Olenko suomalainen ?

Kuka on arvokas?  Ihminenkö? Suomalaisenko? Vai dikitalihömppä ? Hehkuttivat Ylen uudenvuoden ohjelmaa. Katsoin. Petyin. en tunnista siitä sitä Huomenta Suomea!  Sitä Suomea, jonka vaiheissa kehityin.
Entä nyt? palaan ruudun ääreen: mitäköhän sieltä tulee?
Jotakin tingeltangelia. En saanut selvää kun hukkasin silmälasini kuulokkeiden alle?
Tämän Ylen juhlaohjelman anti ei koske minua! Sehän on vain oma häpeäni. nimittäin se, että olen tyhmä! Onko tyhmillä oikeuksia? Mitä siitä sanoo tasa-arvo säännöstö?
Jos rotu, syntyperä, tai ihonväri ei saa aiheuttaa syrjintää? Miksi tyhmyys oikeuttaa syrjinnän?

Ylen juhlaohjelmasta en löydä omaa näkemystäni. Yhtä lailla karsastin teemaa: Koti, uskonto ja isänmaa!  Hurmahenkisten uhoamista!

Tämän päivän juhlinta on toista ääripäätä. En ymmärrä. Ei tarvitsekaan, mutta tulipahan sanottua!

Kello ilmoittaa: 23:31. Sama hölynpöly jatkuu: Kuka jaksaa kuunnella ja katsoa?

Häpeävätkö Suomen artistit äidinkieltään? Kieltä, joka mitättömän pienenä säilyi kaiken mankeloinnin jälkeen. IkiWanha ihmettelee?

Ovat sanoneet ruotsinkieliset kulttuurihenkilöt ettei Suomen Kielellä voi ilmaista korkeampaa taidetta. Saman olen saanut kuulla, ettei Suomen kielellä voi laulaa.

Olen tyhmä. Suomalainen. Ja vielä savolainen. Kaikki häpeät samassa! Joutaa lastata Karjakunnan autoon!          

Tapetaanko vai eikö tapeta?

Hamletinmoinen pulma. Kenties vaikeampi. Tai sitten ei?
Tutkimus todistaa vanhempien ikäluokkien vastustavan armokuolemaa. Miksi? Siksi että ikäluokkamme kasvoi "kristillis-siveellisenä" aikakautena. Ihmistä sanoivat Jumalan kuvaksi ja ikuisesti eläväksi kuoleman jälkeen. Ylösnousevaksi. Täyttä puppua kaikki. Taivas ja Helvetti: kumpaan joudut?
Entä elämän suojelu?  Luonto suojelee elämää niin kauan kuin se on hyödyksi. Uskonnot keksivät ja väittävät muuta.
Miksi ihminen säilyi? Tämä Jumalan kuva! Siksi että tämmöisestä Jumalasta eivät tienneet. Kukaan ei heille kertonut. Toimivat luonnon ehdoilla. Jos eivät toimineet, tuhoutuivat. Se on luonnon järjestys. Lässyttävätkööt uskonlahkot, mitä tahansa.

Kun luonnonkansojen ihminen ei ollut enää hyödyllinen yhteisölleen, hänen kohdallaan toimittiin rationaalisesti: Hylättiin.
Erämaassa petojen syömäksi. Eskimot jättivät vähitellen sulavalle jäälautalle odottamaan noutajaa.

Meidän hurskastelevat uskovaisemme sanovat menetelmää julmaksi. Onhan se "jumalatonta", mutta se on "luomua". Ilman sen aikaisia julmia menetelmiä ei ihmiskuntaa olisi. Entä sitten? Jos ihmisiä ei olisi? Mitä silloin puuttuisi?
En tiedä.  Ei ihmisiä ollut aina! Eikä mitään muutakaan, mistä vouhkataan.

Jotain korkeampaa inhimillistä moraalia edustavat vetoavat elämän arvoon. Milloin elämä on arvokasta? Sitä en uskalla kysyä hoitajilta. jotka korjaavat koomassa lojuvan potilaan alta jätöksiä? Jumalako määrää?
En jaksa hyväksyä, että minun ulosteitani joutuisivat putsailemaan tilanteessa, jossa toivoa ei ole. Ja toivo on olematon ikäisilleni-  Antakaa mennä!         

