Tuon lauseen kuulin ensimmäisen kerran Jussi Kaistolan sanomana. Jussi Kaistola kuului Eskelisen klaanin sisäpiiriin. Eskeliset tunnettiin myöhemmin stalinistikommunisteina, siis "oikeaoppineina". Jussi Kaistola oli "tosiuskovainen."
Jussi Kaistolan sanoma oli hänellekin lainaus. Kuten minullekin. Minä vain kuulin sen jostain toisesta lähteestä myöhemmin. Jussi Kaistola ei laskenut "vähäjärkisiin" Stalinia. Sen aikaisen kokemukseni perusteella en haastanut Jussi Kaistolan periaatteita. En kuitenkaan ollut samoilla linjoilla. Oma suuntaukseni ohjautui sosialidemokraatteihin. Itse en tiedä, mistä ajatus kehkeytyi? Väliäkö hällä? Jussi Kaistola halveksi avoimesti demareita. Vihjaili pilkallisesti Eetu Mustosen minulle tilaamaa Vapaus-lehteä. Demarilehteä.
Kait ne tekstittivät oikein Trumpin puheen? Täysin sekopäistä puhetta Suuren Valtion Päämieheltä?!
Tuhoamme sataprosenttisesti Isisin ja vetäydymme hyvin pian Syyriasta. !!!??? IkiWanha sanoo: Kunhan näkis? Mitä merkitsee kaksituhatta Amerikan sotilasta semmoisessa sotkupesässä? Montako niitä on neliökilometriä kohden, tai neliömailia?
Vastaavaa sekoilua en nähnyt sen jälkeen, kun Ukrainan vastavalittu puolustusministeri möläytti:
" Voitamme kaikki sodat ja valloitamme vielä Kriminkin." Voiko paskemmin enää puhua? Ukrainalla ei ollut armeijaa, eikä ole vieläkään! Jos Ukrainalla oli armeija, "Vihreät miehet?" eivät olisi tulleet. Miksi totuus ei saa yösijaa? Kun Suomen edustaja lausui Amerikassa kolme sanaa: "Venäjä. Venäjä. Venäjä! Eliittimme pyrki vähättelemään ja tasoittelemaan: "Miksi hän noin sanoi?" IkiWanha korpifilosofi sanoo: Koska se on totuus!
Kysyn rehellisesti: Kumpi on lähempänä: USA vai Venäjä? Kuvittelevatko Suomen poliitikot, että USA on ehdottomasti maailman valtias? USA näyttää kuvittelevan. Suurin tähänastisista maailman valloittajista on kristinusko.
Israelin kansa valitsi Jumalan. Mieltäni askarruttaa, kuka todella masinoi Jumalan Pojan ja siltä pohjalta kristinuskon? Kristinusko nojaa juutalaisten Jumalaan, mutta juutalaisten Jumalalla ei ole poikaa! Kukaan ei minulle sanonut: Onko juutalaisten Jumalalla poika?
Niin! Siihen järjettömään maailman johtamiseen. Että ottaa aivoon tuo Diplomaattien karkotus puolin ja toisin? Suurta järjettömyyttä ja huonosti kirjoitettua ja huonosti ohjattua näytelmää!
Miksi Suomen pitää osallistua ilveilyyn? Mielestäni ei tarvitse. Mutta mikä on totuus? Luulisi totuuksia olevan vain yksi? Erehdyin suuresti. Totuuksia näyttää olevan rajaton määrä.
Kysyn tyhmiä: Ovatko Suomen poliitikot viisaampia kuin IkiWanha Erkki?
"Lasten suusta".
Mikä on valhetotuus?
lauantai 31. maaliskuuta 2018
Hauskuus ja mukavuus
Tänä aikana tuntuu tässä länsimaalaisessa elämässä tärkeinä olevan hauskuus, mukavuus ja helppo elämä. Kaikki pitää olla ihan jees.
Kolumnisti netissä pähkäili noita. Osa syynä minulle tähän näpyttelyyn. Toinen virike tuli eilisestä kouluruuasta. Toimittaja kyseli tenavilta. Kyselyn kohteet vaikuttivat etuoikeutettuihin lukeutuvilta. Hyvältä näyttäviä. Hyvin pukeutuneita. Hyvin kommunikoivia. IkiWanha Erkkikin oli joskus kauan sitten nuori. (Milloinkaan en ollut lapsi, vain Korpelan Kertun huoripentu.)
Maallikkosaarnaaja Roopetti Huttunen ilmaisi: "-- tuo repaleinen poika, joka ovensuussa tarkkaavaisena kuuntelee."
Niinpä! Vieläkin istun ovensuussa, en rohkene peremmälle.
Niin, se kouluruoka. Toimittaja kyseli; " onko hyvää? Mikä on mieleistäsi?" Voi hyvänen aika! Entäpä jos joka kerta näytettäisi ennen kouluruokailua dokumentti maailman nälkäisistä lapsista?
Höpsistä! Erkki huperehtii. Eihän nyt sellaista! Lapsethan ahdistuisivat ja menettäisivät ruokahalunsa!?
Ennen oli ennen ja nyt on nyt! Niin minulle vastaavat nuoret, joiden hyvinvointi kumpuaa meidän sukupolviemme raskaasta työstä puutteen keskellä.
