Ukot uimahallin saunassa vihjailevat jatkuvasti lehtiin kirjoittelusta. On niin jumalattoman viisasta (tyhmää ?) väkeä.
Esiinnyn matalalla profiililla. Pidän turpani kiinni. Kerran rohkenin arvostella Ylen "hyviä" ohjelmia.
Ukkoporukka nauroi pilkallisesti. Epäilivät, etten osaa panna televisiotani kiinni!? En alkanut väittämään vastaan.
Luulen, että minun televisioni on vähemmän aikaa auki, kuin uimahallin viisailla.
Osaan panna televisioni kiinni ja osaan tehdä ohjelmiakin. joita voi katsella DVD:llä.
Kirjoitin löylynlyömistä miekkosista paikallislehteen, mutta siinä tapauksessa ei ollut suinkaan kysymys vähäisestä liikakuumudesta. Vaan suoranaisesta hulluudesta. Sellaista ei kukaan usko olevan, jotka ei paikalla olleet.
IkiWanhan henki oli vaarassa. Siinä nyt ei vahinkoa tule, kun mitätön ihminen heittää veivinsä.
Mitä silloin tapahtui, jota kukaan ei tiedä ja ne muutamat eivät halua muistaa?
Kahden aikaan saapunut porukka ei saanut koskaan liikaa löylyä. Mutta sen jälkeen usein oli hiljaista. Niin silloinkin. Saunan rakenteet lämminneet ja kiuas levännyt. Kivet punoittavina.
Kun menin saunaan, siellä oli yksi mies kiukaan vierellä peräpenkillä. Silloin oli vielä puulauteet.
Menin istumaan lähelle ovea ylälauteelle. Siinä oli paras löylypaikka. Jälkeeni tuli nuori mies, hiihtämästä. Sitten tuli varsinainen kohelo.
Nuori mies ja kohelo heittivät muutaman herjan. Kohelo unohti missä hän on ja sitä mukaa käyttäytymisen alkeet. Hullu innostui.
Sieppasi vesisangon eteensä kiukaan eteen. Seisoi kauha oikeassa kädessään Ja alkoi mättämään. Täysi kauhallinen suoraan kiukaan päälle. Sekunnin päästä toinen täysi kauhallinen. Pääni, eikä jalkani eivät toimi yhdeksännellä vuosikymmenellä enää hyvin.
Toisen kauhallisen jälkeen olisi pitänyt poistua. Mutta kohelo heitti kolmannen täyden kauhallisen.
Kaikki kolme kauhallista rivakka kohelo ennätti paiskata ehkä viiden sekunnin aikana.
Kolmannen täyden kauhallisen jälkeen tuli hönkä.
Silloin tajusin: Tännehän kuolee! Kohelo oli heittämässä neljättä täyttä kauhallista, kun selvisin lauteelta alas.
Suurella voimalla syöksyvä kuumuus ohjautui katon kautta ovea vasten ja ovesta minua vastaan. Jouduin ponnistelemaan saadakseni oven auki. Sydänvikaisena "veitsen terällä".
Siinä ja siinä.
Jälkeeni juoksi nuorempi mies, perälauteella istuja. IkiWanha ei olisi ennättänyt sieltä pakoon. Juoksut on juostu.
Eihän siellä sen jälkeen hätää ollut kellään, kun ovi oli hetken auki. Hitauteni takia pitempään!
Hengen menosta mainitsemiseni ei ole tuulen huutamaa.
Miksi kirjoitin lehteen? Siksi että uimahallissa näkee muitakin ja minua sairaammilta näyttäviä!
Herää kysymys: Saako sairaat käydä vapaasti uimahallissa? Jotkut kykenevät liikkumaan itsenäisesti.
Omaa nautintoani uimahallissa himmentää jatkuva vihjailu.