Sairaat ja kuolemat

Media vouhkaa naislääkärien ja mieskollegojensa eroista potilaiden kuolleisuudesta?
Ensinnäkin, mitä kuolleisuudella mitataan? Kuolleisuus on 100%.  Minäkin kuolen, sanokoon tilastot ja ennusteet mitä tahansa.
Jos toipumista mitataan, mitataanko oikein? Minun sydäntäni peukaloi mieslääkäri. En kuollut. Ilman peukalointia olisin heittänyt veivini. Peukaloiva lääkäri oli mies. Useimmat leikkaavat kirurgit ovat miehiä.
Mitkä seikat huomioitiin tässä miesten ja naisten vertailussa?  Miksi yleensä vertaillaan? Tai miksi ei vertailtaisi?

Kaikissa ns-tutkimuksissa vaikuttaa näkökulmat ja niiden erot. Esim: Naista ei saa sanoa naiseksi, vaan henkilöksi?????  Homoa ei saa sanoa homoksi! Miksi? Jos on homo, niin sitten on homo! Minä en ole homo. Olen sen aikakauden lapsi, joka sallii homojen olla homoja, mutta oudoksuttaa heidän nostaminen "kaapin päälle". Mieluummin kaapissa kuin kaapin päällä. Joku lausumaani piti vääränlaisena, perusteli, että homot eläimetkin homostelevat. Homostelevat, mitä homostelevat, se on aina luonnon vastainen ilmiö. Luonto pyrkii lisääntymään. Ihmiset nautintoon. Sitten Kirkko???? Papit, munkit, Piispat ja Paavitkin! Naimisen himo kaikilla. Se on Luonnon järjestys. Muuten ei tämä olevaisuus ole mahdollista! Hurskastelevat!

Viittasivat tutkimuksessa lääkkeiden ohjeiden mukaiseen käyttämiseen. Entä jos ja kun ohjeet ovat vääränlaisia? Vaikkapa vääriä lääkkeitä?  Lääkäreiden sana ei ole "jumalan sanaa", vaikka ne sellaisia omasta mielestään meitä tyhmiksi arvioimiinsa pitävät ehdottomana totuutena.

Kauan sitten kuulin lauseen: "Lääkärin erehdykset peittää multa."  Niinkö?
Ei minun kohdallani. Elän vielä!      

Kompurajalka

Pari vuotta sitten en arvannut miten pian minusta tulee kompurajalka. Ilmiö tuli äkkiä.
Siihen asti sujui kohtuullisesti. Kunnes keväällä 2015 juuri lumien sulamisen jälkeen kuntolenkillä juppasi. Sääret väsyi. Olemuksessa ei tuntunut väsymystä, vain säärissä. Vaikutti niin voimakkaasti, etten pystynyt kävelemään.
Paheni vain. Jo parikilometriä oli liian pitkä.
Pahimmillaan: Kävelin Asemakatua muutaman sata metriä. Sillan ali rillukan kautta Herralantielle.
Aiottuani lenkkiä en jatkanut. Tuntuma pakotti oikaisemaan Rautalammintietä Asemakadulle.
Kunpa en pystynyt. Jalat toppasivat totaalisesti. Siinä penkassa jonkin rakenteen jäännöksenä viisto rautainen luukku. Siihen pääsin istumaan.
Lepäilin kotvasen, mutta kävely jatkui vaivalloisesti. Pysähdyin Kutvosen kulmalla kiinteistökauppiaan taulua "katsomaan". Sitä lähdettyäni sujui kävely paremmin.
Ei hyvältä tuntunut.
Jossain vaiheessa lääkäriin.
Ensimmäinen epäily vitamiineihin. Tutkittiin, ei huono. Seuravaksi alaselän röntgen. Vikoja nähtävissä. Tiedän että selässä on rasitusvammaa. Ei johtunut sieltä. Sitten Pieksämäelle jalkojen hermojen tutkintaan. Hermoja epäilin itsekin syyksi. Tutkiva lääkäri ei löytänyt vikaa.

Siinä meni kesä. Kun en pystynyt kuntoilemaan, heikennyin. En luovuttanut. Kävelin hiljaa Rinnekadun jyrkänteelle. Nousin viistoa polkua harjanteen päälle. Kuljin välillä  lepäämättä. Hengästyin ja istahdin. Hautausmaan takana on kankaalla paksu sammal. Kapusin muutamia kertoja rinnettä ylös ja alas.
Sain rasitusharjoitusta lyhyellä matkalla ja pienellä ajalla.