Ruokatunnilla söimme voileipiä. Pullosta maitoa. Erkin leivillä oli harmaa kerros voita. Toiset ilkkuivat: "Erkillä on vuan kurrija, minulla on oekeeta maetoo!" Erkin maito oli separoitua kurria, josta kerma vietiin meijeriin.
Joskus Ohemäen koulun aamussa oli annettu jotain keittoruokaa. Laatimassani dokumentissa sanoo Eetla Lipponen: "-- Kerttu, Sinun äetis". Jossain vaiheessa keittäjänä. Vajavaisilla taidoillaan ja kyvyllään.
Minun tullessani kouluun ei ollut mitään. En mene arkistojen uumenista etsimään vuosilukua, jolloin alettiin Ohemäen koulussa antamaan ruokaa. Pinnistelyistäni huolimatta en löydä muistilokeroistani varhaisempaa ajankohtaa kuin aloittaessani yläkoulun neljännen luokan (6).
Ensimmäinen oli lihakeittoa. Lihaa niukalti. Siksi ruoan jako tapahtui kahdessa osassa. Piti tuoda lautaset ja lusikat kotoa. Keitto kauhottiin lautaselle. Opettaja Ida Remes jakoi vähäisen lihamäärän tasaisesti ja ojensi sen haarukan kärjellä jokaisen lautaselle.
Leivät eväspaketissa. Voita ? Jonniin veran, eli mahdollisimman vähän.
Lihakeitto oli harvinaista. Kyhäsivät kerran sienikastiketta. Sen pahanmakuisempaa en ole ikinä maistanut. Tapaus vahvistaa ajankohdan. Istuin ikkunan vieressä. Viskasin herkun ikkunasta ulos. Vielä lapsillanikin oli velvollisuus syödä kaikki mitä lautaselle laittoivat. Ja nyt kysyvät: "Tykkäätkö?"" Kelpaako?" "Onko hyvää?" "Mitä haluat?"
Muistan elävästi kun Emil Vauhkonen tehtävänsä puolesta kyyditsi hevosen perässä liistereessä kahta säkkiä. Selvisi niiden olevan ohrajauhoja. Kerran keittivät puuroa. Loppui lyhyeen. Kelvotonta puuroa! Jauhot olivat homeisia!
Sen verran on kirjailijan henkeä, että yhdistän tapauksen vuosikymmenien päähän. Jatkosodan aikana Omelian motin yhteydessä mainittiin "kerosiinin makuiset jauhot"! Se on taas aivan toinen juttu!
Hometta tai kerosiinia ei ollut jauhoissa, kun Lyyli Kiljunen keitti Ohemäen koulussa puolukkapuuroa. Kouluruoka sinä päivänä sisälsi puolukkapuuroa. Ja omat "voileivät."
Miksiköhän Lyyli Kiljunen ei keittänyt puolukkapuuroa edellisenä päivänä? Paikalliseen kulttuuriin kuului syödä puolukkapuuro kylmänä maidon kanssa.
Niinpä aamulla Lyyli Kiljunen keitti puolukkapuuron. Vei sen jäähtymään lumihankeen. Minä menin hänen avukseen hämmentämään pataa. Mahtoiko minulla olla nälkä?
Kolumnisti netissä pähkäili noita. Osa syynä minulle tähän näpyttelyyn. Toinen virike tuli eilisestä kouluruuasta. Toimittaja kyseli tenavilta. Kyselyn kohteet vaikuttivat etuoikeutettuihin lukeutuvilta. Hyvältä näyttäviä. Hyvin pukeutuneita. Hyvin kommunikoivia. IkiWanha Erkkikin oli joskus kauan sitten nuori. (Milloinkaan en ollut lapsi, vain Korpelan Kertun huoripentu.)
Maallikkosaarnaaja Roopetti Huttunen ilmaisi: "-- tuo repaleinen poika, joka ovensuussa tarkkaavaisena kuuntelee."
Niinpä! Vieläkin istun ovensuussa, en rohkene peremmälle.
Niin, se kouluruoka. Toimittaja kyseli; " onko hyvää? Mikä on mieleistäsi?" Voi hyvänen aika! Entäpä jos joka kerta näytettäisi ennen kouluruokailua dokumentti maailman nälkäisistä lapsista?
Höpsistä! Erkki huperehtii. Eihän nyt sellaista! Lapsethan ahdistuisivat ja menettäisivät ruokahalunsa!?
Ennen oli ennen ja nyt on nyt! Niin minulle vastaavat nuoret, joiden hyvinvointi kumpuaa meidän sukupolviemme raskaasta työstä puutteen keskellä.
Ruokatunnilla söimme voileipiä. Pullosta maitoa. Erkin leivillä oli harmaa kerros voita. Toiset ilkkuivat: "Erkillä on vuan kurrija, minulla on oekeeta maetoo!" Erkin maito oli separoitua kurria, josta kerma vietiin meijeriin.
Joskus Ohemäen koulun aamussa oli annettu jotain keittoruokaa. Laatimassani dokumentissa sanoo Eetla Lipponen: "-- Kerttu, Sinun äetis". Jossain vaiheessa keittäjänä. Vajavaisilla taidoillaan ja kyvyllään.
