Tulikohan vahinko?

Meinasin lähteä seilaamaan sateettomassa välissä. En lähtenytkään. Venesysteemin avainnippua ei löytynyt. Ei veneestä. Ei kotoa, eikä autosta.
Epäilen vanhuuden heikkoutta. Lienen unohtanut avaimet veneen lähettyville. Joku näppärä kait korjannut parempaan talteen. Helppo lähteä vaikka varkain seilamaan.
Kävin vaihtamassa turvalisen näköiset lukot varsinaisiin kiinnityksiin. Lukitus on veneen ja trailerin kiinnityksessä tolppaan.
Jos eivät ensi yönä vohki, rupean pitämän akun ja bensatankin poissa.
Ei elämä tähän kaadu, mutta harmittaa kolmentuhannen euron sijoitus.
On kuitenkin vakuutus veneelle ja moottorille.
Oli aikoinaan sanonta: Ei päivää ettei vahinkoa.    

Säiden vaihtelut

Sinä vuotena lienee ollut syyskuun lopulla lämmin jakso. Olen präntännyt lokakuun kuudes päivä 1986.

"Lokakuun kukat
Sinä kesänä oli auringon pimennys; katselin sitä palavalla tuohikäppyrällä savustetun lasinpalasen läpi. Sattui tilaisuus kuunnella radiota. Radiossa puhuivat aromipommista, en siitä mitään ymmärtänyt. Mutta sen ohjelman muistan hyvin, minkä nimi oli "elokuun kukka".  Korven kasvattina olin sitä mieltä ettei elokuussa mikään kuki.

Tänään on lokakuun kuudes, syksy ja lehdet putoavat. Muistan kun silloin radiossa miesääni selosti aivan outoja kukkia, joita hän näki elokuisella kentällä.  Enhän tiennyt kuinka monenlaista voi olla Suomessa.  Tänään kukkivat lupiinit kauniin sinisinä, sitä en osaa pitää kovin ihmeellisenä.  Sen sijaan havaitsemieni kukkien runsaus on yllättävää ainakin minulle. Puolukkamättäällä näkyy punaista ja valkoista.
    Kiviseen peltoon peratun koivuntaimikon joukossa loistaa keltaisenaan leinikkejä, suuria valkeita päivänkakkaroita, helottavia puna-apilaita ja muitakin joita en tunne, tietouteni on vajavainen.
Tienvarsi kasvattaa sinikelloja, keltamykeröisiä kukkia, sekä pieniä valkeita hennossa monihaaraisessa varressa. Kukat ovat niin pieniä, että havainnointiin tarvitsen silmälasit.

Keräsin noita kukkia reilun kokoisen puskan, niitä oli niin monta lajia, että floristi muovaisi niistä näyttävän taideteoksen, itse en sellaista osaa. Sattumalta käymässä ollut tyttäreni laittoi ne maljakkoon.

Olkoon ilmiö luonnonoikku, tai peloiteltu kasvihuoneilmiö, kuitenkin se tuo pientä vaihtelua apeamieliselle ihmiselle ja vähäsen iloa sille, joka kauneutta kaipaa.  Kukkapuska kourassa kävellessäni mietin:
 --- Voisiko ihminen kukkia omassa syksyssään?

Poliisin kolumni

Eilen pränttäsin blogiini tunnustuksen suomalaisen poliisin toiminnasta. Juuri minuutti sitten luin Marko Kilven kolumnin. Samasta asiasta.
Miten on mahdollista, että IkiWanha korpifilosofi näki samoin joka kerta kun tuli uutisia ulkomailta, joissa kerrottiin häirikön tulleen ammutuksi kuolettavasti?

Epäkohtelias

Asetuttiin kahvipöytään. Talon väkeä tyttö, iältään jotain neljä - viis, istui viereeni. Sikäli positiivinen tilanne, että vanhempansa eivät paheksuneet. Useimmiten vastaavassa tilanteessa hätäilevät: "Älä siihen istu!"
   Kauan ei mennyt kun tyttö tarjosi minulle keksistään haukattavaksi!
   Inhimillisesti ajateltuna tyttö olisi ilahtunut, jos otin tarjouksen vastaan. Eihän sellainen käy. Se olisi sopimatonta! Toisaalta tarjouksen torjuminen voi tuntua loukkaavalta. Niin tytöstäkin.
   Meitä oli siinä kaksi; Tyttö ja ikiWanha, jotka molemmat pettyivät. Tyttö osoitti vilpitöntä ystävyyttä ja Erkki oli sääntöjen vanki.
    Kyseinen tyttö on jo aikuinen. Ajattelen yhä häntä.

