuntija? Omassa mietiskelijän kammiossa tulin tulokseen: Asiantuntijoita ei olekaan?
Joskus keskustelussa arvelin pankissa olevan asiantuntemusta. Mitä vielä! Olin hakoteillä.
Kop Kop Kop.  Syp Syp Syp. Ja oravan häntä!

Vauhdikkaana aikana nuoret sliipatut jupit esiintyivät ruudussa sulavasanaisina ennustajina. Näyttivät käyriä, laskivat prosentteja, ennustivat nousukausia. Supliikkimiehet ja valloittavat persoonat innostivat kuulijoita antamaan rahansa heidän hallintaansa. Satumaista rikastumista lupasivat. Velkaa antoivat ja ottivat. Kehottivat ottamaan ja sijoittamaan heidän neuvomallaan tavalla.

Joku asuntovelallinen käräjöi pankkia vastaan, kun nostivat lainan koron kahdeksasta kymmeneen prosenttiin. Samaan aikaan lehtimainoksessa toinen pankki lupasi antajalle kolmentoista prosentin koron. "Maailmassa monta ihmettä ja kummaa". 

Puhkesi iso kupla: PANKKIKRIISI.
Aikanani Kehusmaan verstaassa työskenteli kanssani Pekka Inkinen. Kuului laillani siihen työläisporukkaan, joka ajattelee.
Kertoi ihmettelemästään:
"Henkilö päätti vaihtaa autoa. Meni lainaamaan tarvittavaa välirahaa pankista. Silloinen tarve 70,000 mk.
Pankinjohtaja vei sivuhuoneeseen. Esitteli: Ilman muuta saat tämän rahan, mutta ota sen lisäksi lainaa 100.000 mk. Pankinjohtaja vakuuttanut sen kannattavaksi. Perustellut huolellisesti".
Ei tullut ilmi, eikä Pekka kertonut, menikö tuo hyvätuloinen henkilö lankaan?
Pekka ihmetteli. Minä en asiasta enempää tajunnut.  
Jälkiviisas tietää!

Maankuulu julkkis tanssijamestari nosti kanteen. Menettänyt jokusen miljoonan. Erehtynyt pankin edustajan huijattavaksi.  Tiesikö huijaaja huijaavansa?

Tämän päivän ministerit ovat korkeasti koulutettuja. Ministeri Ahti Pekkala oli pienen maalaispankin johtaja. Miten hän kohosi kansanedustajaksi, en tiedä? Semmoinen kaiku väikkyy mielessä, että häntä väheksyttiin. Hänen aikanaan valtion talous ei mennyt tuuliajolle. Enempää en pysty analysoimaan.

Todellinen esimerkki: Helsinkiläinen Osuuspankki joutui hunningolle. Se piti pelastaa. Pienten roposia tarvittiin. Koko ketju ei suostunut talkoisiin. Sukeutui koivunlehtipankit. Mielessäni kannatin tapahtumaa. Ajattelin maalaiskansalaisten tapaan: --- miksi me kustannamme Helsingin Suurten Herrojen revittelyn?    

Odotin irtautujia olleen enemmänkin. Ei tietenkään ole tieto meikäläisellä. Kun erkaneminen tapahtui, arvelin, että aikanaan yhdistyvät. Mutta ei. Mukaan tuli Pohjola. Vahva yhdistelmä.

Pielaveden Osuuspankki pysyi "ruodussa". Mitkä lienee perustelut? Viimeiset lainani olivat siellä. Nykyiset eurosenttiset kulkevat edelleen sitä kautta. Niinpä! Monesko osa nokkosensiementä kuvaisi osuuttani helsinkiläisten pelastamisesta?

Eikä sinä kaikki. En tiedä, onko Reijo Karhinen savolainen? Miksiköhän Kuopiosta hankittiin johtaja Pääkaupunkilaiseen Suureen Konserniin?
Muistan hyvin lukemani Helsingin Sanomista "pilkkavirren" yliopiston sijainnista:
"Ei nyt ainakaan sinne. Siellä ei voi harjoittaa tiedettä! Tyhmyyden keskellä."

Kuopion Yliopisto tekee tiedettä.  Arkisen näköinen Reijo Karhinen esittelee Konsernin huipputuloksia. Rahaa tulee! 