Minun tullessani kouluun ei ollut mitään. En mene arkistojen uumenista etsimään vuosilukua, jolloin alettiin Ohemäen koulussa antamaan ruokaa. Pinnistelyistäni huolimatta en löydä muistilokeroistani varhaisempaa ajankohtaa kuin aloittaessani yläkoulun neljännen luokan (6).
Ensimmäinen oli lihakeittoa. Lihaa niukalti. Siksi ruoan jako tapahtui kahdessa osassa. Piti tuoda lautaset ja lusikat kotoa. Keitto kauhottiin lautaselle. Opettaja Ida Remes jakoi vähäisen lihamäärän tasaisesti ja ojensi sen haarukan kärjellä jokaisen lautaselle.
Leivät eväspaketissa. Voita ? Jonniin veran, eli mahdollisimman vähän.
Lihakeitto oli harvinaista. Kyhäsivät kerran sienikastiketta. Sen pahanmakuisempaa en ole ikinä maistanut. Tapaus vahvistaa ajankohdan. Istuin ikkunan vieressä. Viskasin herkun ikkunasta ulos. Vielä lapsillanikin oli velvollisuus syödä kaikki mitä lautaselle laittoivat. Ja nyt kysyvät: "Tykkäätkö?"" Kelpaako?" "Onko hyvää?" "Mitä haluat?"
Muistan elävästi kun Emil Vauhkonen tehtävänsä puolesta kyyditsi hevosen perässä liistereessä kahta säkkiä. Selvisi niiden olevan ohrajauhoja. Kerran keittivät puuroa. Loppui lyhyeen. Kelvotonta puuroa! Jauhot olivat homeisia!
Sen verran on kirjailijan henkeä, että yhdistän tapauksen vuosikymmenien päähän. Jatkosodan aikana Omelian motin yhteydessä mainittiin "kerosiinin makuiset jauhot"! Se on taas aivan toinen juttu!
Hometta tai kerosiinia ei ollut jauhoissa, kun Lyyli Kiljunen keitti Ohemäen koulussa puolukkapuuroa. Kouluruoka sinä päivänä sisälsi puolukkapuuroa. Ja omat "voileivät."
Miksiköhän Lyyli Kiljunen ei keittänyt puolukkapuuroa edellisenä päivänä? Paikalliseen kulttuuriin kuului syödä puolukkapuuro kylmänä maidon kanssa.
Niinpä aamulla Lyyli Kiljunen keitti puolukkapuuron. Vei sen jäähtymään lumihankeen. Minä menin hänen avukseen hämmentämään pataa. Mahtoiko minulla olla nälkä?
tiistai 27. maaliskuuta 2018
Lehtileike
Näyttää saksitun Savon Sanomista. Löytyi sattumalta. Alkujuonne tulee artikkelista. Mistä opuksesta, en muista? Ei kuitenkaan Savon Sanomista, koska ovat julkaisseet tämän.
Jehovan todistaja Leo Virtanen esitelmöi minulle aiheesta: "Ihminen on ohjelmoitu kuolemaan". En ilmaissut, että luin sellaisen artikkelin. Uskovien kanssa on keskustelussa vaikeuksia. Heidän mielestään uskonsa on tosi.
Leo virtanen aloitti artikkelin otsikkoa lainaamalla. Aluksi vaikutti olevan samalla kannalla artikkelin kanssa. Puhe polveili kotvan aikaa. Loppukaneetti kuului: "Tästä voimme päätellä, että ihminen on luotu elämään ikuisesti". Niinpä!!!???
Näkyy, että asuin silloin Rautalammilla. v 2004 - 2007. Kopsaan sen editoimattomana.
Jokainen on ohjelmoitu kuolemaan
Pielaveden Kirkkosaaren vanhalla hautausmaalla käydessäni pysähdyin aina lukemaan tekstiä rautaisessa ristissä: "Oo kuolema, kuinka hyvin sinä teetkään sille joka kiusattu on".
Viimeksi paikalla käydessäni ristiä ei ollut. Miksi se poistettiin? Hyvin säilynyt muistomerkki ei edes korjausta kaivannut.
Jo elämämme alkupisteessä meidät on ohjelmoitu kuolemaan, eikä sitä prosessia voi keskeyttää, vaikka joku uskovaiseksi tunnustautunut yritti todistella, että ihminen on tarkoitettu elämään ikuisesti.
Omalla kohdallani vuosissa täyttyi kolme kvartaalia. Kuolemaa pelätään turhaan, se tulee aikanaan. Kauan ei ole siitä, kun ihmiset kuolivat kotonaan. Olin kymmenvuotias, kun Korpelassa kuoli kaksi ihmistä puolen vuoden sisällä. Seitsemänkymmentävuotias mummoni saattohoiti molemmat kovin vaatimattomissa oloissa, eivätkä he jääneet heitteille. Nykyään vaaditaan vastaavat tapaukset viemään kalleimpaan hoitopaikkaan. Huima kontrasti.
Terveydenhuollon systeemi jatkoi elämääni. Kaltaisiani kuukahtaa leikkausjonoihin ja mietin itsekseni, että olinko minä oikeudettu hoidettavaksi jonkun toisen sijasta, jonka elämä päättyi toimenpidettä odottaessa.
