Kevät

Tuli hiukan kylmempi jakso. YLE:ssä tyttö sanoi tulleen takatalven. Maaliskuun lopulla?! Talvi jatkuu ja järvet jäässä. Toukokuun 22 v 1944 satoi parikymmentä senttiä lunta, se oli takatalvi. Ristiskylältä kertoivat mennyn rekihevosella Ohemäen koululle tutkintoon.
Sitä en muista oliko kevääntulo normaaliaikaan. Osa kevätkylvöistä saatiin tehtyä, sitten mätkäisi lumen ja loput kylvettiin lumen sulamisen jälkeen. Varsin myöhään. Joku arveli lumen alle kylvetyt menetetyiksi, mutta ne kasvoivat hyvin. Myöhään kylvetyt eivät kunnolla ennättäneet kypsyä.

Tänään oli hyvä uimakunto. Uin vähän yli kilometrin ja olisi mennyt enemmänkin, mutta varon liikaa rasittumasta. Tuli mieleen, että huhtikuun 24 päivä pyrin uimaan kaksi kilometriä. Kahdeksankymmentä altaanmittaa. Sama määrä kuin vuosia täyttyy. Varmasti en voi luvata, ei tiedä mitä tapahtuu, enkä uhmamielellä riskeeraa terveyttäni.

Tuomari Martta

Televisiosta katsoin tuommoisen vanhan suomalaisen elokuvan. Kiinnostuin sen vuoksi, kun katsoin kyseisen elokuvan elokuvateatterissa Joroisissa. Luultavasti ensimmäisiä varsinaisessa elokuvateatterissa katsomiani.Siitähän on vierähtänyt kuusi vuosikymmentä.
Nuori olin ja mielestäni se oli hyvä elokuva. Semmoisia suomalaiset elokuvat silloin olivat.
Nyyhkytarina liikutti silloin ja oli vähällä liikuttaa nytkin.
Videokamerasta olen tähtäillyt ja siinä hommassa tottunut katsomaan eri näkökulmista.
 Lapsellinen kerronta ja ylinäyttelyä. Näyttelivät näyttelemistä. Ohjaajakin vetänyt huonommalla kädellään. Silmiin pisti moni karkea asiavirhe. Pojalle rakensivat leikkikehää. Nauratti! myöhemmin sanottiin pojan iäksi kaksi vuotta, mutta poikaa näytteli pojankoltiainen, varsinainen kromosomilapsi, joka näytti luonnottomalta sylissä hoivattavaksi! Jonkun lapsukainen haluttiin elokuvaan.
Elokuvissa sattuu ja tapahtuu.
Joroisiin menin junalla elokuun viimeisenä päivänä. Kun kuljin ensimmäisen kerran mutalan suunnasta rinnettä ylös, kiintyi huomioni vastavalettuun rakennuksen pohjaan. Mielikuvissani aprikoitsin navettaa, mutta miksi se on kalteva pituus-suunnassaan?
Paavo Rauanlahti rakennutti siihen elokuvateatterin. Semmoiselle oli silloin tilaus. Teatteri täyttyi lähes joka esitykseen. Kävin monta kertaa. Satuin myöhästymään. Istuimet olivat täynnä. Kuitenkin Paavo myi lipun ja vei permannon takaosaan tuolit molemmille, katsoimme siinä vierekkäin elokuvan.
Elokuvat loppuivat monesta paikasta, Suonenjoeltakin. Tuli papparainen, eläkeläinen alan miehiä ja näytökset pyörivät.Katsoin Prinsessan. Jonkin verran yleisöä. Katsoin Napapiirin Sankarit. Yleisöä paljon, mutta ei minun makuuni, vaikka elokuvan ihan kunnollinen. Kohellusta. Loppu oli hyvä: Venäläinen ystävä toi Helikopterilla Sankarin pihaan digiboxin, jonka hankkiminen sotkeentui.
Kuninkaan Puhe ei kiinnostanut. Ei tullut muita, mutta konettaja sanoi mutkattomasti: --- Näytäntö pidetään! Yksin keskellä teatteria nautin elokuvasta. Hyvin tehty ja perustui todellisuteen. Muorena sai lukea lehdistä Windsorin Herttuaparin näyttäytyneen kokkareissa. Joutilaiden joukossa eri puolilla maailmaa. Olin lukenut Wallis Simpsonista kerrottua.
Viimeksi katsoin Raijan kanssa Vuosaaren.