Lääkäri antoi lähetteen fysioterapiaan. Ehkä lihakset.
Kaksi kertaa lyhytaikainen kipu nilkassa. Kerran uimahallin altaassa ja toisen kerran nukkuessa. Sen verran kipua, että heräsin.

Epäilin mennä Fysioon. Aikaa kului ja tilanne paheni oikeassa sääressä. Säären sisäpuolinen pitkä valtimo pingottui koholle. Sormella koettaen tuntui tiukalta. Turvotusta. Säären ulkopuolella nahan alla tuntui kuin olisi tyyny. Peruin fysion.

Tilasin vastaanoton. Sekavuutta kommunikaatiossa hoiturin kanssa. Selostin hapuilevin sanoin. Arvelin laskimosuonia. Vastaanotto jonain päivänä klo 8 .
Vastaanottamassa ei ollutkaan minua hoitanut Sinikka Kuusisto, vaan nuorehko mies. Mahtoiko tietää jo vaivani syyn?
Sanoi vaivan nimenkin. Minun ei tarvitse sitä muistaa. Lohdutti ettei ole parannuskeinoa. Sanoi kuitenkin Voiteen nimen: Hirudoit Forte. Lääkäri sanoi oireeni olleen tulehdus. Jos semmoista  ilmenee, heti lääkäriin.
Oma-alotteisesti olin alkanut pitää sääriä seinällä ja huomasin sen vaikuttavan. Kerroin lääkärille.

Voitelu ja säärien ripustus vaikuttaa parantavasti. Loppukin turvotus hävisi kokonaan. Oikea sääri on kuitenkin pökkelö.
Yhtenä päivänä lenkillä sujui juoksu erittäin hyvin. Kevyillä nastakengillä. Normaali kevyt ja kimmoisa askel. Juoksin kymmeniä metrejä kerrallaan. Yhteensä muutamia satoja.

Yritin muistella mennyttä viikkoa. Mikähän aamu se oli? En saanut päähäni mahtumaan sopivaa päivää.
Voiko uni olla niin todentuntuinen?

Jatkan harjoitusta. Tulevana vuotena tarvitsen todistuksen ajokorttia varten. Siinä yhteydessä aion kertoa muutakin. Kerralla useampi aihe, ettei tarvitse purjuta yhtä mittaa.   

 

"Uskovainen ministeri"

Ministeriksi nimitetty Mika Lintilä ei ole menettänyt lapsenuskoaan. Uskoo luultavasti Joulupukkiin.
Siitä päätellen kun vakuutti uskoaan Suomen talouden positiiviseen kehitykseen. Hänen mielestään asiantuntevat tahot ennustavat liian pieniä lukuja.
Haitanneeko tuo mitään? Yhden Lintilän auvoisuus! Ei haittaa sinänsä, mutta eipä aikaakaan kun jo joku vetoaa Lintilän uskomukseen ja haluaa lisätä valtion menoja "hyviin hankkeisiin". Ja sitä kannatetaan!

Ei ihme, että nuo yltiöoptimistit sulloivat suohon Suomen talouden.

Sipilä sanoi: "pessimisti ei pety".
Pessimistiä eivät äänestä. Yltiöoptimisti pääsee pitkälle. Mieluummin uskotaan puppupuhetta kuin lujalle perustalle nojaavan sanomaa.
Näyttävät levittävän suupieliään myhäilyyn. Poliitikot ja media. Kuulemma Suomen talous on kasvu-uralla!!!  Joitakin prosentin osia!! Niillä osilla ei herran huonetta rakenneta. Ennustaa IkiWanha.

Olli Rehn pääsi huipulle. Suomen Pankkiin. Se on ensteks hyvä työpaikka.
IkiWanha muistaa huonosti. En saa lokeroistani kaivettua mitään mainittavaa poliittiselta taipaleeltaan.
Ansioluettelossa tietenkin komeana koristeena EU:n komisarius. Se oli paskempi paikka verrattuna SP:iin. Laajentumiskomissaari laajensi itä-Eurooppaan pelkäksi vahingoksi. Jos niille olisi asetettu samat kriteerit kuin Suomelle aikanaan, ei Rehn eikä kumppanit elinaikanaan olisi saaneet niitä jäseniksi.

Siihen aikaan kun jahtasivat Turkkia jäseneksi, sitä ei uskonut erkkikään. Sanoin: "Turkki ei ole Eurooppaa". Tällä välin sattumukset vahvistivat toteamusta.
 