Leikkauksen jälkeinen elämä jatkuu verrattain aktiivisena jo kymmenettä vuotta. Jos uusinta tulee ajankohtaiseksi, kannattaako se? Vuodet karttuvat.
Sen olen tehnyt tiettäväksi, ettei toivottomassa tapauksessa saa pitää väkisin hengissä. Sairaalapaikan tarvitsee ihminen, jolle siitä on hyötyä.
Aiheen arkaluonteisuudesta johtuen peilaan periaatetta itseeni. Juice Leskinen osoitti suurta humaanisuutta tehdessään rohkean päätöksensä.
ERKKI JAUHIAINEN
Rautalampi
Jehovan todistaja Leo Virtanen esitelmöi minulle aiheesta: "Ihminen on ohjelmoitu kuolemaan". En ilmaissut, että luin sellaisen artikkelin. Uskovien kanssa on keskustelussa vaikeuksia. Heidän mielestään uskonsa on tosi.
Leo virtanen aloitti artikkelin otsikkoa lainaamalla. Aluksi vaikutti olevan samalla kannalla artikkelin kanssa. Puhe polveili kotvan aikaa. Loppukaneetti kuului: "Tästä voimme päätellä, että ihminen on luotu elämään ikuisesti". Niinpä!!!???
Näkyy, että asuin silloin Rautalammilla. v 2004 - 2007. Kopsaan sen editoimattomana.
Jokainen on ohjelmoitu kuolemaan
Pielaveden Kirkkosaaren vanhalla hautausmaalla käydessäni pysähdyin aina lukemaan tekstiä rautaisessa ristissä: "Oo kuolema, kuinka hyvin sinä teetkään sille joka kiusattu on".
Viimeksi paikalla käydessäni ristiä ei ollut. Miksi se poistettiin? Hyvin säilynyt muistomerkki ei edes korjausta kaivannut.
Jo elämämme alkupisteessä meidät on ohjelmoitu kuolemaan, eikä sitä prosessia voi keskeyttää, vaikka joku uskovaiseksi tunnustautunut yritti todistella, että ihminen on tarkoitettu elämään ikuisesti.
Omalla kohdallani vuosissa täyttyi kolme kvartaalia. Kuolemaa pelätään turhaan, se tulee aikanaan. Kauan ei ole siitä, kun ihmiset kuolivat kotonaan. Olin kymmenvuotias, kun Korpelassa kuoli kaksi ihmistä puolen vuoden sisällä. Seitsemänkymmentävuotias mummoni saattohoiti molemmat kovin vaatimattomissa oloissa, eivätkä he jääneet heitteille. Nykyään vaaditaan vastaavat tapaukset viemään kalleimpaan hoitopaikkaan. Huima kontrasti.
Terveydenhuollon systeemi jatkoi elämääni. Kaltaisiani kuukahtaa leikkausjonoihin ja mietin itsekseni, että olinko minä oikeudettu hoidettavaksi jonkun toisen sijasta, jonka elämä päättyi toimenpidettä odottaessa.
Leikkauksen jälkeinen elämä jatkuu verrattain aktiivisena jo kymmenettä vuotta. Jos uusinta tulee ajankohtaiseksi, kannattaako se? Vuodet karttuvat.
Sen olen tehnyt tiettäväksi, ettei toivottomassa tapauksessa saa pitää väkisin hengissä. Sairaalapaikan tarvitsee ihminen, jolle siitä on hyötyä.
Aiheen arkaluonteisuudesta johtuen peilaan periaatetta itseeni. Juice Leskinen osoitti suurta humaanisuutta tehdessään rohkean päätöksensä.
ERKKI JAUHIAINEN
Rautalampi
maanantai 26. maaliskuuta 2018
Kuka minä olen
Olemattomassa lapsuudessani olin Korpelan Kertun huoripentu. Että semmoinen identiteetti! Nyt seurailen merkityksettömänä kansalaisena ympäristössäni. Dementiaa, vai mitä? Lähetän rivin toimittajalle; julkaisee tahi ei? Kun panen kuoreen useamman kuin yhden, jätän toimitukselle mahdollisuuden "sensurointiin". Kuinka mahtoi käydä? Ratkaisiko se, jota arvioin? Usein ratkaisu ei noudattanut ajatuksiani. Saattoi aiheuttaa negatiivisuutta?
Minkä voin, että olen tämän kaltainen?
Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Niin se vain on totuus. Vaikuttamiseen halutaan vaikuttaa! Entäpä Erkki?
Haluanko vaikuttaa? En tiedä. Enkä ymmärä? Totuus on kaikessa yksinkertaisuudessaan, etten pysty vaikuttamaan.
Kuka pystyy vaikuttamaan? Suomalainenko? Nyt naivissa "rasismissaan" hakevat "kompensaatiota". Esittämällä "positiivisia" esimerkkejä.
Kyllästyin Kanavan ohjelmaan. Vaihdoin kanavaa. Voi sitä tasa-arvoa? Mitä näkyikään? Tyylikkäänä esiintyvä normaalipainoinen arabi, ei siis neekeri, joka nimitys kiellettiin rasistisena. Kun sanomme: Arabi, se on rasismia, kun sanomme: Arabi, se tarkoittaa neekereistä erottuvaa viiteryhmää.
