Martti Suosalo

 Näyttelijän telttateatterinsa esittelyssä pysäytti maininta lapsuusmuistoista. Lapsuusmuistoissani on äärimmäisen vähän hyvää. Enimmäkseen pelkkiä ikäviä kokemuksia. Savon kaupalla myymälänhoitajan vaimo Asta Mustonen antoi palan pannukakkua: "Saat lepuuttaa kättäsi kotiin mennessäsi." Tuntui äärimmäisen hyvältä. Samalla reissulla sattui. Hyvää olikin liian paljon minulle. Kivimäen kankaalla tupsahti äkkiä eteeni Loso Jätkä, Kalevi Lappalainen. Piteli isoa sojottavaa mulkkua kädellään. Yritti pakottaa minua imemään. Otteensa irtosi, kun pyöräytin päätäni. Iso koura puristi lujemmin. Painoi takaraivostani itseensä päin. Tilannetta en voinut ymmärtää, pelkäsin. Mutta en jähmettynyt, vaan vaistoni toimi. Pudotin nopeasi itseäni alaspäin, jätkän ote irtosi päästäni. Sukkulana olin hänen selkänsä takana, pakenin kuin henkeni hädässä. Vilkaisin taakseni. Jätkä pettyi: "PERHANA!"                                 Edellisen sattumuksen aikaan olin kuusivuotinen.

Tervarannan tuvassa pihan puoleisella seinustalla oli pitkä penkki. Istuin sillä penkillä. Oikealla puolellani istui Tervarannan Aukusti. Jalkojensa välissä hakkuri. Yksikorvainen pyöreä puuastia, jossa oli kymmenen senttiä paksu pohja. Hienonsi petkeleellä kessuja piippuaan varten.

Penkillä välissämme makasi lehti, Yhteishyvä, SOK;n lehti. Aukustilla oli oikeassa kädessään petkele. Vasemman etusormellaan osoitti lehdestä kirjaimia. Oliko Aukusti maailman paras opettaja? Tuskinpa sentään? Aukustilla vaikutti ystävällisyys. En muista kenenkään olleen minulle ystävällinen. Opin nopeasti lukemaan. Muutama vuosikymmen myöhemmin testattuna nopea lukija.

Seuraavassa muistikuvassani Aukusti oli mennyt. Istuin penkillä yksinäni. Kuin olisin katsellut itseäni ulkopuoleltani, näen istuvani penkillä. Jalat roikkuivat penkin reunalla. Hyvin lyhyet jalat. Katsoin vastapäisen seinän ikkunasta Ohemäen koulun suuntaan. Minulla oli hyvä mieli. Eikä se vielä riitä, olin onnellinen. Se hetki muistuu ainutkertaisena ja ainoana lapsuuden muistona.

 Eihän minun lapsuuteni ollut lapsuutta. Mitä lie?           

Taudit jylläävät

    Sitä tautia ihmettelin. Miksi minä sairastuin, mutta kukaan Ohemäen koulukkaista ei sairastunut. Sitä en osannut ottaa huomioon, että koulut alkoivat keväällä vasta sen jälkeen. Sota-aikana miehet toivat rintamalta tautien aiheuttajat. 

Vuosikymmenten jälkeen viisastuin. Jouni oli töissä Keiteleellä. Sairastui. Jostain syystä, ilmeisesti olivat muuttamassa, Jouni oli pari yötä meillä Petäjäjärvellä. Jouni oli kovin kipeä. Sanoivat, myyräkuume. Minähän sairastin tuommoisen taudin kahdeksan vuotisena. Sehän ei tullut ihmisistä, vaan myyrästä. Siihen aikaan sitä ei tunnistettu. Eipä silti, ei käyty lääkärissäkään. Korpelassa loppui joka kevät elukoilta ruoka. Tyhjästä ladosta keräilin joitakin heinän rippeitä paljain käsin. Tietysti myyräkuume oli liikkeellä ja olisi ollut ihme, jos se ei tarttunut. Tauti oli kova, kait loppukin lähellä. Nälkäkin vieraana. Kerjäsin äidiltä riisipuuroa. Äiti keitti ja toi teevadilla. Söin sen kaikki. Seuraavana päivänä saman laista annosta en jaksanut syödä kaikkea. Muista syömisistä en muista, jotain kai, koska vieläkin elän. 

Opettaja lähetti sanaa, pitää tulla kouluun. Jälkeen päin ajateltuna tuo vaikuttaa vitsiltä.  Korpelassa kävi joku, ennusti: "kuoloo poika, kun kynnen perät on mustana."

Meillä oli vaatimaton olo suhde Jounin sairauden aikaan. Suhteellista. Jouni nukkui kuitenkin sängyssä, tarvittavien petivaatteiden kera. Vuosikymmeniä aikaisemmin nukuin lattialla sairaana. Alla jotain ryysyä ja peittona jotain resua.