IkiWanhan tyylikysymyksiä.

Kuka määrää tyylin?  Pitkälti siihen vaikuttavat uskonnot.  Islamin mukaan naiselta ei saa näkyä nilkka. !!?? Pidän sitä enemmän tyyli- kuin uskonnon asiana.  Ikäväkseni totean tyylikkyyden häviön.

Kolmen uskontokunnan piispat esiintyivät tänään. Islamin johtajaa ei näkynyt. Ensiksi kiintyi huomioni pulskaan ortodoksipiispaan. Joskus vuosia sitten sen suunnan piispa esiintyi televisiossa:
"Me ortodoksit paastoamme ja kilvoittelemme..."  Melkoinen tekopyhä ristiriita piispan ulkoisen olemuksen ja sanomansa välillä. Suunnilleen yhtä paksu kuin pitkäkin. Vaivoin mahtui kauhtanaansa.
Tarvitsi monen värisiä silmälaseja, että olisi uskonut Herran paastonneen päivääkään!?  Melko muheva on nykyinenkin. Kuinka pitkiä lie paastonsa?

Laulamassa kauniita naisia autuaan värisissä pukimissa. Mutta ne hameet: Miksi? Niin lyhyet hameet eivät näytä tyylikkäiltä.  Mitä varten sellaiset? 
Tähän asti vastaavissa tilanteissa näkyi myös "normaaleja" naisia. Nyt karsivat kirkollisistakin tilanteista normaalit. Parhaat laulajat jätetään sivuun "säärilaadun" perusteella!?
Nämä olivat Lutherilaisia. Oliko heillä katolisten hyväksyntä? Luulisin Islamistien sanovan "jumalattomiksi". "Helvetin enkeleitä".

Pitkään olen miettinyt naisen Euron kokoa verrattuna miehen saamaan.  Naisen Euro niin monta senttiä. Hameista sen voi todeta: Naisilla ei ole varaa tarpeeksi pitkään hamekankaaseen!

Häpesin kun ei ollut vaatteita. Häpesin huonoja vaatteitani. Elinikäinen trauma.
Täysin käsittämätöntä nykyinen tyylittömyys. Toimittajamiehillä ruudussa komeilee briljantti pikkutakki, hohtavan sileä paita ja muodokas rätti takin rintataskussa. Kaiken kruunaa varsinaiset lökäpöksyt. Esiintymisasuna harmaat lumppuvillaiset välihousut!!??
Naurattaa ja kauhistuttaa ajatus, että menisin semmoisissa pöksyissä eläkeläisten karonkkaan.

Semmoinen kutkuttaa, että kuvaisin videokameralla esiintyjiä. Naisia. Tarkentaisin kamerani huomioimaan polven seutua. Paljonko polvea on piilossa ja miten pitkälti haluavat näyttää reittä?

Onko tämä joulusaarna?     

Jaksavat vittuilla

Ukot uimahallin saunassa vihjailevat jatkuvasti lehtiin kirjoittelusta. On niin jumalattoman viisasta (tyhmää ?) väkeä.
Esiinnyn matalalla profiililla. Pidän turpani kiinni. Kerran rohkenin arvostella Ylen "hyviä" ohjelmia.
Ukkoporukka nauroi pilkallisesti. Epäilivät, etten osaa panna televisiotani kiinni!? En alkanut väittämään vastaan.
Luulen, että minun televisioni on vähemmän aikaa auki, kuin uimahallin viisailla.
Osaan panna televisioni kiinni ja osaan tehdä ohjelmiakin. joita voi katsella DVD:llä.

Kirjoitin löylynlyömistä miekkosista paikallislehteen, mutta siinä tapauksessa ei ollut suinkaan kysymys vähäisestä liikakuumudesta. Vaan suoranaisesta hulluudesta. Sellaista ei kukaan usko olevan, jotka ei paikalla olleet.
IkiWanhan henki oli vaarassa. Siinä nyt ei vahinkoa tule, kun mitätön ihminen heittää veivinsä.

Mitä silloin tapahtui, jota kukaan ei tiedä ja ne muutamat eivät halua muistaa?
Kahden aikaan saapunut porukka ei saanut koskaan liikaa löylyä. Mutta sen jälkeen usein oli hiljaista. Niin silloinkin. Saunan rakenteet lämminneet ja kiuas levännyt. Kivet punoittavina.
Kun menin saunaan, siellä oli yksi mies kiukaan vierellä peräpenkillä. Silloin oli vielä puulauteet.