Kakkosen ohjelmassa esiintyi Arabikaunotar. Suomalaiset naiset olivat vaaleaihoisia "läskejä".
Silmiinpistävää rasismia. Epäedullisessa valossa.
Mitä ohjelmalla tavoiteltiin?
Minkä voin, että olen tämän kaltainen?
Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Niin se vain on totuus. Vaikuttamiseen halutaan vaikuttaa! Entäpä Erkki?
Haluanko vaikuttaa? En tiedä. Enkä ymmärä? Totuus on kaikessa yksinkertaisuudessaan, etten pysty vaikuttamaan.
Kuka pystyy vaikuttamaan? Suomalainenko? Nyt naivissa "rasismissaan" hakevat "kompensaatiota". Esittämällä "positiivisia" esimerkkejä.
Kyllästyin Kanavan ohjelmaan. Vaihdoin kanavaa. Voi sitä tasa-arvoa? Mitä näkyikään? Tyylikkäänä esiintyvä normaalipainoinen arabi, ei siis neekeri, joka nimitys kiellettiin rasistisena. Kun sanomme: Arabi, se on rasismia, kun sanomme: Arabi, se tarkoittaa neekereistä erottuvaa viiteryhmää.
Kakkosen ohjelmassa esiintyi Arabikaunotar. Suomalaiset naiset olivat vaaleaihoisia "läskejä".
Silmiinpistävää rasismia. Epäedullisessa valossa.
Mitä ohjelmalla tavoiteltiin?
tiistai 20. maaliskuuta 2018
"Koskaan ei ole myöhäistä opiskella".
Näin sanoo Mona Kaeophet 17v. Vaikea muukalainen nimi. En tunnusta olevani rasisti. Ehkä hän näkee meitä selvemmin? Että mitä hän näkee? Miten se on mahdollista, että minua seitsemän vuosikymmentä nuorempi muukalaisen niminen voi ajatella saman suuntaisesti kuin IkiWanha savolaispapparainen?!
Tämän papparaisen ajatukset usein tyrmätään! Melkein aina! Mielestäni menivät vikaan poistaessaan kysymykset ja vastaukset esseekysymyksillä?! Eteenpäin pääsee veikkaamalla?! Tämä ei ole jälkiviisautta. Ajattelin sillä tavalla vastaillessani "veikkauskysymyksiin." Tähän liittyen sanon rehellisesti epäilyni mielipidetiedusteluihin. Vastaajat varovat vastaamasta, jos huomaavat mahdollisuuden esittäytyä positiivisesti kyselijään. Siinäkin tilaisuudessa ei voi mitään sille, että ei voi vastustaa valehtelemista.
Edullinen vaikutelma, kun olen päässyt esille?! Enhän minä ole huono!
No, sitten koulutodistuksiin: Voiko niihin luottaa? Kuinka voisimme luottaa "veikkaamalla" edenneisiin? Tämän hetken esivaltamme näyttää pyrkivän siihen!? Poistamalla valinta kokeet! Voiko minua tuhat kertaisesti omasta mielestään fiksummat esittää tuota??!!
Yleensä suhtaudun kyselyihin skeptisesti, nyt yhdyn nuorten vastauksiin, jotka tyrmäävät valintakokeista luopumisen. Taputan raihnaisia käsiäni: Hyvä. Hyvä. Hyvä!
Näin ei vastaa poliitikot. En ymmärrä heidän motiivejaan? Eivät he halua ymmärtää nuorten eikä kansakunnan kehitystarvetta.
Mikä puolue uskoo galluppien suosion kasvuun näin esittäessään?
Tämän päivän poliitikoille näyttää olevan yks hailee Suomen menestyminen!? Puolueiden gallupit vaikuttavat olevan tärkein asia politiikan teossa??!!
Eivät olleet läheskään kaikki opetushenkilöt myötämielisiä rastittamismenetelmästä! Miksi heiltä ei kysytty? Tasa-arvonko takia? Lisättiinkö sillä tasa-arvoa, että helpotettiin oppilaan etenemistä ja opettajan taakkaa vastausten tarkastuksessa. Tarvitsee vain katsoa: Onko veikannut oikein?
Oma mielipiteeni ei "syleile" "veikkauksen" kannattajia.
Eikä läheskään kaikkien opettajien mielipide!.
Raimo Niskanen, silloinen Kansalaisopiston rehtori Pielavedellä kertoi kaskun nykyajan rakkauskirjeestä. Se kuvaa kaikessa yksinkertaisuudessaan järjettömyyden:
" -- mä rakstan sua, jos sä rakstat mua, pane rasti ruttuun."
"Taidatkos sen selkeämmin sanoa?"
Sinä aikana kun minä kasvoin ja kehityin, ratkaisi opinkäynnin varallisuus. Ei erkillä ollut mahdollisuutta.