Ne puuroriisit saattoivat olla viimeiset sotia ennen Korpelassa.  

Asiakaspalvelu

 Tallella semmoinen työtodistus, jossa präntättynä: "Herra Jauhiainen omaa miellyttävän asiakaspalvelu taidon". Elettiin vuotta 1957. Nyt vastaava luku kirjoitetaan 2023. Ajan ratas pyörähtänyt ja mennessään jyrsinyt. Miellyttävyys kokenut inflaation.                                                                                                      Tuota todistusta en ole tarvinnut. Herra J arvioitu paskajätkäksi, töykeäksi.

Herra J saa harvoin miellyttävää, harvoin yleensä palvelua. Täällä Savon heimon parissa luulin olevani kaltaisteni joukossa. Vaikuttaa siltä, että nämä halveksivat Herra Jiitä. Kun ostoksen hinta pyörii tuhannen, tai kahden ecun suuruisena, voin äänen sävystäkin tulkita epäilyksen, etten pystyisi maksamaan. Raju aliarviointi ei tunnu hyvältä, enkä suostu nöyristelemään. - Kaikki maksetaan, mitä tilataan!     

Sateenkaari tamma, ehkä kuitenkin ori, tai kenties ruuna?

 Monisukupuolisuus meni yli, meni vouhottamiseksi. Uskonnot ei sitä tue. Poltetaanko Koraani, poltetaanko Raamattu? Tyhmiä kysymyksiä. Poltetaanko Erkki? Hyvin tyhmä kysymys. Erkin polttaminen ei saavuttaisi uutiskynnystä. Mitä tarkoittaa uskonnon vapaus? Onko islamisti valtioissa uskonnon vapaus? Vastaan: ei ole! Uutisten mukaan kivittävät kuoliaaksi naisia. Vanha kyynikko epäilee syyksi, kun ei suostunut arvohenkilön makuualustaksi. Halusi miehekseen rakastettunsa.

Vähäinen lukemiseni kohtasi määritelmät; oikeauskoinen tai vääräuskoinen. Kristinuskoisten määritelmässä törmäsin sanaan; "Paavinuskoiset"???!!! Termi tökkäsi silmiini jossain kirjoituksessa kolmikymmenvuotisesta sodasta. Silloin suomalaisetkin joutuivat ryöstämään Eurooppaa. Ruotsin eduksi.

Onko Suomessa uskonon vapaus? "Ehkä on, ehkä ei." Suurimmalla osalla suomalaisista on jossain määrin. Lähipiiri saattaa moniakin rajoittaa. Minulla on uskonnon vapaus. Tärkeintä on vapaus olla uskomatta. Vapaus olla uskomatta on itselleni arvokas. 

Keskenkasvuisena luin Raamatun kannesta kanteen. Ymmärrän, että kristittyjen Raamatussa ei ole Jeesusta, eikä jumalan pojan myyttiä. Israelilaisten Jumalalla ei ole jumalan poikaa. Ei neitseellistä syntymistä, ei ylösnousemusta, eikä iankaikkista elämää. Niinpä niin. Meitä petetään.

Olimme talvipäivänä Korpelan navetan takana. Mihinkään en pysty sitomaan ajan jaksoa, olinko viiden vai kuuden? Piirtelin jotain lumeen ja sanoin jotain Jumalasta.                                                                         - Ei Jumalaa ole olemassa, ei ole, isä sanoi. Isä sanoi, että ei ole. Sanonta on "imeväisten kuultua".    Matilaisen pölhöt pojatko? Heiltäkö paljastui totuus? Olen taipuvainen uskomaan, että ei kannata uskoa! Seuraavan kerran törmäsin samaan. Enhän muista kirjaa, enkä henkilöä. Kirjoittaja väitti olevansa Stalinin opiskelutoverinsa uskonnollisessa koulussa. Kertoo Stalinin sanoneen: "Tiedätkös, meitä petetään, ei jumalaa ole olemassa!"                                                                                                     Kirjoittaja ihailee "suurta viisautta, nerokasta oivallusta".  Saman totuuden, kuulin Matilaisen pojilta Korpelan navetan takana.

Naaraat, urokset ja muun sukupuoliset. Typerin kuulemani ehdotus sallisi lain perusteella jokaisen määritellä sukupuolensa ja rekisteröidä sen!? VOI ETTÄ! Luonto säätää ainoalla tavalla. Sukupuoletontakin lisääntymistä on. Kaikki luonnossa tähtää lisääntymiseen ja lajin säilymiseen. Tässä imeväisten joukossa on urokset ja naaraat. Siitä tuskin voi olla eri mieltä. 

Mediassa esitelty  "villivarsa",  joka ei ole ollenkaan villi, herättää ihmetystä, kun sillä ei ole minkään laisia "vehkeitä". Sehän olisi vetonaula Pride kulkueeseen. Vai eikö? 

