Kovaa puhetta

Putin häpäisee Leningradin piirityksessä kärsineitä.  Sitä paitsi Venäjä piirittää.  Ukraina ei pysty! Ukrainalla ei ole toimivaa armeijaa eikä poliisia. Ukrainan tilanne on kaukana Putinin vertauksesta. Voi kysyä: ketkä ovat fasisteja?

Pelottaa tilanne, mutta Natoa huutamalla ei säilytetä rauhaa, vaikka jotkut uskovatkin. Mitähän tämän päivän uutiset kertovatkaan? En ole vielä katsonut. Meni ohi television uutiset, enkä viitsi muita foorumeja perkata.

Miksi suomalaisten piti laulaa EU:n kuorossa pakotteita vaatimassa?  Muka pitää olla samassa rintamassa. Typeryyksissäkin?  Muistuu Itävallan julistaminen boikottiin.  Paavo Lipponen liitti Suomen samaan rintamaan omavaltaisesti, kuin diktaattorin valtuuksin.  Puolusteli: "Pitäähän meidän, kun vanhat eurooppalaiset sivistysvaltiotkin...."
Sai semmoisen kuvan, että Lipposen mielestä Itävalta ei ole sivistysvaltio!?
Lieneekö Suomi?

Nöyrtyykö Venäjä?  Sitä ei usko erkkikään.

"Kuinka hämmästyttävän vähällä..."

Tukkamuoti

Seija kauhisteli Jounin otsatukkaa. Poika oli saksilla haukkiloinut tummaan ukkaansa melkoisen loven.
--- Mitä varten sinä tuolla lailla olet leikellyt?
--- Samanlainen kuin ukilla!

Nykyään Jounin päälaki muistuttaa enemmän skiniä kuin ukkia.

Rommauttamisesta

"Ensin lämmitettään sauna ja sitten rommautettaan!"   Savolaisperäinen sana herättää hilpeyttä.  Käyttökelpoinen sana sopii erilaisiin tilanteisiin.  Alun perin kuulemanani se liittyi kylpemiseen.  Vastoilla kylpemisiin tarvitaan kipakat löylyt.
Sanoivat: "Rommautahan vähän löylyä!"
Vaikka sanoivatkin: vähän, ei se suinkaan merkinnyt lievää ilmaisua. Tarkoitti kunnon rommauttamista.

"Suuret sotahulluraukat"

Tämä maailmankolkka oli pitkään Euroopan rauhallisin.  Pelottaa ja järkyttää Ruotsin suunnitelmat sallia Naton joukkojen liikkuminen alueellaan.  Minne niillä on tarvis mennä?  Suomeenko? 
Läpinäkyvää politiikkaa.  Mihinkäs muualle kuin Venäjää vastaan.
Suomen sotahullut aleksanteri suuren johdolla vaahtoavat Natosta.
Rauhan säilyttämisestä ei sanaakaan!?  Suomen politiikan tavoitteena oli pitää vieraat sotajoukot poissa omalta alueelta. Samalla Ruotsi säilyi miehittämättömänä. "Onneksi heillä on suomalaiset"!

Täytyykö suurella suulla mitätöidä saavutettu vakaa tila, josta Suomi maksoi kalliin hinnan!

Suurvaltakin saattaa harkita hyötynäkökohtaa.  Rauha on aina hyödyllisempi. 
Niin kauan kun muistan, puhuvat asian vierestä. "Diplomatia on itse asiassa sujuvaa valehtelemista". Tuohon olen taipuvainen uskomaan.
Mauno Koivisto: "Jos aikoo saada jotain aikaan, joutuu joskus salaamaan todellista aikomustaan".

Nyt huudetaan avoimuuden perään ja kaikki toitotetaan televisiossa. Suurvaltojen johtajat neuvottelevat yksipuolisella julistuksella televisiossa koko maailman näkyvissä.  Emmekä tiedä, mitä he aikovat tehdä?

Presidentti Niinistön sukkuloinnista emme voi tietää, tuottaako se menestystä?  Tärkeintä on, että suomalainen Mies liikkuu oikealla asialla; Rauhan Asialla! Eikä verhon taakse pääse toimittajat tenttaamaan. Luotettavuus säilyy.