Sodan oikeutus

Oudoksuin lausetta: "Sodan oikeutus". Kuulin tuon YK:n edustajan lausumana. Ikään kuin sodan oikeutus tekisi jotain sallituksi?!
Samassa yhteydessä tuli kulunut lause: "Aselepo". Montakohan kertaa olemme kuulleet sanan: "Tulitauko"?
Sodat jatkuvat ja jatkuvat vuosikausia. Sitten "sopivat" muka tulitaukoja ja aselepoja. Vatuloivat!
Tärkeää on vain kolme asiaa: RAUHA! RAUHA! RAUHA!
Lastenkasvatuksen viisaat, myös tänä aamuna, lässyttivät. En tullut vakuuttuneeksi opeistaan: Miten kohdellaan "pahankurista pentua"?

Miten kohdellaan pahankurista valtiota?  Näyttää siltä, että ei mitenkään!  Varsinkin jos pahankurinen on tarpeeksi ISO.  ISON valtion päämiestä ei syytetä "sotarikoksista".
Syyrian pommittamiset ovat SOTARIKOKSIA.

Miksi USA ja Venäjä pommittavat?  Siviilejä kuolee enemmän kuin terroristeja. Kansallista omaisuutta tuhotaan. Ihmisten koteja sekä sairaaloita räjäytetään. Suunnatonta kärsimystä!

Runoilija sanoo: "Paha ei ole kenkään ihminen..."  Kyllä on! Erittäin pahoja!
Aapeli kirjoittaa hyvistä ja pahoista sekä siunatusti hulluista. Kirjoittaa lempeästi.

IkiWanha mainitsee usein sotahullut. Heitä on paljon. Siitä johtuen ihmiskunnan tulevaisuuden ennuste on synkkä. Optimismia on vähemmän kuin puoli lasillista:

Kansakoulun lukujärjestys sisälsi Suomen Historiaa. Olin jo yli kymmenen ja oivalsin: --- Tämähän on Ruotsin historiaa! Enimmäkseen kertoi sodista ja kuninkaista.  Hyvä Kuningas voitti sotia. Heikko kuningas hävisi.

Joskus sanoin --- Suurvalloilla ei ole sotilaita, vain pommittajia.
Pitää edelleen paikkansa: --- Vain pommittajia ja "vihreitä miehiä".

Orpo joutuu orvoksi

Ei Vaan parannu poliitikkojen järki. Selittelyn mestarit eivät tunnusta tosiasioita. Lipposta mainitsevat valtiomiehenä. Kukaan ei näytä muistavan. IkiWanha vanhana sosialidemokraattina muistaa. Sorsaa kiitellään. Ikävä kyllä demareissa ole näkynyt taloudesta ymmärtäviä Mauno Koiviston jälkeen. Koivisto uskalsi poistaa arkipyhät. Mitä niistä hyötyvät työläiset?  Joutenolo ei tuota tuloksia.
Lälläripoliitikot palauttivat tuon turhuuden. Uskovat valtion talouden tulevan kuntoon veroja alentamalla.
Poliitikkojen mielivirsi: Vähennetään valtion tuloja ja lisätään menoja.

Muistan huonosti eilispäivää. Mutta mieliinpainuvia asioita muistan. Semmoinen kaikuu muistissani, kuin olisin johonkin präntännyt ennustamani.  Vaalien alla lässyttivät velkaantumisen taittamisesta. Tarkoittivatko todella? Sitä ei uskonut erkkikään.
Ennustin silloin, että seuraavan neljän vuoden päästä valtiolla on enemmän velkaa mitä eduskuntakauden alussa.
Sama pätee tänäkin päivänä. Tämän kauden lopussa velkaa on enemmän kuin alussa. Poliitikkojen taito ja uskallus ei riitä.

Palaan Lipposeen.  Kun näytti siltä että valtion menoja pitää sopeuttaa, ei juuri vastaan väittäneet. Menetelmistä kyllä riitelivät.
"Sopeutetaanko kaksi vai neljä miljardia?"  IkiWanhan päässälasku kertoi: Seitsemän miljardia!
Lipponen sanoi: "kaksi miljardia, kasvu tuo kuusi miljardia".
IkiWanhan Ohemäen kansakoulupohjainen päässälasku toteutui ja toteutuu yhä. Toteutuu seuraavallakin istuntokaudella. Ja sitä seuraavalla?