Eurooppa

Yrjö Kallinen sanoi: "Me elämme unessa". Näkeekö Eurooppa painajaisunta? Miten ihmeessä Kreikka pystyy maksamaan velkansa? Rahkeet puuttuvat.
Ei siitä ole kauan, kun suomalaiset kehuivat Espanjaa. Kuinka hyvin terveydenhoito toimii jne.
Kehuivat mediassa, miten hyvin Irlanti pystyy hyötymään EU:sta. "Roskapankkimaa"? Portugalin ministeri kehui heidän taloudensa kohentuvan.
Se on mones maailmanihme, jos Espanja selviytyy. Paljonko se maksaa? Ja kuka sen maksaa? Yrjö Kallisen sanoma voidaan muuntaa nykyaikaan: --- Me elämme virtuaalimaailmassa. Kaikki on pelkkää videopeliä.
Kaikissa maissa käy samoin. Kukaan ei hyväksy valtion menojen vähentämistä. Jos sitä yritetään, nousee kapina. Aivan kuin valtion tuloja voitaisiin nostaa mielikuvituksen voimalla. Valtion menoja lisätään laatimalla uusia hyviä lakeja. Laki pidetään pyhänä, eikä haluta muuttaa tai lakkauttaa.
Samoin käy Suomessakin. Valtiolla on liikaa velkaa ja lisää otetaan. Mutta kun valtion  menoja yritetään vähentää, joka puolelta kuuluu yhtämittainen nurina leikkauksista. Siitä ei saa leikata, eikä siitäkään ja siitä varsinkaan ei ollenkaan!
Keksittiin termi: juustohöylä. Kuitenkin pitäisi käyttää kirvestä ja oksasahaa. "Subjektiivinen päivähoito-oikeus" mainittiin. Äläkkä nousi. Entä sitten?
Sen poistamisesta ei kassa paljon kartu, mutta se haittaa käytännössä. Sotkee päiväkodin arkea.
Toimittajat penäävät moraalin perään. Jos vanhemmista toinen on toimintakykyinen, kuuluu lapsen hoito kotiin. Oman lapsen hoito. Vastuu lapsesta.
"Vaikka paremmaksi kaikki muuttuu, silti hyväksi ei milloinkaan".
Valtion menoleikkauksista ovat erimielisiä, tosin vain pieniä määriä.
Mitä merkitsee kaksi tai kolme miljardia, jos velkaa otetaan jatkuvasti? Valtin menoja vähennettävä niin paljon, ettei tarvitse ottaa lisää velkaa.
Valtion budjetti pitää olla keskimäärin tasapainossa. Kun se on tilapäisesti alijäämäinen, seuraavissa budjedeissa se oikaistaan. Oikaista voi vain ylijäämäisellä budjetilla.
Perusajatuksen ymmärtämiseen ei tarvitse diblomiekonomin koulutusta.
   

Eurooppa

Äänestin liittymistä vastaan. Sellaisenkin perustelun esitin itselleni, että se on niin sekalainen seurakunta, että sopeutuminen on epävarmaa. EU:n laajeneminen oli hölmöjen hommaa. Nämä entiset kommunistivaltiot ovat taloudessa surkimuksia. Muutama poikkeus tosin on, Viro.
Helsingissä kerjäläisiä kaukaisilta mailta.
Seurasin silmät ihmetyksestä ymmyrkäisinä, kun Turkkia aiottiin jäseneksi. Eihän Turkki ole eurooppaa?!
Poliitikon nimi on Mia-Petra kumpula. Tänä aamuna televisiossa puhui vuolaasti. Timo Soini sai vaivoin puheenvuoroa. Mia-Petran puheesta päättelin ettei hän ymmärtänyt itsekään omia puheitaan. Tai eiväthän ne olleet hänen omiaan, vaan opittua läksyä, hallituksessa sovittua mandraa. Puhuvat kriisirahastosta ja miljardeista ja kuinka neuvotteluissa edistytään.
Olli Rehnilläkin mahdoton tehtävä.
Soini muistutti, että demarit oppositiossa moittivat keskustajohtoisen hallituksen liittymistä Kreikan tukemiseen.
Siihen Mia-Petra: --- Väärin sammutettu!?  Nyt toimitaan oikein!
Ihmetyttää ettei kukaan muista? Kansa nimittäin. Oppositio moittii hallituksen toimia, räksyttävät kuin riettalinnut. Pääsevät (joutuvat?) sitten hallitukseen ja tekevät samanlaisia päätöksiä. Ja syyttävät edellistä hallitusta, vaikka osansa on siltä ajalta kun olivat edellisten edellisissä hallituksissa.
Syyttävät Timo Soinia, ettei tullut hallitukseen kantamaan vastuuta. Vastuuta? Mistä?  Miljardeiden syytämisestä Euroopan tuhlailuun!
Kun Soini muistutti, ettäSuomi ottaa velkaa maksaakseen Euroopan tukemisesta, Mia-Petra huomautti, että saamme korkoja?! Tuokin kuultiin jo paljon ennen. Korkoja? Mistä? Epävarmoista saatavista, jotka Mitä todennäköisimmin jäävät saamatta.