Levoton maailma

Jälleen Suuresti liioiteltua vouhkaamista.  Semmoinen on media. Yhtämittaisella televisiojulkisuudella ei saa mitään aikaan. Milloin tapahtuu, että sama energia ladataan RAUHAN asialle?
Onhan se kauheaa asianosaisille, mutta valtakunnan tasolla ei ole läheskään niin järkyttävää, mitä tapahtuu muualla maailmassa. Miten paljon samaan aikaan tuhottiin omaisuutta, ryöstettiin ja raiskattiin? Kohteena siviilit, vanhukset, naiset ja lapset!
    Media saisi vouhkata vähemmän. Pitää luottaa viranomaisten ja poliisien toimintaan. Heille työrauha. Ylenpalttinen julkisuus haittaa. Ei meille tarvitse joka lähtöön haastatella kaikkia kynnelle kykeneviä. Varsinkaan linssiluteita.
Suomalaiselle poliisille rehti tunnustus pidätystilanteesta. Sitä usein kummeksuin uutisia kuullessani, kun jahdattava ammutaan tilanteessa! Käsitykseni mukaan kuollut on hankala kuulusteltava. Miksi pitää ampua kuolettavasti? Turun puukkojunkkaria voi kuulustella.

Toimittajat kyselevät: "mistä se radikalisoituminen kumpuaa?".
IkiWanha korpifilosofi tuota pohtii jatkuvasti. Panen tähän kaksi käsitettä:
    Jeesus sanoi:
"Menkää ja tehkää kaikki kansat opetuslapsikseni".
   Joidenkin tavoite matkii:
"Islamistinen maailmanvaltio". Samaa asiaa eri kantilta katsovat.   

Tulkoon tähän oma käsitykseni: Kaikki jumalat ovat ihmisten keksimiä ja uskonnot opetettuja. "Opetuslapsia".
   Uskontojen avulla hallitaan ihmisiä. "Minä Venäjän maan Keisari Jumalan armosta..."
Jumala ei nimittänyt tsaaria.
Tällä vihjaan, että voi hakea syitä kaukaakin. Ja etsivät!

Katsotaan hieman lähempää.
USA tiedottaa tehneensä "ilmaiskun".  Nimityksellä "ilmaisku" lievennetään kauhistuttavaa rikollista toimintaa. USA:n ohjukset ja pommit kylvävät tuhoa. Sokeat pommit tappavat ja vammauttavat valikoimatta kaikki kohteeksi osuvat. Tuhansia kertoja enemmän mitä jotkut puukkojunkkarit pystyvät.
Olen joskus präntännyt: Jokainen kylvää vihan siementä. "Länsimainen sivistys". Vihan määrä kumuloituu.
Minä ajattelen. Ajatteleeko kukaan muu? Entä jos olisin itse siellä minne "vapauden" pommit ujeltavat? Olisinko kiitollinen? "Minä vähä eppäelen". Sanoiko Jesus todella nuo sanat joilla maailmaa orjuutettiin?  Minä vähä eppäelen.
    Kristityt "styrannit" levittivät "oikeaa uskoa". Nyt "puukkojunkkarit" kostavat "vääräuskoisille koirille".

Mikä on oikeutettua ja mikä ei? Israelin toiminta hyväksytään.   Entä vastapuoli? Hehän ovat rikollisia! Ovatko? Ja kuka on rikollinen?  Suunnilleen seitsemänkymmentäviisi vuotta kulunut, kun luin Raamatun. Jostain syystä mielessäni väikkyy lause: "löi filistealaiset".
Filistealaisilta ryöstivät nykyaikana asuinpaikat ja ajoivat filistealaiset leireihin. Yksi vihan siemen!
Kristityt herrakansat, "ylempirotuiset" orjuuttivat puoli maailmaa Brittien johdolla.

Onko ihme, että viha kumuloituu?     