Menin istumaan lähelle ovea ylälauteelle. Siinä oli paras löylypaikka. Jälkeeni tuli nuori mies, hiihtämästä. Sitten tuli varsinainen kohelo.
Nuori mies ja kohelo heittivät muutaman herjan. Kohelo unohti missä hän on ja sitä mukaa käyttäytymisen alkeet. Hullu innostui.
Sieppasi vesisangon eteensä kiukaan eteen. Seisoi kauha oikeassa kädessään Ja alkoi mättämään. Täysi kauhallinen suoraan kiukaan päälle. Sekunnin päästä toinen täysi kauhallinen. Pääni, eikä jalkani eivät toimi yhdeksännellä vuosikymmenellä enää hyvin.
Toisen kauhallisen jälkeen olisi pitänyt poistua. Mutta kohelo heitti kolmannen täyden kauhallisen.
Kaikki kolme kauhallista rivakka kohelo ennätti paiskata ehkä viiden sekunnin aikana.
Kolmannen täyden kauhallisen jälkeen tuli hönkä.
Silloin tajusin: Tännehän kuolee! Kohelo oli heittämässä neljättä täyttä kauhallista, kun selvisin lauteelta alas.
Suurella voimalla syöksyvä kuumuus ohjautui katon kautta ovea vasten ja ovesta minua vastaan. Jouduin ponnistelemaan saadakseni oven auki. Sydänvikaisena "veitsen terällä". 
Siinä ja siinä.
Jälkeeni juoksi nuorempi mies, perälauteella istuja. IkiWanha ei olisi ennättänyt sieltä pakoon. Juoksut on juostu.
Eihän siellä sen jälkeen hätää ollut kellään, kun ovi oli hetken auki. Hitauteni takia pitempään!
Hengen menosta mainitsemiseni ei ole tuulen huutamaa.

Miksi kirjoitin lehteen?  Siksi että uimahallissa näkee muitakin ja minua sairaammilta näyttäviä!
Herää kysymys: Saako sairaat käydä vapaasti uimahallissa?  Jotkut kykenevät liikkumaan itsenäisesti.

Omaa nautintoani uimahallissa himmentää jatkuva vihjailu.  
 

Ylen utisten oivalluksia.

"Väitöstutkimus: Runsas juominen lisää sairauspoissaoloja." !?
Näitä sanoivat nollatutkimuksiksi1  Tuonhan tietää erkkikin. Vaikka Erkki ei viettänyt krapulapäiviä.
Kuka maksoi ja kuka julkaisi tuon tutkimuksen? Kuka tyhjäntoimittaja sai akateemisen arvonimen?
Yksi tyhmä kysyy?

Epäilin aiheesta.

Jutun juuri lähtee Kiteeläisestä konkurssista. Tuskinpa tuommoisia monta on. Media antoi kimmokkeen. Uutisoi Kiteeläisen "innovaation"; pontikkatehtaan. Jopa matkailuvaltiksi?,
Nyt uutinen kertoo konkurssista.
Kolumnasin 8 tammikuuta 2013 otsikolla "Pyörä on keksitty!"
Katsoin kyseisen kyhäelmäni: mitäköhän kirjoitin? En tarvitse pyörtää pahoja sanojani.

Alkoholin tislaus on melko vanha keksintö. Eikä tosiasia muuksi muutu Kiteeläisen yrittäjän kohdalla. Kitee ei sitä jalosta pelkällä paikkakunnan nimellä. Kalevi Keihäsen aika on historiaa.
"Kalevin Eväät" syötiin ajat sitten.

Suosittelen paneutumaan siihen blogiini: "Pyörä on keksitty." Ei ollut jälkiviisautta. Meni konkurssiin. Painotin tosiasiaa, että alkoholin tislaus kannattaa vain jättiyksiköissä.

Havaitsin tekstissäni muutakin huomioitavaa:  "Kotiviinit" ja liköörit.

Mitä virkaa minulla on?

Mitä on tasa-arvo? Sanahelinää! Tasa-arvoa ei ole, eikä tule! Joka muuta väittää, joko hurskastelee tai keksii näennäisiä todisteita.
Pielavedellä olin kaikkea muuta kuin tasa-arvoinen.
Kansalaisopiston videoryhmässä en ollut tasa-arvoinen. Syystä kun kynäni on liian terävä. Eihän tyhmä ja arvoton ole oikeutettu ilmaisemaan mielipiteitään.  Arvokkaita ovat vain eturivin kansalaisten sanomat.