Ylen netistä poimin lauseen: "veronalennukset miellyttävät" ???!!!! Siinähän se ydin piilee!
Täytyy miellyttää, ettei kannatus mene!!!!!!
Jokainen puolue pyrkii miellyttämään. Silmiä ei suostuta avaamaan. Kuin joulupukkiin uskomista.
Lainaan kirjailijaa: "Ei loitsu eikä rukous..."

Mitä hyödyttää matematiikan opiskelu, kun päässälasku toimii paremmin.
Bruttokansantuote? Mitä se on?  Amerikkalaisen talousoppineen sanoma tulee mieleen. Pahanhajuista lausetta en kirjoita, tekstaan tarpeeksi kiusallisia.
Sen lauseen muotoilen lievemmäksi:
Bruttokansanmeno!  Tuhlauksen määrä. Poliitikot haluavat enemmän tuhlausta. Väittävät talouden elpyvän sillä tavalla!

Velkaakaan ei kuulemma ole liikaa. Laskevat epätodellisen bruttokansantuotteen määrään. Laskevat prosentteja.  Osaan kyllä nirkosesti laskea prosentteja.
Mutta päässälasku riittää. En viitsi esittää desimaalilukuja.
Valtion budjetti on viisikymmentä miljardia. Jatkuvasti kasvava velka on nyt sata miljardia.
Paasikivi sanoisi: " Se on HIRMUISTA!"  
 
IkiWanhan mielikuvitus ei riitä.

IkiWanhan piti sopeuttaa silloinkin kun tulot loppuivat, eikä Toimisto myöntänyt päivärahaa kun en ollut Toimistossa vakioasiakas.

Yritys joutuu toimimaan laskevankin trendin vallitessa. Miksi yhteiskunnan viisaat eivät siihen suostu? Viisaudet unohtuvat:  Suu säkkiä myöden. Syö säästäen savea. Tyhjästä on paha nyhjästä.
Tämä suku ei säästä, seuraavalla ei ole mitä säästää.

Valtiolla oli vähemmän velkaa silloin kun mainittiin "Huittisten hullu".   

Kannatusta vai ei?

Valtakunnan tärkein uutinen on persujen kannatusluku! Anna mun kaikki kestää! Persujen kannatus kiinnostaa mediaa uutisoimalla ohi Olympialaistenkin, kun suomalaiset eivät tee mainetekoja.

Aamupuuron aluksi avasin toosan: Persujen kannatus. Avasin PC:n . Jätin sen valmistumaan. Uutisia (vanhasia) tulee puolen tunnin välein. Arvaas mitä? Persujen kannatus. Vilkaisin välillä nettiin. Keitin kahvin. Istahdin sitä hörppimään. Taas uutiset. Jälleen Persujen kannatus. Kimpaannuin kesken juonnin hiljentämään mediavälineen!

Kiirehtivät haastattelemaan. Tekevät tyhmiä kysymyksiä. Naiset yrittävät selitellä. Turhan päiten. Persujenkin edustajat istuvat kansan valtuuttamina. Istuisivat rauhallisina ja tehkööt päätöksiä.
IkiWanha pelkää pian vaadittavan uusia vaaleja. Semmoiseen tyhmyyteen ei pidä sortua.
Vuosikymmeniä sitten hävinneen puolueen edustaja vaati: Eduskunta ei vastaa kansan tahtoa. Silloin en muista suoritetun tuota hölmöyttä, että kannatusta tutkitaan viisi kertaa viikossa. Kai hallitusta kannatuslukujen mukaan pitäisi vaihtaa joka viikko.  

Televisio hakee negatiivisuutta. Räksyttäjiä ruutuun. Pentti Oinonen oli Ylen verkossakin ylimpänä uutisena. Ei riittänyt edellisillan vouhotus.
Pentti Oinosella on kansan mandaatti. Vaikka IkiWanha ei suurta arvostusta tunne.

Kerran kuuntelin Vennamoa vaalipuhujana. Mielenkiintoisia havaintoja tein.
Eilen uutisia seuratessani välähti:
Amerikan vennamo!
Veikko Vennamo oli älykkäämpi!  Ovelampi?
Vennamo ei pääsyt. Pääseekö Trump?

