Eilen illalla olin lähdössä veneilemään. Mattojen pesupaikalla katsoi koira uteliaana. Alkoi lähestymään. Emäntänsä kielsi:
--- Et sinä nyt lähde veneeseen.
Koiran karvoituksesta näki sen olevan vanha ja tottelevainen. Perääntyi emäntänsä tykö. Koiran olemuksesta ja katseesta saattoi havaita mieltymyksen veneilyyn.
Viime kesänä sain uuden moottorin näprättyä veneeseen. Vaimeasti hyrräävällä aluksella ajoin jokea Siioninsiltaa kohti.
Vähän leveämmällä kohtaa on vanha puutalo. Tyylikäs rakennus ja viehättävä pihapiiri jäänyt nykyaikaisten persoonattomien lokerotalojen väliin. Miten mahtoikaan säästyä pakkolunastukselta?Onneksi säästyi.
Vakituisena asuntona ei käytä. Postilaatikossa nimi: Turpeinen. Pienellä punaisella autolla tulee kesällä ikäiseni nainen. Hoikka, vähän kumaraisenakin näyttää pitkältä.
Talon kohdalla en ollut lähellä rantaa. Talon omistaja siivoili tonttiaan rannan tuntumassa.
Ajattelin: Lähtisköhän mukaan? Saattais lähteäkin?
Katsoi pientä purtiloani kohti. Laski haravansa maata vasten nojaamaan. Piteli varresta toisella kädellään. Jäi katsomaan toviksi vielä kun postuin näkyvistä.