Levoton maailma

Että ihmiset voivat ajatella lapsellisesti! Johtuuko se opetuksesta? Ylen toimittajat seisovat ryhmänä ja lässyttävät. Puhuvat pehmeitä.
   Sanna Ukkola kysyi: "Pitääkö varautua?" Olin ymmärtävinäni että porukka ajatteli ydinaseita. Joku mainitsi viikon. Enempää selittelemättä. Kuka katsojista tajusi oleellisen?
   Sattui tuttavapiiriini Nurmijärven väestönsuojelujohtaja. Mikä lie ollut pätevyytensä? Älyn lahjansa ei ollut korkealla tasolla. Selitti omaa tarkoitustaan tärkeässä asiassa.
   Olin kyyninen:
 ---  Olisi parempi jakaa kaikille "armon pilleri" ja mennä valmiiksi joukkohaudan partaalle kaatumaan.
   Suojelujohtaja loukkaantui verisesti vähättelystäni. Selitti kuin pikkulapselle säteilypilven liikkumista.    
   Vähän aiemmin näin pienen kaupungin vanhainkotiin rakennetun väestön suojan. Vanhainkodin alimpaan kerrokseen rakentaneet "suojan". Se oli kellarikerros, jonka toinen seinä oli maan sisässä ja toinen kerros maan päällä ja ikkunallinen.
    Samaan kellariin viereiseen tilaan perustivat pesulan, jossa yhteydessä pääsin tutustumaan.
   Pesulan perustaminenkin oli virheellinen investointi. Pesulan johtaja laskenut kustannuksia. Hänen mukaansa pesu tuli maksamaan 5,50 markkaa kilo. Kaupalliset pesulat pesivät hintaan 2,45 mk/kilo.
Pesulan puuhamies esiintyi tärkeänä. Vasemmistolainen kunnallispoliitikko halusi pestävän omavaraisesti. Olen vanha sosialidemokraatti, kuten tuo puuhamieskin.

Samanlaista järjenjuoksua edusti "suojan" rakentaminen, kuin pesulakin. Ei järjen häivää.
"Suojelijoiden" perusajatus sisälsi kahden viikon oleskelun tiloissa. Ajattelivat säteilyn hälvenemistä.
Säteilyn hälvenemistä kahdessa viikossa???!!!
Jospa säteily viipyykin kaksi vuotta?  Tällä tietämällä paljon pitempään. Ehkä kaksisataa, tai kaksituhatta vuotta?
   Televisiotoimittaja mainitsi viikon!
   Puuhamiehenä tärkeillyt kunnallispoliitikko ei ymmärtänyt mistään yhtään mitään. Nähtyäni "suojan" oli pakko ajatella vanhainkodin potilaita kahdeksi viikoksi sinne! Surkuhupaisaa!
Tietenkin se oli keskentekoinen, maapohjalla. Mutta koko ja tila? Sikäli "suoja", että oli ikkunaton. Eniten minua huvitti "ilmastointilaite". Mahdoton ymmärtää kohtuullista voimaa vaativa käsin veivattava laite. Tietenkin kokeilin veivaamista. En ymmärtänyt tarkoitusta. Jos sillä aiottiin saada raitista ilmaa, niin mistä? Semmoinen värkki ei pysty puhdistamaan saastunutta ilmaa. Ja matalassa tilassa niinkin iso joukko tarvitsee runsaasti happea. Sen verran olen opiskellut, että ilman puhdistaminen ydinsaasteesta ei onnistu veivaamalla.
   "Mennään olemaan suojassa." Voi miten yksinkertaista! Sinne mennään elämään! Kaikkine elämän vaatimine välineineen ja tarvikkeineen. Eläminen sisältää monimutkaisia toimintoja.
   Ja kaikki tämä mukamas  melko pienessä matalassa kellaritilassa!  Vielä pesulan porukkakin ja kiinteistön hoitajat jne. Ja kuka jää ulos?
   Pelkkää silmänlumetta ja kunnallispolitiikkaa.
   Televisiossa näyttivät dokumenttia. Pieni joukko pantiin samaan tilaan olemaan jatkuvasti tietyn ajan. Terveillekin ihmisille on vaikeaa sopeutua verrattain mukavissakin oloissa.  Eikä tarvinnut pelätä henkensä puolesta.
    