"Erkin kirjoitukset pitää saada kuriin". Tämä on suora lainaus silloiselta kunnanjohtajalta. Kuka on eturivin kansalainen? Sitä ovat kunnanjohtaja, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanvaltuuston puheenjohtaja, sekä puolueiden ryhmittymien nokkamiehet. Älykkäimpiinkään lukeutuva kansalainen ei ole arvokas. Mandaatti kertoo pätevyyden. Arvottomat olkoot hiljaa!  

Miksi kirjoitan? Jälkeenpäin heränneitä ajatuksia. Kuuntelin juuri Presidentti Ahtisaaren puhetta. Siksi istuin kompuutterin ääreen.
Tuli mieleen v 2000. Presidentti Ahtisaari vieraili UKK:n satavuotis  valokuvanäyttelyssä. Syrjitty Erkki sai tehtävän kuvata Ahtisaaren esiintymisen varsinaisessa juhlatilaisuudessa. Miksi moinen kunnia? Olihan arvokkaampiakin, ainakin omasta mielestään!
Luotettiinko Erkkiin, ettei mokaa? Ettei vain tule tahra kilpeen? Epäonnistumisen häpeä! Niinkö?

Ensio Pietikäinen suunnitteli. "Otat vastaan Ahtisaaren saapumisen. Sitten peräännyt kuvaamispaikallesi." Selvä ohje. Toteuttaminen minun vastuullani.

Tässä kirjoittamisen välillä kävin lorottelemassa. Vilkaisin television meneillään olevaa ohjelmaa.  Naputtelen taas.

Sitten takaisin valokuvanäyttelyyn. Kamerani jalusta oli kolmipyöräisen rullakon päällä. Helposti liikuteltava. Presidentti Martti Ahtisaari tuli ovesta. Jäljessään lauma "perässähiihtäjiä."  Ahtisaari lähestyi: Lähemmäksi. Lähemmäksi. Vielä, vielä vähän....
En kunnioita tarpeeksi auktoriteetteja, se on puutteeni. Presidentti Ahtisaari oli mies hoitamassa tehtäväänsä. Kukaan ei tietenkään epäillyt kykyään.
Näkökulmastani en nähnyt tehtävässäni mitään ihmeellistä. Kuka tahansa. Tehtävä piti onnistua. 

Kommellusta en sallinut tapahtua. Joku ehkä pelkäsi? Jännitin itseni suoran nauhoituksen vaatimaan viulun kielen valmiuteen. Jälkeenpäin tullut mieleen: mitä katsojat pelkäsivät?  Annoin Ahtisaaren määrätietoisten askelien lähestyä kahden askeleen päähän, ennen kuin aloitin perääntymisen kameran kanssa. Taktikoin tietoisesti. Tiesin ettei Ahtisaari hätkähdä, eikä epäröi. Jos olisin vähänkin myöhästynyt, olisi Ahtisaari kylmän rauhallisesti paiskannut minut kameroineni sivuun!  

Tilaisuudesta jäi mieleeni tuntemus arvostuksesta. Seisoin kameran takana. Takanani joukko toimittajia kameroineen ja lehtiöineen. Olkapäälinjani takana. Sain tehdä hommaa rauhassa. Normaalitilanteessa Erkkiä ei kukaan huomaa. Häilyvät edessäni edes takaisin. Mitä tuosta?

Olinko mahdollisesti taitavin henkilö videoryhmässä? Kukaan ei sitä kertonut.
Vähemmän merkityksellinen henkilö sanoi: "Erkki on paras lentopallon kuvaaja." Henkilö sanoi sen vahingossa. Kuulin vahingossa.

Olen itse kokenut: ---Olen näkymätön mies!  

Kääpiöt

"Köyhän pitää olla nöyrä."  IkiWanha oli köyhä jo ennen syntymäänsä. Siitä kertoo todisteena IkiWanhan ensimmäinen auto. Oliko se auto?   Kerrottakoon auton määritelmä: "Auto on moottoriajoneuvo, jossa on vähintään kolme pyörää ja kolmepyöräisenä vähintään painoa 300 kg."
Ajokorttia hankkiessani tuo teksti tuli eteeni. Muistin varaisesta tekstistä en voi mennä takuuseen.