Ikävä kyllä poliitikolla on ensiksi oma etu. Seuraavaksi puolueensa etu. Tuntuu joskus, että siinä välissä olisi vielä joku ennen Suomen etua. Joillakin EU. Joillakin Nato. Esimerkit kertovat.
Onneksi "Suuren" edun ajajat ovat vähissä.

Kannatuslukujen vahtiminen pitää kieltää lailla. Ne ovat tuulien haistelua. Ne vain haittaavat. Kansanedustajilla luulisi olevan tärkeämpää ja hyödyllisempää tekemistä kuin ruudussa keekoileminen.

Suomen asioissa on hoitamista yllin kyllin ja eduskunnalla oikeus, kunnes toisin todistetaan: Seuraaviin vaaleihin on aikaa. Liian monien kannatusmittauksien tekemiseen.

Sodan, sekasorron ja kärsimysten rakastajat.

Eivät he rakastaisi, jos se kohdistuisi heihin itseensä. Ketä he ovat?  He ovat mahtivaltioiden johtajia.
Suomessakin on poliitikkoja, jotka hinkuvat sekaan.
Helsingissä oli työkaverina Väinö Hannikainen. Tavallista sivistyneempi ja valistuneempi työläinen. Politiikasta puhuimme vähän. Suomen lähihistoriasta enemmän. Pohdimme maailman tukevaisuutta. Hänellä oli mielipiteitä ja tietoa. Minulla enemmän kysymyksiä.

Sodan loppumisesta vuosia. Tuleeko pian taas sota? Kolmas maailmansota? Sitä kaikki aprikoivat. Minäkin. Esitin kysymyksen. Ennustetta.
Hannikainen sanoi melko varmana pitämänsä ennusteen. --- Varmuudella sotivat pian.
Kysyin: --- Montako vuotta siihen on aikaa?
--- Korkeintaan kolme vuotta, Todennäköisesti vähemmän?

Tarkensin tarkoittavani Neuvostoliiton ja USA:n osallistumista. --- Juuri niin.
Keskustelu käytiin joko v1960 tai v 1961.
Hannikainen oli ennusteessaan oikeilla jäljillä. Läheltä piti. Kuuban kriisi!
Toisesta mahdollisuudesta kertoi dokumentti. Neuvostoliiton sukellusvene seilasi USA:n lähivesillä. Varustettuna ydinaseella!
Tietämykseni on vajavainen. En muista sukellusveneen nimeä. Mutta hatara muistikuva on että sen nimen olisin kuullut ennen dokumentin kuulemista.
Jos en muista väärin ja jos dokumenttiin voi uskoa, niin Kaksi päällystön jäsentä olivat epäselvässä komentosuhteessa.
Toinen halusi laukaista ydinaseen, toinen ei.

Hämmästyttävistä pikkuseikoista seuraa historiallisia tapahtumia.
Lenin aikoi jäitä pitkin Ruotsiin. Putosi jäihin. Kalastaja onki ylös. Entä jos Lenin hukkui?
Hitler ei ollut omalla paikallaan, vaan "väärällä" puolen pöytää. Pommi räjähti. Vankka pöytä suojasi.  Valan kumous epäonnistui.

Nykyiset valtioiden johtajat eivät ole entisiä viisaampia. Vaikka Toinen Maailmansota päättyi, eivät sodat loppuneet. Joitain vuosikymmeniä sitten joku sanoi: --- Kolmatta Maailmansotaa käydään koko ajan!

Tuntuu mielipuolisten touhulta, että Venäjä on Syyrian hallituksen puolella. USA on kapinallisten puolella. Eikö USA ja Venäjä ole sodassa? Brittisotilaitakin näyttävät kuvissa.

YK on vain kaksi tyhjää kirjainta, kun pitää panna sotijat järjestykseen. Aleppon murheen lopettamiseksi ei julkilausumat auta.

Kai se on diplomatiaa.  Joku sanoi: --- Diplomatia on itse asiassa sujuvaa valehtelemista. Mitä se on, kun toista osapuolta syyttävät molemmat? Diplomatiaako? Vai?

Suomen poliitikot ja media myötäilevät Länttä. Mitäköhän Ukrainassa tapahtui. Käsittääkseni siloinen presidentti oli vaaleilla valittu. Vai oliko? Jos oli venäjämielinen, niin entä sitten? Pitääkö välttämättä pyrkiä valitsemaan kaikki valtioiden johtajat länsimielisiksi?