Urheilu saa liian suuren huomion

Vilkaisin juttuja Helsingin MM-kilpailuista. Kertauksissa ei kukaan kommentoi oleellista. Ei tuoda tarpeeksi perinpohjaisesti esille lääkitystä.
   Näen aivoissani kuin videolta ylpeyttä puhkuvan Carl Lewisin. Keekoili vahingoniloisena kanadalaisen kilpakumppanin "rikkomuksista".
    Korpifilosofin mielessä kasvoi epäilys. Entäpä Carl-Suuri? Tänä päivänä tiedetään enemmän.
"Erkkikään" ei uskonut.
Suomen media ilkkui (suomalaisilla hiihtäjillä). Ihan viime päiviin asti. Se oli muotia, kun Suomen urheilujohto toimi typerästi. Jari Isometsä pantiin kameroiden eteen "selittämään".  Suomalaisittain sanottuna: puhumaan paskaa.

Nyt huvittaa mitalien "uusjako".  Otetaan mitali ja arvonimi pois "syylliseltä". Kuka takaa, että hän on ainut vikapää? Jos olisi mahdollista tietää Helsingin kisojen todellinen lääkitystilanne? IkiWanha urheilun ystävä päättelee ilmi tulleista seikoista, että Helsingin kisojen "syyllisiltä" kerättävistä  kolikoista kertyisi melkoinen autokuorma.
Suomalaisiltakin pikkuriikkinen osa.
Arto Bryggaren osuus paljastui myöhemmin. Entä Tiina Lillak? Järjesti suomalaisille (minullekin) jännitysnäytelmän. Entä sen jälkeen? Keppi ei lentänyt! Ei häneltä käsi katkennut! Mitä katkesi?

Typeryys jatkuu edelleen. Mitaleja otetaan pois ja annetaan "oikealle henkilölle". Mielestäni se on hurskastelua. Mistä tiedämme sen uuden saajan nuhteettomuuden?
Samaa sakkia. Uskallusta ei näytä riittävän uudelleen saajilla kieltäytymiseen vastaanottamasta.
Urheilu on kummallista. Mitalin kohtaloa ei ratkaista kilpakentillä, vaan lakituvassa. 
Olen sanonut:
--- Sehän on vain urheilua!
   Herää kysymys: onko urheilu urheilua? Vai "Urheilua".

En ymmärrä. Ei tarvitsekaan!

Olenhan mitätön ihminen. Katsoin, vastoin aikomustani, arviointeja scifi-elokuvasta. Meneekö maailma pelkäksi scifiksi? Ajatteleeko kukaan todella mitään? "Ajattelen, olen olemassa." Kuka lienee tuon julkinut?
 USA:n Presidentti myöntää julkisesti käyttäneensä LSD:tä. !!!???
   Olenkin kammiossani ihmetellyt? Miksi vaikuttaa älyvapaalta? Ahaa! käyttänyt sen aikaista kammottavaa huumetta! Todellisuuden taju pimentynyt! Kuvittelee olevansa Maailman Herra!
   Eikä näytä kuvitelmassaan minkään laista epäröintiä. Kun on maailman voimakkaimman valtion päämies, miksi ei voisi olla Maailman Herra?

Niinpä. Siinäpä se:
Miksi??????   

Onko hallitusmuodolla väliä?

Demokratia on älyttömän tehoton hallitusmuoto. Parempaa ei vielä ole keksitty. Demokratia luisuu pois raiteeltaan. Suomessa "demokratia" näyttää huonoimmatkin puolensa. Hallitus ei pysty hallitsemaan. Hallitus ei pysty (halua) hoitamaan Suomen taloutta. (pitäisikö se ulkoistaa?). Ei sitä ulkoistettu v 1939. Monia se päätös harmitti.

Suomen hallituksessa näyttää vallitsevan käsitys, että veroja alentamalla valtion tulot lisääntyvät. Ei tuota korpifilosofi tajua. Joitain asioita lienee, jossa tapauksessa vähemmän on enemmän. Niitä tapauksia on vähän.  Ajantasainen esimerkki:
Tuossa oikean käteni ulottuvilla nököttää brandylasi. Pielavedellä ravintola Restentissä istui kanssani mieshenkilö. Nimensäkin olisi pränttäämisen arvoinen, mutta kun en sitä muista. Muistan mitä hän sanoi alkoholista:
 --- Mitä vähemmän ja mitä epäsäännöllisemmin, niin sitä parempi! "Taidatkos sen selkeämmin sanoa?"
   Sanomisensa yritän pitää mielessäni.  Siinä tapauksessa vähemmän on enemmän. Niin ei ole valtion taloudessa. Kansakoulussa ei tiedetty mitään algebrasta. Vähennyslaskussa opetettiin: "jos ei voi ottaa, lainataan".