Äänestin EU:ta vastaan. En tiedä miten paljon olin väärässä? Eivätkä tiedä puolesta äänestäneet, miten oikeassa he olivat? Ennustaminen ja "tulevaisuuden ennustaminen"?  Yhtenä syynä mainitsivat turvallisuuden.  Utopistista höpinää.  EU:n armeija on vain unikuva.  Näillä näkymin sen muodostaminen lienee mahdotonta.
Nato on vain tyhjiä kirjaimia ilman USA:ta.  Maailmanpoliisin rooli tulee USA:lle raskaaksi. Ensimmäistäkään pesäkettä ei saanut järjestykseen. 
Vietnam näyttää olevan jonkinlaisessa järjestyksessä, mutta sitä ei tehnyt Amerikan apu.

Irakiin ei tule rauhaa pitkiin aikoihin. Afganistan epäonnistuu. Syyria huutaa Amerikkaa apuun.
Vallankumouksia aloittavat siinä uskossa ja toivossa, että länsi auttaa.  Suuri virhe on lännen aulis myötätunto, vaikka ei voikaan auttaa.  Mutta myötätunto innostaa.  Media julisti suurin otsikoin demokratian saapuneen Afrikkaan. "Afrikan kevät".  Ankara takatalvi.

Mellakoijat ja hulinoitsijat eivät pysty pitämään järjestystä.  Tosiasiaa eivät vain tunnusta. Eivät tunnusta Kiovan mellakoitsijoiden kyvyttömyyttä.  "Syitä sysissä ja sepissä".  Ukrainan levottomuudet olivat suuri typeryys. Siinäkin länsi, myös Suomenkin media, puolustivat rähinöitsijöitä.  Käsittääkseni presidentti oli valittu vaaleilla.  Vaalien rehellisyyttä niillä leveysasteilla voi epäillä.  "Voittaa, joka laskee äänet".
Liika kiire!  Seuraavissa vaaleissa voi valita toisin.  Niin: suunnitteliko entinen presidentti itselleen diktatuuria?  Kenpä tietäis sen?  Nykyinen sotku ei näytä hyvältä.

Sanoivat Kiovassa alkaneen rauhallinen mielenosoitus.  Sitä ei ruudussa näytetty. Sen sijaan näytettiin sekasortoa.  Näytettiin katukiveystä purkavia nuorukaisia. Sellaiset nuorukaiset eivät muodosta valtion selkärankaa.

Kirjoittamiseni ei hyödytä ketään. Eikä sepustukset ole joka kerta johdonmukaisia.  Kirjoitan tajunnan virtaa.   

Niukan saaliin veneily

Puolen päivän jälkeen sää näytti suopeutta. Puiden liikkeestä puntaroin tuulta. Pääsin vesille.
Poutataivaalla harvassa pilviä. Ei sateen uhkaa lähiaikoina.
Vaihtelevaa.  Tuuli puhalsi leppeästi, mutta välillä tuuli kovemmin.  Suonteen selän pituussuunnassa tuuli saa hyvän vauhdin.  Vastatuuli on useimmin kun täältä päin lähtee. Pieni aallokko liplattaa veneen keulaan, mutta uskomattoman nopeasti nousee puolen metrin aallokko. Ajelen kohtuullisella kaasulla, vältän aaltojen paukuttamista veneen pohjaan.  Aallokko ei häiritse läheskään niin paljon kuin aikaisemmin.  Moottori on paremmassa asennossa.

Siitä poukamasta sain joskus hyvin. Ahvenia ja haukia.  Yksi hauki tarttui. Kovin pieni. Heitin järveen. Pilkkiin tarttui pikkuinen ahven. Uistimeen näppäilivät, mutta ei tarttunut. Meni enemmänkin risteilyksi. Hyvä niinkin. Terveellistä keholle ja mielelle.

Välillä vedin.  Sattui ahven. Hyvän kokoinen, liian karkeat ruodot kukkoahveneksi. Seilasin kotiin päin, pilvi varoitti.  Tutussa ruohikon reunassa tarttui minihauki. Annoin pyristellä pintavedessä itsensä vapaaksi. 

Mikäs kolahti veneen perällä?  Katsoin hetken päästä taakseni. Ukkospilvi. Rauhallinen. Napsautti vain muutaman kerran. Musta pilvi näytti pysyvän paikallaan.
Havahduin kun katsoin kylän suuntaan. Sataman takaa nousi laaja pilvi. Syytä lähteä. Kokosin uistimen. Nostin pilkin vedestä. Siitä oli mato hävinnyt. Merkki kaloista. Uskoin illansuussa ahventen liikkuvan. En aikaillut. En halunnut myrskyn silmään. Ukkospilvien liike on arvaamaton. Tuulikin voi yltyä.
Siionin sillalle tultua ripotteli muutamia pisaroita. Pieniä pisteitä vedessä.  Arvelin jotta yhtyvätkö nuo pilvet?  Kävi kuitenkin niin että se ensiksi havaittu haihtui jotenkin.
 En nostanut kuomua vähän ajan takia.  Kastuin vähän. Kun pääsin rantaan, aurinko ilkkui hienolla paisteellaan.
Tuliko hieno ilta!  No, se siitä.
Mustia pilviä ilmestyi, mutta ei satanut. Vaikka mistäpä tiedän?  Sisällä istuin. Töllötin.