Sisäinen hersyvä hymy ja nostalginen tunne nousi pintaan television esitellessä "kääpiöautoja". Varkauden Kelo ja Kulta-auto-osaston myyntipäällikkö P.E: Kettunen (tunnettiin pilkkanimellä Pörröhäntä) tarjosi minulle autoa.
Verstaan oppipojat sitä kyselleet, mutta maksujärjestelyt haittasivat. Ehkä muitakin seikkoja?
Hintapyynnöstä oli tietooni tullut 300 mk.
Mistä Kettunen mahtoi arvioida minua? Tarjosi minulle hintaan 150 mk. Sanoi ei haluavansa asioida poikien kanssa?
Pitikö minua luotettavana?  Sitä minä olen.

Tehtiin kaupat liikuntakyvyttömästä "kääpiöstä". !50 mk. Maksoin käteisellä tuon huiman summan. Vertailun vuoksi: tuntipalkkani oli jossain kolmen ja puolen markan paikkeilla.

Tietenkin sitä ennen kokeilin. Auto lähti käyntiin. Kytkimen ja vaihteiston toiminta tuntui normaalilta. Auto ei kuitenkaan lähtenyt liikkeelle. Kokemukseni ja alitajuntani kertoivat, ettei isoa vikaa ole.  Riskisijoitus kuitenkin?  Ei isoa vahinkoa, niin arvelin.

Lankoni ratavartija Pentti Kemppaisen "virka-asunnolla" oli liiteri tyhjänä. Käytin sitä verstaanani.
Erinäisiä tunteja rassattuani sain puretuksi riittävästi. Vika selvisi: vetopyörästössä ison vetopyörän kiinnityspultit katkenneet. Niitä oli 8 kpl. En etsinyt alkuperäisiä. Ostin Kellokullan varastosta tavallisia hyvänlaatuisia pultteja. Maksoivat 1,05 mk.

Siitä vaan liikenteeseen!
Tämmöinen auto. Kääpiöauto vai autokääpiö, miten vain?
Farmarimalli Steyr-Pugh. Perustana Fiat 500. Muokattu Itävallassa. Autoalan miehenä tunsin merkin Steyr isona kuorma-autona. Pugh oli tuttu kilpa-ajoista moottoripyöränä. Kummallinen sekoitus!
Kaksisylinterinen 640 kuutioinen moottori ympätty Fiatin koriin. Jäähdytys järjestetty kupla-Folkkarin tavoin. Kuplassa toimi puhaltimen pyörittäjänä laturi. Tässä laturin paikalla oli dynastartti. Laturi ja startti samassa paketissa.
Fiatin tapaisen takapellin avattua näytti Folkkarin puolikkaalta. Kaksi pyttyiseltä kuplalta.

Ensimmäisen kerran vein tyttäriäni ajelulle. Tiesin metsäpolun, jossa puiden juuret olivat koholla.
"Ajetaan hyrykyytiä!" Lyhyen auton peräpää pomppi mukavasti. Tytöt muistelivat myöhemmin "hyrykyytiä".

Sillä vehkeellä kävimme Pielavedellä. Huhtikuisella märällä Karttulan soratiellä ei vauhti huimannut. Liikuttiin kuitenkin. Tie oli sula. Tien vierellä sulavat lumipenkat kastelivat tietä.

Kävimme Jorma Tirkkosen kanssa Nilakalla pilkillä.  Kotalahdessa mentiin jäälle. Mitättömät renkaat luistivat. Pakkasyön jäljeltä peilikirkkaalla jäällä ajokki teki pari piruettia. Kesti kotvasen ennen kuin osasin kaasutella sopivasti.

Kevättalven auringon paiste sulattaa uskomattoman nopeasti. Kello yhden paikkeilla läksimme palaamaan Hirviniemen lähistöltä. Jää sulanut epätasaiseksi. Tuntui kuin auto olisi pudonnut välillä laatikkoon. Piti ajaa minkä kääpiöstä sai irti.
Siihen asti kulki, kunnes putosi railoon. Jää sulanut teräväksi railoksi. Etupyörät menivät yli, mutta vauhti hiljeni ja takapyörät jäivät jauhamaan tyhjää. Oltiin nalkissa. Mekaanikot eivät jääneet sormi suuhun.
Lisäsin tyhjäkäynnin nopeutta sen verran, että moottori jaksoi pyöriä tyhjää railossa. Autoimme nostamalla. Auto nousi railosta. Säikähdin! Auto läksi menemään liian lujaa. Syöksyin perään! Sekunnin murto-osista oli kysymys, että ennätin! Sen veran olin varautunut, että auton ovi oli auki. Rantaan matkaa kymmenisen kilometriä. Jos auto olisi kulkenut suoraan? Tuskin?
Tarkistin: Sillä kierrosluvulla mittari näytti 40. En juokse lähellekään niin nopeasti.