Suomen valtion talouden hoidossa on lainattu. On lainattu. On lainattu. On lainattu!!!!!?????
Niin menoja katettiin. "Hyvinvointia" lisättiin enemmän mihin oli varaa.
   Siitä on joitakin kymmeniä vuosia, kun joku keksi: "Suomi on kuin Huittisten hullu, syö enemmän kuin tienaa".
   Kuinka tuosta otettiin opiksi? Lisättiin löylyä! Syötiin vielä entistäkin enemmän!
   Vanhana sosialidemokraattina kiinnittyi huomioni Antti Rinteen "lipsahdukseen": Valtion velkaantuminen pitää pysäyttää.
   Seuraavissa eduskuntavaaleissa saa demarit Rinteen johdolla vaalivoiton ja pääsevät (joutuvat) hallitukseen.  Korpifilosofi ennustaa (ei tiedä), että Rinteen hallituskauden lopussa on enemmän valtion velkaa kuin sen alussa.
    Että toisin tapahtuisi, pitäisi poliitikkojen "luoda nahkansa." Voiko sellaista tapahtua?  Tuskin. "Leopardi ei luovu täplistään". Ovatko kansanedustajat kansan edustajia?

Yleisistä yhteyksistä silmiini osunut päätelmä, johon tunnen mieltymystä: Val(a)istunut diktatuuri olisi parempi, mutta sellaista ei ole. Tähänastiset esimerkit ovat kammottavia.

Venäjän opposition edustaja arvelee venäjän luisuvan diktatuuriin. Arvioon yhtyy myös korpifilosofi.
   Entä sitten?  Demokraattisen valtion demokraattisesti valittu Presidentti osoittaa selviä diktaattorin tunnusmerkkejä USA:ssa!

Onko Putin hyvä vai huono diktaattori?
Voiko niin suurta maata hallita muuten kuin diktatuurilla? Onko demokratia huonompi?
Diktaattori päästyään valtaan tietää, tai luulee hallitsevansa. Hallitseeko? Hallitsee niin kauan kuin luulee hallitsevansa. Yksikään diktaattori ei nouse valtaan eikä hallitse ilman kannattajia.

Maailmanlaajuinen sosialismi piti poistaa kaikki epäkohdat ja vääryydet. Vallankumouksella kaatuu joskus hallituksia. Mitä se hyödyttää? Vallankumouksella nousee valtaan uusia diktaattoreita.  Uusi diktaattori on ehtymätön luonnonvara. Sikiää kuin sieniä sateella.

"Proletariaatin diktatuuri" ei onnistunut.
Eikä onnistu mikään muukaan tulevaisuudessa kehitelty ajatusmalli tai aate! Miksi?
Siksi kun asialla on Ihminen!  Ihminen toimii harvoin rationaalisesti.

Yksi kysymys: Miten Islam?  Väittävät Jeesuksen käskeneen: "... Kunnes kaikki kansat ovat opetuslapsiani".
   Europalaiset valtiot noudattivat kehotusta: Ottivat kristinuskon käsikassarakseen valloittaakseen puolet maailmasta. Herrakansoina
Arvelen: Islam jyrää! Tavoitteensa ei vaikuta uudelta. "Islamistinen maailman valtio".   

Entä Suomen diktaattori? Panisiko se talouden kuntoon?   Maksaisiko valtion velan? Ei tietenkään! Joidenkin "selkänahasta" se joudutaan ottamaan. Veroina tai muuten. Miten muuten?
Mitä tapahtuu?
En tiedä!
Tietääkö joku muu?
Tavoitteet ja pyrkimykset kohtaavat sitkeän vastarinnan nimeltä Ihminen.

Miksi eri osapuolet käyttävät verukkeenaan uskontoa? Siellä ja täällä taistelee "Jumalan sotilaita" eri puolilla rintamia. Jos ne ovat Jumalan sotureita, niin miksi kaikki eivät voita? Kenet Jumala hylkäsi?

Pompan nappi

Pakisin Fiat-600:sta. Tänä aamuna katsoin kyseisen ohjelman. Enemmän viihdettä kuin dokumenttia.
Opeteltujakin repliikkejä.
   Sekin kun tyttö kysyi: "Mitä Runeberg antoi Suomelle?"
 --- Runebergin tortun.
   Ihmettelin monesti itsekin: miksi Runebergiä sanotaan kansallisrunoilijaksi? Ruotsinkielinen ei kirjoittanut yhtään säettä suomeksi!