Mitä siitä seuraa? Miten jatkui Irakissa?  Saatiinko hyviä tuloksia Ukrainassa? Entä Afrikan kevät?
Syyrian kapinalliset odottivat Lännen puuttumista. Avuksi.
Afganistan ei rauhoitu. Talebanit vaikuttavat yhä! Uutiset siitä  kertovat.

Ensimmäinen ja toinen maailmansota tarvitsivat USA:n osallistumista. Mutta nyt ovat tilanteet toisin. Toisen maailmansodan jälkeiset USA:n operaatiot ovat surullista tarinaa. Häpeäksi Suurvaltiolle!
Entä nyt? Ikään kuin Syyrian kansa ei kärsisi tarpeeksi, pitää USA:n ja Venäjän pommittaa?!
Tekosyynä Isis, mutta kärsijänä Syyrian siviilit!
Ovatko he niin tyhmiä? Mitään ryhmittymää ei tuhota pommittamalla. Kansa kärsii.
 Syyttömiä vahingoitetaan.

"Valta turmelee, ehdoton valta..."  

Nuorena eläkkeelle

Ruudun toimittajat lähestyvät väärältä suunnalta. Nuori herra Vikman ei tarkoita, että ryhtyisi loikoilemaan ja syljeksimään kattoon. Se tietäisi rappiota. Vaikka hän lopettaisi vakituisen palkkatyön, hän edelleen jatkaisi aktiivisena. Hoitelisi tilejään ja heittäisi keikkaa. Tarkemmin sanottuna tekisi mitä huvittaa. Olisi riippumaton, mutta ei jäisi makoilemaan riippumatossa.
"Raha rauhoittaa". Sen tunnusti myös Pauli Nevala.

Kun ikivanha oli nuori, ei ollut paljon valinnan varaa. Kunhan jostain saisi jonkun markan. Taloudellista taustaa ei ollut edes "sinapinsiemenen"  vertaa. Kasvuympäristö ilman järjen häivää. Ja puutteellinen ravinto. Syntyperäni takia koin rasismia. Aivojeni kehitys kärsi.

Toimittaja ihmetteli. Minä en. Vaikka elintasomme asettuvat ääripäihin, tunnen yhtäläisyyttä. Pannut tulonsa ja omaisuutensa julkisuuteen. Minäkin pränttäsin johonkin tekstiin omat tuloni ja selityksen pärjäämisestäni.  Minun blogejani eivät lue omat kohtalotoverini. Monella ei ole edes nettiä.

Vaikka toisin yrittävät todistaa, mikä tahansa päiväraha riittää ruokaan. Vikman mainitsi työpaikkaruokailun. Kehusmaalla sai oikeuden ruokailla Pihvimyllärissä. Tarjolla oli erinomainen lounas. Maksoin siitä veroseuraamuksen. Lounas riitti minulle päivän tarpeeksi. Aamulla kahvi ja jotain leipää palanen. Illalla porukan seurassa teetä ja jotain pullaa. Myymälästä jäi aina jotain. Rahaksi en pysty arvioimaan, mutta saman kaltainen näyttää olevan Vikmanin tapa.
Arvioi menoksi noin 200 € kk.

Kirjoitin omat menoni, jotka ovat "köyhyysrajan" alapuolisen tuloni kattamat.
Marketin vuotuiset ostoni olivat v 2014 1400 €. v 2015 1500 €. noin 120 € kk.  Ostan oranssilla merkittyjä ja laitan itse ruokani. Saan riittävästi ravintoa. Lääkäri totesi verikokeiden perusteella ruokavalion oikeaksi. En noudata "oikeaoppisia" ruokailutottumuksia. Toisinajattelija.

Vikmanin 200 € on omaa budjettiani karvan verran korkeampi. Aivan luonnollista. Mitä maksanee työmaalla ruokailu? Liikkuessaan tarvitsee ostaa ruokapaikoista.

Rahan suhteen olemme ääripäät, mutta rahan käytössä sama filosofia. Myös pukeutumisessa en tarvitse suuresti hävetä. Teevee esiintymiseen menisin yhtä siistissä vermeissä mitä Vikmankin.
Ikivanhan ei vain tarvitse mennä. Sen sijaan eläkeläisten karonkkaan menen moitteettomassa (tyylikkäässä?) asussa.