Huvittuneena katsoin kahta ahventa. Oli huomattava kokoero. Viskaanko pienen pois?  En heitäkään menemään.  Vaan ison seuraksi kattilaan.
Ei ollut perunoita, ei sipulia!  Pilkoin yhden tomaatin ja pussista hippu jauhettua pippuria, suolaa ja loppuvaiheessa loraus kermaa.
Hyvänmakuista lientä.   

Luikurisepät

Katsellessani kuvia Eilasta, putkahti muistini sokkeloista korjausmiehet.  Muistamieni asioiden yhteydestä se sattuu syyskesään v 1938. En ollut vielä koulussa.
Kaksi jalkaisin kulkevaa miestä tuli Korpelaan.  Tulivat sopivaan aikaan. Tiesivätkö tarpeen? Maitokone piti pahaa ääntä. Semmoinen käsinpyöritettävä  pienoinen laite, jolla erotettiin maito kermaksi ja kurriksi.  Tapanani oli panna metallimukini kurritorven alle. Sain lämmintä kurria ja vaahdosta  ylähuuleeni maitoparran.
Aikakausien eroista kertoo seikka, että Korpelan sanavarastossa ei tunnettu sanaa separaattori. Ja tämä kirjoitusohjelma lykkää punaista sanalle kurritorvi.

Keskustelu ei ole tajunnassani. Joka tapauksessa sopivat maitokoneen korjauksen. Verstaaksi varasivat saunan porstuvan.
Jossain vaiheessa menin katsomaan oviaukosta. Toinen mies tuumi kuin itsekseen:
--- En tykkää, että työtäni katsellaan.
Luultavasti poistuin heti.  Ennätin kuitenkin tehdä havainnon. Mies naputteli pienellä vasaralla kirkasta peltiä hammasrattaan päälle. Päässäni näkyy selvä muistikuva penkillä istuvasta miehestä työssään.

Iltalypsyn jälkeen pääsivät kokeilemaan maitokonetta.  Muistini kertoo, että tuo samainen mies pyöritti ja kone toimi hiljaisella äänellä ja tärisemättä. Kerma ja kurri lorisivat tasaisesti omista torvistaan. Kaikkien naamalla näkyi hyvän mielen ilmauksena hymy. Kuului tyytyväisyyden hyrinä. Koneesta ja ihmisistä.

Onnellista olotilaa jatkui. Kului kaksi viikkoa. Aamulypsyn maitoa laskiessa irtaantui hammasrattaan päältä peltiliuskaa!!!???
Sanoin nähneeni miehen vasaroivan sitä peltiä.
--- Minkä taatta et sanonna?
Turhaan minua moittivat. Mistä olisin ymmärtänyt, että ukko tekee vilunkia? Kuusivuotiaan metallityökokemus oli pitkien vuosien päässä tulevaisuudessa.
Sillä erotuksella, että asiakkaat katselivat työtäni monen monituista kertaa.
Jos jouduin turvautumaan "pielaveteläiseen konstiin", se tehtiin yhteisymmärryksessä. Hätävarana.     

Sodan uhrit

Joku valtias sanoi: "Minulle ei merkitse miljoonakaan miestä!" Merkitseekö nykyisille vaikuttajille miljardikaan ihmistä. Valtias tarkoitti sotilaitaan. Minä kysyn ihmisiä? Venäjä, Nato, EU, mitä  vielä?
Välittävätkö he yhdestä ihmisestä? Välittävätkö sadasta ihmisestä? Välittävätkö tuhannesta ihmisestä? Välittävätkö kymmenestätuhannesta?  Välittävätkö sadastatuhannesta? Välittävätkö miljoonasta ihmisestä? Välittävätkö miljardista ihmisestä?  VÄLITTÄVÄTKÖ HE MINUSTA????
Eivät välitä, ellei ihmisjoukoista tule heidän kannattajiaan!!!!!  minä olen mitätön, eikä mielipiteelläni ole mitään arvoa!