"Jonain päivänä meidän täyty kuolla, muina päivinä saamme elää!" Äkkiä ajatellen tuntuisi optimistiselta, mutta sehän on tosi.
Otsikoksi lainaamani lause herätti! Lausujaa en enää muista. Ei tarvitsekaan, voin peukaloida sitä ilman tekijänoikeuksia loukkaamatta.
Itse käytän kuolemasta metaforaa Tuonelan Soutajasta, metafora sekin on.
Kuolemaa ei voi määritellä. Siinä mielessä sitä ei ole! Onko auringon lasku olemassa? Eihän aurinko laske mihinkään! Maapallo vain kääntää kylkeään!
Ei kuolemaa voi määritellä. Ei se ole kosketeltava esine, vaikka se kohdalle sattuessa tuntuukin varsin konkreettiselta.
Elämä vain loppuu. Loppuu luonnonjärjestyksen mukaan.
Päättääkö Jumala? Ei ainakaan tämä meidän kirkon tunnustama Juutalaisten jumala.
Minun Jumalani on luonnon järjestys. Miksiköhän homot haluavat Kirkkoon? Ja kirkossa vihittäviksi? Joku piispa ja jotkut papit hyväksyvät homouden luonnolliseksi. Raamattuun pohjaavat uskonsuunnat tuomitsevat! Näen siinä ristiriitaa. Luen kuin "Piru Raamattua"!
Itse asiassa eri lahkot ja suuntaukset lukevat raamatusta itselleen sopivat kohdat.
Onko Jumalaa olemassa? Siihen vastaavat joko on tai ei. Kumpikaan vastaus ei kerro, muuta kuin sokeista uskomuksista.
Jumalia on lukematon määrä. Vuosituhansien aikana muovautuneita uskomuksia. Ihmiset uskovat, mitä heidän halutaan uskovan. Kun ihmisen ymmärrys kohtaa rajoituksen, siihen on helppo lisätä uskomus. Uskomusta ei tarvitse todistaa. Riittää kun osaa manipuloida kansanjoukot. Jos se ei helposti onnistu; uhataan kuoleman pelolla ja helvettiin joutumisella. Kivitetään, vangitaan, kidutetaan ja poltetaan roviolla.
Sitä "uskovat" tekivät.
Raamatun usko on vain pieni osa. Islam usko Jumalaan, mutta ei Jumalan Poikaan.
Mielestäni siinäkin on ristiriita, että juutalaiset uskovat Jumalaan, mutta ei Jumalan Poikaan?
Jeesuksen murhaajat!
Opettaja Ida Remes Ohemäen koulussa mainitsi: "Muhamettilaisten mielestä me olemme vääräuskoisia." Ihmetelin: miksi? Mehän olemme oikeauskoisia!
Kehittymiseni johti päätelmään: En ole uskoinen.