Eläkeikäni oli 65 v. Nykyään mainitsevat alhaisempia ikärajoja.
Jouduin käyttämään mahdollisuutta varhennettuun vanhuuseläkkeeseen. 40 kk varhennettu alensi eläkettäni 20% .Eläketyyppi salli ansiotyön, jolla elin. Eläke lyhensi velkaani.
Taas poliitikot todistavat väärin. Aikovat lopettaa varhennetun vanhuuseläkkeen. Perustelevat väärin. Vetoavat pitempään työssäoloon. Varhennettu eläke salli ansiotyön rajoituksetta. Maksoin 30% palkkatyöstä perityn ennakon lisäksi kolmena vuotena 6000 € lisäveroa vuosittain. Yhteiskunta hyötyi, minä pärjäsin. Yllättäen elän vielä ja joudun korvaamaan etukäteen saamani eläkkeen yhteiskunnalle hyötyäni suurempana. Olisin voinut kuolla aikaisemmin!     

Sota ja rikos

Mitä eroa niillä on? Sota on rikos!
Turkin johtoa painostavat, vaikka tietävät se turhaksi. Turkin mollaaminen on hurskastelua.
Tuntuvat olleen vallankumouksellisten puolella, kuten kaikissa sillä ilmansuunnalla tapahtuneissa kahinoissa.
Länsi kannattaa Vapaan Syyrian armeijaa. Vaikka sellaista ei ole. Mediassa välähti sellainen arvio, että "vapaita" ryhmittymiä olisi lähes sata. Mitä seurasi Syyrian "vapauttamisesta"? Hirmuista! Täyttä sotaa ja rikosta!
Eikä kärsimysten loppumiselle näy merkkejä. Kuka muistaa Presidentti Bushin sanomaa Bagdadiin pääsystä? Vapautuiko Libya? Mitä kuuluu Afganistaniin. USA:n Presidentit eivät näy kuunnelleen entisen neuvonantajansa varoitusta:
"Meidän ei pidä pyrkiä kaatamaan hallitusta, sillä näköpiirissä ei ole sellaista demokraattista tahoa, joka tulisi tilalle."
Kirja on julkaistu Suomeksi v 1984. Tarkoittaa Neuvostoliittoa. Viisaan miehen varoitus pätee tänäkin päivänä.
Samainen ajattelija ymmärtää sen ajan Suomea. Ottaa kantaa "suomettumiseen", jota "paremmat" suomalaiset häpeävät: "Suomi on nelimiljoonainen kansa ja sillä on pitkä vaarallinen raja".

Länsivaltojen johtaja kaatoi monta hallitusta. Mitä siitä seurasi? Sekasortoa ja kauheiden kärsimysten tuloa.

Mediasta huokuu semmoinen henki kuin vallankumous olisi saanut Turkissa toteutua?! Jos IkiWanha ilmaisee vastaisen mielipiteen, sanovat tyhmäksi. Entäpä nämä viisaammat? Miksi operaatiot epäonnistuvat. Juuri siitä syystä, minkä George F Kennan tietää.

IkiWanha arvelee, että  vallankumouksen epäonnistuminen oli kaiken kaikkiaan Euroopalle ja maailmallekin parempi lopputulos. Turkissa saattaa säilyä jonkinlainen järjestys.

Suomessa torjuttiin vallankumous. Järjestys säilyi ja kehitys jatkui.

Miten typeriä ovat? Hehkuttivat "Afrikan kevättä" ja demokratian tuloa?! Mitä tuli tilalle? IkiWanhakin epäili. Siellä on "takatalvi".  

Vähittäiskaupasta

Tämän päivän Yle-uutiset kertoo Kaupan alan työpaikkojen lisääntyneen vapaiden aukioloaikojen mukana.
Päättely tulee liian aikaisin. Media on turhan hätäinen. Asiaan vaikuttavia tekijöitä on lukematon määrä. Vasta vuosien kuluttua näkyy todellinen tilanne.
Asia kiinnostaa siksi, kun itselleni suosittelivat kaupan alaa, jolle en ole sopiva. Kahdeksan vuoden jälkeen irtauduin. Viihdyin paremmin "likaisemmassa" ammatissa: verstaassa. Kuitenkaan ei ole unohtunut aika, jonka myymäläalalla vietin.