Läksimme paluumatkalle. Sivutiellä jyrräsi tiekarhu. Seija huokasi hartaasti:
 ---- Piästiinpäs ohi!! 

80-vuotis päivilläni Jorma kertonut pilkkireissusta. Sanonut ajatelleensa:
---- On tuosta urheilusta joskus hyötyäkin.

Ajoimme kääpiöllä Helsinkiin. Kesäkelillä. Tavallisesti en etuile jonossa. Sillä reissulla olimme aina jonon etupäässä.  Linja-auto ajoi perseen takana. Kuljettaja sekä rahastaja katsoivat huvittuneena matelevaa matkuetta. Naureskelivat. Herätimme kaikkien huomion.

Huoltoasemalla kuppilassa neljä pirpanaa pöydän ympärillä jätskiä syömässä näytti ihmisiä kiinnostavan.
Tyttökatras piti sievoista pärpätystä takapenkillä.
Laskivat lehmiä.    

Sipilän kujanjuoksu

Kansakoulussa luettiin: "Suomi on tasavalta, jota hallitsee...."
Niin! Kuka Suomea hallitsee?  Ei hallitse Pääministeri, eikä Ruotsin kuningas.
Hallitsee media. Media näyttää hallitsevan koko Kosmoksen. Linnunradat sekä mustat aukot. Kukaan ei ole suojassa median kusemisesta kintuille.

En ymmärrä koko vouhotusta. Eikä vouhotus lopu, kun media hallitsee Suomea.
Sipilä ei ole diktaattori. Media pauhaa kuin Sipilä olisi diktaattori ilman diktaattorin valtuuksia.
Valtio antoi kaivokselle rahaa, Ei Sipilälle. Sipilä ei myöntänyt rahaa, kun ei ole diktaattori. Rahan myönsi Suomen hallitus, ei yksin Sipilä.

Pääministerin pitää julkistaa taloutensa. Pääministerillä ei saa olla sukulaisia. Ainakaan sukulaiset eivät saa omistaa mitään. Sukulaiset eivät saa harrastaa elinkeinotoimintaa. Pitääkö heidän mennä Sossun luukulle kerjäämään?  Työttömyyskorvausta? Soviteltua päivärahaa?
Onhan heillä omaisuutta!  On tietenkin ja IkiWanhaan verrattuna runsain mitoin.  Välähti mielessä: pitääkö Pääministerin sukulaisilta ulosmitata kaikki omaisuus? Sitten ei ole kytköksiä!

Kajaanilaiselle metallifirmalle ei myönnetty tilausta ohi protokollan. Kukaan ei maksanut lahjuksia. Vai maksoiko? Julkista tarjouskilpailua ei nyky-Suomessa voiteta voitelulla! Olen naiivi ja sinisilmäinen, uskon sen prosessin sujuneen ilman korruptiota. Eikä mielestäni puolen miljoonan euron urakkaa pidä rinnastaa Talvivaaran kokonaisuuteen, eikä valtion osuuksiin. Puoli miljoonaa pitää sisällään huomattavan määrän materiaalia, raaka-aineita, palkkoja ja energian kulutusta. Jos kuka vähänkään ymmärtää, tajuaa, ettei siihen pysty sijoittamaan lahjuksia.
Korkeintaan vaatimattoman korruptiolounaan?
Toimittajathan eivät ymmärrä muuta kuin kohujuttuja, sekä miten niitä saisivat mahdollisimman paljon.

Harrastuksieni yhteydessä ja opiskelutarkoituksessa käväisi teeveen toimittajia.  Saimme hyödyllisiä ohjeita. Tämmöisenkin:
 ---- Toimittajalle ei kannata vittuilla!
Omassa blogissani saan vittuilla. En joudu vastuuseen. Kunnianloukkauksista en tarvitse maksaa korvauksia. Olen köyhyysrajan alapuolella. Ajattelen toimittajien yläpuolella olevaa:
Tumman virran soutajaa viittoilemassa vastarannalla.