Tämän hetkinen näkymä ei vakuuta. Tasa-arvoako? Yksinkertainen tosiasia: Tasa-arvoa ei ole, eikä tule! Saa sitä hymistellä samalla tavalla kuin "edistykselliset". Tässä vaiheessa en malta vertauksilta: "Tosi uskovainen." "Poliittisesti oikea näkemys." Se tarkoitti sitä: "Joukossa seisot".
Mona Kaeophet sanoo haluavansa hyviä numeroita. Oikea tavoite! Sikäli kuin arvioin, ei hänkään päästäisi liian helpolla.
Artikkelissa ei mainittu syntyperäänsä. Minua kiinnostaisi tietää. Ei rasistisessa mielessä, vaan hänen ajattelunsa herättämänä. Selvennykseksi huomautan: Minulla on "sisäpiirin tietoa". Kaikilla lapsenlapsillani ei ole itseni kaltainen ihonvärin vivahde. Sen hyväksyn. Minä vaan sain kokea halveksuntaa Korpelan Kertun "huoripentuina". Lastenlapseni säästyivät pahimmalta.
Entä tästä eteenpäin? Eveliina Takahikiän lyseosta ei saanut yhdeksää ällää, mutta kuitenkin hyvät numerot. Eveliina ei päässyt jatko-opintoihin. Miksi? Vaikka oli hyvät numerot? Samoilla numeroilla pääsi eteenpäin arvostetumman lukion oppilas! Niin se vain on: Jollakin tavalla joka kerta joku karsinoidaan. Ihmiset toimivat niin.
Pääsykokeista luopuminen johtaa suureen epäoikeudenmukaisuuteen. Pelkään muodostuvan eliittiketjuja, jotka takaavat etenemisen. "Niin on ollut ja niin on aina oleva".
Mitä mahtaa seurata ja kenen hyöty seuraa? Opettavat valikoimaan edullisia väyliä. Tuli mieleeni, että liioittelin Eveliinan esimerkissä! Kyllä yhdeksällä laudaturilla pääsee eteenpäin!!
Kahdeksallakin. Entä kahdella?
Mikä takaa, että yhdeksän ällän lukija pystyy toimimaan tehokkaasti yhteiskunnan hyväksi? Kuka tietää, miten kahden ällän ylioppilas hyödyttää enemmän? Eikö muka voi? Kyllä voi!
Jopa kumma! Onkin Minna Ganthin päivä! Minna Ganth oli kapitalisti. Siinä yksi historian paradoksi! Hänet mielletään tasa-arvon edistäjänä.
Ensimmäisen kerran tuli Minna Ganth tajuntaani opettaja Ida Remeksestä. Silloin sota-aikana Ohemäen kansakoulussa. Ida Remes luki kirjasta Minna Ganthin Kauppa-Lopoa. En ymmärtänyt. Luultavasti kamraatit ymmärsivät minuakin vähemmän.
Miksi en ole lukenut Minna Ganthia? En tiedä. "Muuttolintu siihen vastatkoon." Minna Ganth tunsi myötätuntoa "meikäläisiin". Tänä päivänä en törmää Minnan kaltaisiin. Politiikassa en löydä yhtäläisyyttä demareiden, vielä vähemmän vasemmiston poliitikoilta.
Miksi vasemmisto ihannoi Minna Ganthia? Suurliikenainen. Synkeä kapitalisti!! Mutta mitä Hän voi?
En tiedä? Kuka tietää?
Sattumien summa. Minna Ganth ja IkiWanha Erkki. Varkaudessa asioin Mustosen asioilla tukkuliikkeissä: "Oy Minna Ganthin perilliset". Minna Ganth tuli tajuntaani muuta kautta. Yksinkertaisessani ajatusmaailmassa en helposti yhdistänyt Minna Ganthia bisnesmaailmaan.
Niinpä! Kekkosen taideteos esitti leipälapiota kehystettynä silmälaseilla, jotka viittasivat selvästi
henkilöön: "Niin on jos siltä näyttää." Onko?? Oma kokemukseni tuntuu, että "mikään ei ole sitä miltä näyttää." Ei myöskään UKK:sta kerrottun
a: Niinpä niin!
Taas sama juttu. Aikani on ohi! Vai onko? Kirjoitanpa mitä tahansa, ei sitä kukaan lue, vielä vähemmän ymmärrä!
Lukekoot, taika olkoot lukematta. Sanokoot mitä tahansa, tavoitelkoot mitä tahansa, tavoitteet pakenevat edessä. Poliitikot ja AY-pomot yrittävät hyödyntää virtauksia oman asemansa säilyttääkseen.
Kuka esittelee poliitikon tai yhdistyshenkilön, jonka pystyy vakuuttavasti... tässä vaiheessa loppuivat sanat. Enpä tiijjä.
koskaan
Tämän papparaisen ajatukset usein tyrmätään! Melkein aina! Mielestäni menivät vikaan poistaessaan kysymykset ja vastaukset esseekysymyksillä?! Eteenpäin pääsee veikkaamalla?! Tämä ei ole jälkiviisautta. Ajattelin sillä tavalla vastaillessani "veikkauskysymyksiin." Tähän liittyen sanon rehellisesti epäilyni mielipidetiedusteluihin. Vastaajat varovat vastaamasta, jos huomaavat mahdollisuuden esittäytyä positiivisesti kyselijään. Siinäkin tilaisuudessa ei voi mitään sille, että ei voi vastustaa valehtelemista.