Arvatkaapa uskoinko? Uutinen isoilla kirjaimilla: "Mies raskaana!"  Typerissä kommenteissa välähti mahdollisuus. Paskapuhetta, tietenkin. Sukupuolen korjaukset jätän omaan arvoonsa. Ei siitä tule kalua!

Varsasta tutkimalla löydetty "vikaa" ja pohtivat "operaatioita". Miksi! Miksi ei hyväksytä: muun sukupuolinen? Kuten "poikkeavista". Muun sukupuolinen on tyhmä määritelmä.

          

                      

         

Illan suussa

 Osaakin olla viehättävä ilta. Taivaalla on monen sinisen vivahteita. Aurinko siivilöityy ohuimman kerroksen läpi. Vanhantalon taustalla kauttaaltaan tumman sininen taivas. Olen henkisessä jumissa. Tuntuu kirjoittamisen kyky menneen. Löytyyköhän enää?

En odota maailman loppua. Syön ravitsevaa ruokaa. Keittoa kaapissa kolmeksi päiväksi. Ruoan laittoa aloittaessa vaikea muistaa kaikki tarvittavat. Kesken kaiken huomaa tarvitsevan sitä ja tätä. Yritän ennakoida. Menin kauppaan heti aamusta täydentämään varastoani. Syönnin jälkeen aloin kasaamisen. Porkkanoita, kaalia, perunoita, punaista sian lihaa, sipulia, inkivääriä, nokkosta, suolaakin. Täysinäisen kattilan päällystin kylkiviipaleilla. Pata uuniin odottamaan. huomenna yhdeksältä virta ja kaksisataa astetta. Yhdeltätoista virta pois.                                                                                                                             Ja Ei Kun Syömään! 

Maistuis varmaan sullekin?

Kraatterit

 Kiinnostavista ihmeistä on mediassa kerrottuna. En tiennyt Suvasvedessä olevan kaksi kraatteria. Ei haittaa, en tarvinnutkaan moista tietoa.

Kansakoulu aikanani tietämykseeni tuli tieto, että Lappajärvi on entinen tulivuori. Muistikuvani liittyy kouluun. En muista, tuliko tieto kirjasta, vai opettajalta. En ymmärtänyt. Mielestäni väite oli ristiriidassa opetettuihin. Jääkautta pohdin. Kuinka matalikolla voi olla vuori? Vuorihan on korkea. Ajankohta oli vv 1941 - 1942. Niinä vuosina koulun käyntini oli vaiheessa, jolloin tällaiset aiheet olivat esillä.

Ihmetyttää koko tulivuori juttu. Väärä päätelmä johtui, kun järven rannalta löytäneet kärventynyttä kiveä. Herää kysymys, miten laajalla harhakäsitys tulivuoresta oli? Maan tieteen tutkijat tuskin tuommoista keksivät. 

Keski-ikäinen rouva kauhisteli Maata kohti tulevaa planeettaa. Rouva koki sen ahdistavana. Jälleen aukaisin suuni väärässä paikassa: - Ei se ole planeetta. On asteroidi, eikä osu meihin. Ei pitäisi möläyttää. Rouva loukkaantui.   

Politiikan likapyykit

 Politiikan metkuja olen seuraillut suunnilleen 75 vuoden aikana. Vallankumoukselliset ja "Kekkosen konstit" ovat historiaa. Valtakunnallisia kahakoita kävivät jo silloinkin, kun perus-suomalaisista ei vielä nähty untakaan.

Johonkin pränttäsin ennustusta Petteri Orpon tulevaisuudesta. Arvelin koittavan ajan, jolloin Petterille saattaapi tulla orpo olo. Nyt koitti se aika. Suuri osa poliitikoista kampittaa Orpoa politiikan ja kateuden aseilla.

Oli helppo ennustaa tälle hallitukselle lyhyttä ikää. Paikallislehdessäkin moitittiin toimet verojen vähentämiseksi. Tyhmät kansalaiset äänestävät valtaan taloudesta ymmärtämättömiä edustajia. Sama se, oliko Paavo Lipponen, tai Sanna Marin; "sama kaiku on askelien," lupaavat kaikkea hyvää kansalle, vaikka varaa ei ole. Elintasomme kustannetaan valtion velalla, eikä sen vähentämistä kukaan kannata. Vanhana sosialidemokraattina hävettää. Vain yhdelle annan pisteet: Mauno Koivistolle. Demarit moittivat: "Koivisto on nuuka."

Koiviston aikaan oli valtion kassassa pennosia. Puolueet olivat sitä mieltä, että valtion kassassa ei saa makuuttaa rahoja, ne pitää jakaa hyvänä kansalle.

Esko aho ja Juha Sipilä ovat poliittisia ruumiita. Pärjäävät kuitenkin elämässä.

Likapyykkiä vatvoo eniten media. Tutkivat, onko lakanoissa tahroja?