Oppiminen

Jonkin aikaa ollut kaksi näyttöä. Kone tunnisti näytöt 1 ja kaksi. Muuta en saanut toimimaan. Jäin odottamaan Samulin apua.
Äsken ihmettelin minne nuoli hävisi? Hiirtä heiluttamalla se löytyi. Se oli reunan takana. Kokeilin viedä sitä oikealle. Se häipyi sinne kaukaisuuteen. Kokeilin vasemmalle. Se toppasi reunaan. Kakkostaulu oli vasemmalla, väärällä puolella!
Järjestelyn jälkeen sain siirrettyä DNA:n lappusen oikealle kakkostauluun.
Osasin ihan itse.

Iltapäivä

Märkää sohjoista polkua käppäilin joen rannalle. Veneen paikka on semmoisessa poukamassa, joka ei ensiksi vapaudu jäistä. Yhden kerran kävin tyrkkimässä lumet päältä. Nyt alkaa olla peitto näkyvissä, mutta polulta aurattu likainen lumipenkka haittaa, en voi aloittaa paljastusta.
Joessa on jonkinverran sulaa. Oli jo enemmänkin, mutta napakat yöpakkaset jäädyttivät lisää.
Poistan peitteen heti kun pystyn. Nostan kuomun paikoilleen. Auringon lämpö kuivattaa mahdollisesti kerääntyneen kosteuden.
Ensiksi kunnostan telan. Pitää rakentaa vinssille teline, olen vetänyt venettä tolpan päähän kiinnittämälläni vinssillä, jonka ostin pienempää purtiloa varten. Ranta on vastamäkeä, eikä liian pieni vinssi kestänyt. Vinssikin on ostettava.

Jumppa

Sydän lehti kertoo: keppijumpasta ovat kehittäneet jalostuneen version; heinäseiväsjumppa. Ei kuitenkaan näy heiniä, vain pelkät seipäät.

Pauli Kemppaisen heinäpellolla harrastettiin heinäseiväsjumppaa. Rakennuksen pohjoisen puolen seinällä mittari näytti + 31 celsiusastetta. Heinäpöly tarttui hikiseen paitaan ja suu kuivi vaikka joi miten paljon tahansa. Koneella niitettyjä heiniä mätkittiin seipäille. Eero ja Seppo kemppainen tuskittelivat kuumuutta ja väsymystä. Istahtivat mielellään heinäseipään varjoon lepäämään. En paljon lepäillyt. Silloin oli urheilijan kunto. Seivästin lähes taukoamatta. Eero ja Seppo eivät ilenneet istua kovin pitkään, kun heiluin kuin heinämies.

Jokunen kesä myöhemmin lomailin Lautakankaalla. Veli Kemppainen ajoi traktorilla halkoja asemalle.
Repsikat olivat katsoneet palkkansa liian pieneksi, jäivät lakkoilemaan, kiristivät. Kemppaiset tiesivät minut töihin pystyväksi ja kysyivät hommiin. Kaksi päivää olin mukana. En kuitenkaan pystynyt tehokkaasti työskentelemään; sairastin rakkotulehduksen ja söin penisilliiniä. Eivät he sitä tienneet. Kuitenkin autoin Veliä eteenpäin. Sana oli kulkenut. Toisen päivän iltana istui Kemppaisen tuvassa kaksi nuorta miestä. Entiset halusivat töihin. Luulivat minun tulleen vakituiseksi.