Edullinen vaikutelma, kun olen päässyt esille?! Enhän minä ole huono!
No, sitten koulutodistuksiin: Voiko niihin luottaa? Kuinka voisimme luottaa "veikkaamalla" edenneisiin? Tämän hetken esivaltamme näyttää pyrkivän siihen!? Poistamalla valinta kokeet! Voiko minua tuhat kertaisesti omasta mielestään fiksummat esittää tuota??!!
Yleensä suhtaudun kyselyihin skeptisesti, nyt yhdyn nuorten vastauksiin, jotka tyrmäävät valintakokeista luopumisen. Taputan raihnaisia käsiäni: Hyvä. Hyvä. Hyvä!
Näin ei vastaa poliitikot. En ymmärrä heidän motiivejaan? Eivät he halua ymmärtää nuorten eikä kansakunnan kehitystarvetta.
Mikä puolue uskoo galluppien suosion kasvuun näin esittäessään?
Tämän päivän poliitikoille näyttää olevan yks hailee Suomen menestyminen!? Puolueiden gallupit vaikuttavat olevan tärkein asia politiikan teossa??!!
Eivät olleet läheskään kaikki opetushenkilöt myötämielisiä rastittamismenetelmästä! Miksi heiltä ei kysytty? Tasa-arvonko takia? Lisättiinkö sillä tasa-arvoa, että helpotettiin oppilaan etenemistä ja opettajan taakkaa vastausten tarkastuksessa. Tarvitsee vain katsoa: Onko veikannut oikein?
Oma mielipiteeni ei "syleile" "veikkauksen" kannattajia.
Eikä läheskään kaikkien opettajien mielipide!.
Raimo Niskanen, silloinen Kansalaisopiston rehtori Pielavedellä kertoi kaskun nykyajan rakkauskirjeestä. Se kuvaa kaikessa yksinkertaisuudessaan järjettömyyden:
" -- mä rakstan sua, jos sä rakstat mua, pane rasti ruttuun."
"Taidatkos sen selkeämmin sanoa?"
Sinä aikana kun minä kasvoin ja kehityin, ratkaisi opinkäynnin varallisuus. Ei erkillä ollut mahdollisuutta.
Tämän hetkinen näkymä ei vakuuta. Tasa-arvoako? Yksinkertainen tosiasia: Tasa-arvoa ei ole, eikä tule! Saa sitä hymistellä samalla tavalla kuin "edistykselliset". Tässä vaiheessa en malta vertauksilta: "Tosi uskovainen." "Poliittisesti oikea näkemys." Se tarkoitti sitä: "Joukossa seisot".
Mona Kaeophet sanoo haluavansa hyviä numeroita. Oikea tavoite! Sikäli kuin arvioin, ei hänkään päästäisi liian helpolla.
Artikkelissa ei mainittu syntyperäänsä. Minua kiinnostaisi tietää. Ei rasistisessa mielessä, vaan hänen ajattelunsa herättämänä. Selvennykseksi huomautan: Minulla on "sisäpiirin tietoa". Kaikilla lapsenlapsillani ei ole itseni kaltainen ihonvärin vivahde. Sen hyväksyn. Minä vaan sain kokea halveksuntaa Korpelan Kertun "huoripentuina". Lastenlapseni säästyivät pahimmalta.
Entä tästä eteenpäin? Eveliina Takahikiän lyseosta ei saanut yhdeksää ällää, mutta kuitenkin hyvät numerot. Eveliina ei päässyt jatko-opintoihin. Miksi? Vaikka oli hyvät numerot? Samoilla numeroilla pääsi eteenpäin arvostetumman lukion oppilas! Niin se vain on: Jollakin tavalla joka kerta joku karsinoidaan. Ihmiset toimivat niin.
Pääsykokeista luopuminen johtaa suureen epäoikeudenmukaisuuteen. Pelkään muodostuvan eliittiketjuja, jotka takaavat etenemisen. "Niin on ollut ja niin on aina oleva".
Mitä mahtaa seurata ja kenen hyöty seuraa? Opettavat valikoimaan edullisia väyliä. Tuli mieleeni, että liioittelin Eveliinan esimerkissä! Kyllä yhdeksällä laudaturilla pääsee eteenpäin!!
Kahdeksallakin. Entä kahdella?
Mikä takaa, että yhdeksän ällän lukija pystyy toimimaan tehokkaasti yhteiskunnan hyväksi? Kuka tietää, miten kahden ällän ylioppilas hyödyttää enemmän? Eikö muka voi? Kyllä voi!
Jopa kumma! Onkin Minna Ganthin päivä! Minna Ganth oli kapitalisti. Siinä yksi historian paradoksi! Hänet mielletään tasa-arvon edistäjänä.
Ensimmäisen kerran tuli Minna Ganth tajuntaani opettaja Ida Remeksestä. Silloin sota-aikana Ohemäen kansakoulussa. Ida Remes luki kirjasta Minna Ganthin Kauppa-Lopoa. En ymmärtänyt. Luultavasti kamraatit ymmärsivät minuakin vähemmän.