Myynnin kokonaismäärä riippuu kulloisenkin taloustilanteen ja rahan liikkumisen mukaan. Kilpailutilanne vaikuttaa osaltaan. "Tyhjästä ei nyhjästä". Aukiolojen vapautus auttaa suuria yksiköitä. Pienet menettävät, elleivät keksi menestymiselle uusia keinoja.

Mielipidekyselyihin suhtaudun skeptisesti.
Jos minulta olisi kysytty: "Pitääkö kauppojen olla auki sunnuntaisin? Olisin vastannut rehellisesti: ---Ei välttämättä. Tultiinhan tähän asti toimeen.
Jos minulta olisi kysytty: "Kannatatko vapaita aukioloja?" Olisin vastannut:
--- Kyllä!
Havaitset ristiriidan?
Siltä se näyttää. Mutta ajattelen rationaalisesti: Ajan ja investointien käytön sekä tuloksen suhdetta.
Myös ihmisten tyo- ja vapaa-ajan mahdollisuuksia.
Mielestäni ammattiliittojen ja työväenliikkeen vaatimus: että työssä ollaan yhtä kauan ja yhtä aikaa, on järjenvastainen.
Oikeampi on mielestäni vuorottelu. Pyöritetään yhteiskuntaa koko ajan: yöllä ja päivällä tarpeen mukaan, miten on järkevää, rationaalista. Korvausta mahdollisuuksien mukaan.

Kumpi on tärkeämpää: Palveltavien vain palvelijoiden etu? Tavaratalossa, tai sairaalassa? Ja onko vertailuni väärä?

Unohdetaan sairaala. Verrataan tavarataloa tehtaaseen. Tehtaaseen investoidaan valtavia summia. Viikossa on 168 tuntia. Viikon työaika 40 tuntia. Tyhjillään 128 tuntia! Järkeä tai ei?
Miksi tehdasta ei pyöritettäisi 120 tuntia viikossa? Huikea kustannus-säästö!
Tähän kustannus-säästöön perustuu vapaan aukiolon hyöty.
Prosessiteollisuuden pitää pyöriä ympärivuorokautisesti. Tavaratalon ei välttämättä. 120 tuntiakin tuo jo tulosta.
Kun tavaratalo on auki ympärivuorokauden, se lienee poikkeustapaus? Vaatinee sääntelyä?

Sunnuntait. Arkipyhät.
Olen vanha sosialidemokraatti. Vaikka ei uskoisi? Mauno Koivisto "hyllytti arkipyhät". "Viimeinen Mohikaani!" Tannerin jälkeen. Koiviston jälkeen ei demareissa ole näkynyt taloudesta tajuavia. Näyttää, ettei muissakaan poliitikoissa! Ei koko Euroopassa. Mistä muuten selittyy: että kaikilla valtioilla on pa. ? Eikö muka ole? Kertokaa minulle yksi Euroopan valtio, jolla ei ole liikaa velkaa? Saksako? Ehkä Saksa on kyllin vahva?

Minua huvitti! Kirkko ja kommunistit olivat eri leiriä. Kuitenkin molemmat olivat yhtä jalkaa puolustamassa arkipyhiä! Miksi?
Ammattiliittojen pitäisi pysyä jäsenten etujen ajajina. Ei tavoitella semmoista mahdollisuutta, että työtä pitää tehdä mahdollisimman vähän. Pitäisi ymmärtää, että mitä vähemmän tehdään, se ei voi merkitä parempia tuloksia.

Arkipyhät eivät ole minkään jumalan määräämiä!

Ajattelen vähäisellä järjelläni. Eihän kukaan usko minulla järkeä olevan "sinapin siemenen vertaa".

Vapaa aukiolo tasoittaa. Tasoittaa tavaravirtoja. Tasoittaa asiakasvirtoja. Kokemuksestani tiedän tavaratilausten ennakoinnin vaikeuden. Pidempi aukioloaika mahdollistaa tasaisemman virran.

Mielestäni tärkeää on ruuhkien väheneminen. Tässä tullaan henkilökohtaiseen: jotkut tykkäävät tungoksesta, minä en. Joka tapauksessa jonottajissa pyrkii esiin kärsimättömyys!

"Vaikka paremmaksi kaikki muuttuu, silti hyväksi ei milloinkaan."