Sain käsiini lehden Kirkko ja Kaupunki. Pappismies Seppo Simola pakinoi lapsen uskosta. Pakinan henki oli sellainen, että lapsella on oma usko. Lapsen usko.
Lapsen ensimmäinen usko on äidin tissi. Elämän halu etsii nänniä. Muutamia vuosia tarvitsee turvaa, suojaa. Eikä tiedä uskosta, uskonnosta tai jumalasta yhtään mitään.
Moni aikuinenkin vakuuttaa: "Minulla on oma uskoni". Kellään ei ole omaa uskoa, tai uskontoa. Kaikille usko opetetaan, paitsi uskomaton, kuten minä, en opettanut lapsilleni uskoa.
Iso-äiti Akkaatta oli harras uskovainen, hänellä ei ollut kehittynyttä itsenäistä ajattelua. Hän oli silti erittäin taikauskoinen. Uskoi ennusmerkkeihin, harakan nauruun, kisojen käyttäytymiseen, suun syyhyttämiseen, enneuniin jne. Uskoin minäkin jumalaan, kun siitä jankuttivat: "jumala rankaisee, jumala siunaa". Ihmisen rakenteesta kertoo oma reakointini Akkaatan taikauskon merkkeihin. Hätkähdän harakan naurua, mustaa kissaa ja joitain muitakin. Olen altis vaikutuksille. Itseäni peilaamalla ymmärrän uskoakin.
Korpelan navetan takana oli kanssani Matilaisen pojat; Ville, vuoden vanhempi minua ja Erkki lähes aikuinen. Mainitsin jotain jumalasta. Matilaisen pojat tiesi: "Ei jumalata ou olemassa, isä sano, että ei ou". Samalla lailla sanoi joku ettei joulupukkia ole olemassa. Lapsille valehdellaan. Joulupukkiin uskominen on todellista lapsen uskoa. Joulupukkia ei ole yksi, kuten lapsi uskoo, kunnes näkee ison lauman joulupukkeja. Joulupukki on.
Kaikki uskonnot ja jumalat ovat ihmisten kehittämiä. Hallitsemisen välineiksi. Luterilaisen perheen lapsi opetetaan luterilaiseksi. Roomalaiskatolisen lapsi katoliseksi. Muslimin lapsi muslimiksi. Kaikki uskovaiset ovat opetettuja. Myös pakotettuja, kivittämisen ja roviolla polttamisen uhalla painostetaan noudattamaan seremonioita. Ei riitä pelottelu helvetillä ja taivaaseen pääsyn estämisellä.
Taivas ja helvetti vaikuttaa niihin, jotka tunnustavat uskoa kaiken varalta. Kun varmaa tietoa ei ole, niin siltä varalta ollaan uskovinaan, että jos kuitenkin?
Raamattu sanoo: "Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, jumalan kuvaksi Hän hänet loi...."
Golda Meir sanoo suunnilleen näin: "Jumala ei valinnut Israelin kansaa, vaan Israelin kansa valitsi Jumalan..." Ihminen väittää olevansa jumalan kuva. Itsekäs väite. Ihminen on eläin muiden eläinten joukossa. Ihminen vain on ylikehittynyt, ei jumalan kuva. Ihmisen "kehitys" uhkaa tuhota osan maan eläimistä. Ei kuitenkaan pysty hävittämään kaikkea elollista.
Uskallan sanoa etten tiedä. Kukaan muukaan ei tiedä. Ei pappi, ei piispa, ei paavi. Melkein kaikista asioista sanotaan joko tahi. Nojataan johonkin, eikä se noja aina ole tukeva. Joko Raamatun luomiskertomus tai Darwinismi. Raamatun kertomus on satua ja tarinaa. Darwinin oppiin en pysty sanomaan mitään. En tiedä. Evoluutioteoria perustuu kuitenkin tutkimiseen. Esitetään näkyviä merkkejä, todellista aihetta. Eri asia sitten, onko Darwin löytänyt totuutta.
Hymyilyttää joka kerta, kun mainitaan joidenkin eläinten useita lajeja. Uskovaiset uskovat Nooan Arkin todeksi. Minua valisti joku, kun nauroin väitteelle kaikkien maan eläinten olleen Arkissa. Opetti minulle kuin vähäjärkiselle, että ei veden eläinten tarvinnut olla Arkissa. Voi pyhä yksinkertaisuus; luuliko hän tosissaan minua noin tyhmäksi.
Luonto-ohjelmassa kuulin hämähäkkejä olevan Suomessa neljäsataa lajia. Joitakin vuosia myöhemmin tiedemies sanoi lajeja olevan kuusisataa. Uskovat he. Etsivät Arkin tähteitä Araratin vuorelta. Uskovat Joonan olleen kaksi vuorokautta valaan vatsassa. Joku uskoi sen olleen valaan suussa, se kun on mökin kokoinen. Mökin kokoinen valaan suu ei ole ontto, ei tyhjä.
Nooan Arkki on helppo todeta vain tarinaksi ihan tyhmän erkin aivoilla: Kuka otti kiinni leijonan, kuka harmaakarhun, kuka norsun, kuka kirahvin? Kamelikin on melko iso. Kuka keräsi hämähäkit? Eläimet tarvitsevat ruokaa ja paskantavat. Vedenpaisumuksia on, mutta ei joka puolella maapalloa samanaikaisesti. Raamatun kirjoittajat eivät tienneet maan olevan pallo. Luulisi jumalan sen heille kertoneen.