Miksi en ole lukenut Minna Ganthia? En tiedä. "Muuttolintu siihen vastatkoon." Minna Ganth tunsi myötätuntoa "meikäläisiin". Tänä päivänä en törmää Minnan kaltaisiin. Politiikassa en löydä yhtäläisyyttä demareiden, vielä vähemmän vasemmiston poliitikoilta.
Miksi vasemmisto ihannoi Minna Ganthia? Suurliikenainen. Synkeä kapitalisti!! Mutta mitä Hän voi?
En tiedä? Kuka tietää?
Sattumien summa. Minna Ganth ja IkiWanha Erkki. Varkaudessa asioin Mustosen asioilla tukkuliikkeissä: "Oy Minna Ganthin perilliset". Minna Ganth tuli tajuntaani muuta kautta. Yksinkertaisessani ajatusmaailmassa en helposti yhdistänyt Minna Ganthia bisnesmaailmaan.
Niinpä! Kekkosen taideteos esitti leipälapiota kehystettynä silmälaseilla, jotka viittasivat selvästi
henkilöön: "Niin on jos siltä näyttää." Onko?? Oma kokemukseni tuntuu, että "mikään ei ole sitä miltä näyttää." Ei myöskään UKK:sta kerrottun
a: Niinpä niin!
Taas sama juttu. Aikani on ohi! Vai onko? Kirjoitanpa mitä tahansa, ei sitä kukaan lue, vielä vähemmän ymmärrä!
Lukekoot, taika olkoot lukematta. Sanokoot mitä tahansa, tavoitelkoot mitä tahansa, tavoitteet pakenevat edessä. Poliitikot ja AY-pomot yrittävät hyödyntää virtauksia oman asemansa säilyttääkseen.
Kuka esittelee poliitikon tai yhdistyshenkilön, jonka pystyy vakuuttavasti... tässä vaiheessa loppuivat sanat. Enpä tiijjä.
koskaan
maanantai 19. maaliskuuta 2018
Liesi
Sähköhellan yhtä levyä on joku minua ennen kuumentanut. Näkyi vaurion alku. Irrotin namikan vahingon välttämiseksi.
Minulle sattui erhe, seurasi vahingon vaara. Olin aikonut katkaista levyltä virran, mutta sen sijaan napsautin viereisellä namikalla toiselle levylle virran. Tultuani kävelyltä hehkui kaksi punaista levyä. Peltiset levynsuojukset olivat paikallaan hehkuvina.
Pieni säikähdys. Huolestuminen.
Tänään toi pitkä nuori mies uuden ja vei vanhan pois. Upon turvaliesi. Keraaminen taso ja levyille ajastin, max 120 minuuttia.
Nyt sain puhtaaksi. Entistä hinkkasin useasti. Puhtaaksi en saanut. Paistosten jätteet palaneet pintaan kiinni.
Olin epävarma, pystynkö kantamaan apuna. Pystyin nipin napin. Vaikka laitteet ovat melko kevyitä.
Lepäilin välillä.
Keittiö komistui.
Minulle sattui erhe, seurasi vahingon vaara. Olin aikonut katkaista levyltä virran, mutta sen sijaan napsautin viereisellä namikalla toiselle levylle virran. Tultuani kävelyltä hehkui kaksi punaista levyä. Peltiset levynsuojukset olivat paikallaan hehkuvina.
Pieni säikähdys. Huolestuminen.
Tänään toi pitkä nuori mies uuden ja vei vanhan pois. Upon turvaliesi. Keraaminen taso ja levyille ajastin, max 120 minuuttia.
Nyt sain puhtaaksi. Entistä hinkkasin useasti. Puhtaaksi en saanut. Paistosten jätteet palaneet pintaan kiinni.
Olin epävarma, pystynkö kantamaan apuna. Pystyin nipin napin. Vaikka laitteet ovat melko kevyitä.
Lepäilin välillä.
Keittiö komistui.
Presidentin vaalit
Hämmästyttävän samankaltainen tulos! Suomessa sai yksi runsaasti ääniä. Venäjällä sai yksi runsaasti ääniä. Suomessa sai seuraava yksitoista prosenttia. Venäjällä sai seuraava yksitoista prosenttia. En välttynyt hymähtelemästä, kun molemmissa maissa muut saivat vain ykkösprosentteja. Että Venäjän ykkönen sai enemmän prosentteja kuin Suomen ykkönen, vaikuttaa Suomen isompi hajaannus. Suomessa enemmän pieniä prosenttilaisia.
Suomen päälliköllä menossa viimeinen kausi. Entä Venäjän ykkösellä? Kukaan ei näytä uskaltavan ennustaa. Eivät ole vuoren varmoja, etteikö jatkuisi vieläkin, ellei sormet riveä.
Eläköön kansanvalta!
Joku kysyi: "Jos valta on kansalla, kenellä se silloin on?"
Suomen päälliköllä menossa viimeinen kausi. Entä Venäjän ykkösellä? Kukaan ei näytä uskaltavan ennustaa. Eivät ole vuoren varmoja, etteikö jatkuisi vieläkin, ellei sormet riveä.
Eläköön kansanvalta!
Joku kysyi: "Jos valta on kansalla, kenellä se silloin on?"
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)