maanantai 17. maaliskuuta 2014

Kertun päivä

Kompuutterin avattuani hoksasin päivämäärän, 17.3  .Sehän on semmoinen syntymäpäivä.  v 1898 maaliskuun seitsemästoista syntynyt Kerttu.  Tuli mieleeni Kertun nimipäivä. Tarkistin allakasta, on se.  Vuonamonniemellä Surma-ahon mökissä.  Pielavedellä.
Vanhemmat Kalle Jauhiainen ja Akaatta os Raak.
Neljäkymmentä vuotta myöhemmin, 17.3.1938 Kerttu synnytti Korpelan saunassa tytön. Kastettiin Anjaksi. Se ei ollut mikään iloinen "perhetapahtuma". Kertulta se oli viides rypistys. Huorpentuja, siistimmin sanottuna lehtolapsia kaikki. Syntyivät pilkattaviksi, elinikäiseen häpeään.
"Synnissä siinnyt ja synnissä syntynyt" sanoi Akaatta, harras uskovainen. "Jumala rankasoo!"

Tuntuu siltä, että on tarpeeksi rankaissut. Minua! Tyttäretkin sen havainneet; ostivat joululahjaksi Murphyn kalenterin. 

Jossain vaiheessa ovat lakanneet merkitsemästä kirkonkirjoihin: "äpärä".  Uskovaiset ja "oekeet immeiset" sanoivat: "Syntinen nainen".  Löytyneekö monta, jotka tekivät vähemmän syntiä, kuin Äitimme Kerttu. "Autuaita ovat lapsenmieliset".  Kerttu-rukka oli uhri.

Kuinkas sattuikaan!  Keiteleellä ravitsemusliikkeen pöydässä vastapäätä istui mies, varttuneessa keski-iässä oleva.
Se oli sitä aikaa elämänvaiheessani, jolloin katsastelin arastellen, josko sais hankittua "punaisen tuvan ja perunamaan". Tarkalleen en muista, mistä alkoi?  Tyypillinen suulas savolainen. Nimensä tuli julki: Kalle Jauhiainen. Luullakseni en omaani tuonut esiin? 
Kertoili vuolaasti, että hänellä on myytävänä maatila, toinenkin. Pielaveden puolella ja Keiteleen puolella. Rantapaikkoja Vuonamonniemellä.
Totta vai tarua?  Puhuiko vain "suunsa mauksi"?. Siirtyikö vastuu kuulijalle?  Hintapyyntöjäkin kertoi. Hinnat olivat aikaan ja paikkaan sopivilta tuntuvia. Siinä suhteessa uskottavaa kerrontaa.

Sitten!
Sanoi myös olevan kuuden hehtaarin maapala; Surma-ahon paikka!
Pidin suuni supussa. En maininnut yhteyttäni äitini kautta Surma-ahoon. Mielessäni välähti: ---Sehän pitäisi ostaa!

En ostanut. Sekavat raha-asiani sotkeentuivat yhä enemmän ja enemmän.  Vihdoin pääsin tilanteeseen, että saisin pankista rahoituksen tuon kaltaiseen kauppaan. En tiedä, kuka omistaa Surma-ahon maapalasen. Ja onko myytävänä? Vai onko siinä jonkun kesämökki?

En ota selvää. Aikani on ohi. Pian olen Surman suussa.