Minulle oli uusi havainto kun mies sanoi: "Italiassa sanotaan: "Sää ei ole naimisissa, se voi tehdä, mitä haluaa."
   Ihmisten kesken menee, niin kuin menee. Aviopuolisoista toinen katsoo voivansa tehdä mitä haluaa, mutta toiselle puoliskolle ei salli samoja oikeuksia.

En ole näitä aikaa matkivia matkailuohjelmia katsonut. Ei niistä pysty aistimaan. Vähän päälleliimattuja.

Ajasta kertovat  aikanaan tehdyt ohjelmat ja dokumentit.

Pitääkö työttömyyttä hoitaa?

Ministeri Orpo sanoo: --- Lisää rahaa työttömyyden hoitoon.
Tuostapa pulpahti mielen sopukoista tarina. Tarinat voivat olla tottakin.
   Vauraan maalaispitäjän kunnanlääkäri ei joutanut lomailemaan. Sairaita oli paljon. Hänen poikansa luki lääkäriksi.
   Isäpappa näki tilaisuuden. Pääsi vihdoin lomalle, kun poika tuli hänen paikalleen.
   Lääkäri eli säästeliäästi. Varaa oli. Vanhemman lääkärin kesäloma virahti kolmeksi vuodeksi. Heräsi uteliaisuus: Mitenhän poju pärjäsi niin pitkän ajan?
Poju pärjäsi mainiosti. Pumaskat olivat hyvässä järjestyksessä. Esitteli numeroita, faktoja. Niin ja niin moni sairas parantui sinä aikana!
    Mitä sanoikaan vanhempi lääkäri:
 --- Ei sairauksia pidä parantaa, niitä pitää hoitaa!
   Niinpä!

Tuon tyylistä on "työttömyyden hoito" ollut niin kauan kuin muistan. "Tietyöt" oli yksi surkuhupaisa esimerkki. Risusavottaa ja kaivamista. Minkä kaivamista?

"Kansanlaulaja" värkkäili säkeitä. Suoraan en tietenkään muista. Jotenkin tähän tapaan: "Kalle kaivoi kuopan. Kaivettu maa ei mahtunut takaisin kuoppaan. Kalle kaivoi isomman kuopan!!??"

Semmoista "työttömyyden hoito on".
Semmoisen vaikutelman saa valtioiden talouden hoidosta. Tehdään sitä ja tehdään tätä. Kansalaiset vaativat kaikkea.
    Kun huomataan, ettei riitä katetta luvatulle, (pienempi kuoppa). Otetaan velkaa. Luvataan kansanjoukoille lisää mammonaa ja gloriaa, taas sama juttu. Luvattuihin tarvitaan velkaa. Tarvitaan enemmän kuin edellisessä vaiheessa. Entäs sitten? Otetaan enemmän velkaa. Ja siitä eteenpäin yhä enemmän velkaa. Aina vaan "isompia kuoppia).

Että minä olen sitten fiksu! Vai?  
  

Aina vaan, "miten vähällä järjellä..."

Pakotteilla uhkaus osoittautui tehottomaksi jo aikoja sitten. Korpifilosofikin ymmärsi: Pakotteista kärsii vain niiden alainen kansa, ei uhatut hallitsijat.
   USA:n edustaja puhui ruudussa rauhallisesti vakavalla naamalla. Yhtä tyhjän kanssa. Yhtä tyhjän kanssa ovat YK:n julkilausumat. Tehottomia. Kuin vesi hanhen selkään!
   P-K:n hallitus ei käyttäydy kuvitellulla tavalla.
   USA:n johtamat valtiot uhkaavat vastatoimilla. Mitä ne ovat?  Voiko Kiina, on arvoitus? Kiinakin myötäilee, mutta onko tosissaan? Ja mitä hyötyy mistäkin toiminnasta?

Epäilyttää ainoa mahdollisuus, että diktaattorin johtama hallitus tuhlaa niin paljon voimavaroja raketteihin  ja pommeihin, että kansa kuolee nälkään.  Tihkuneiden uutisten mukaan siellä olisi puutetta paljonkin. Rakettileikit eivät ole halpaa huvia.

Tunnen itseni vähäiseksi. Aivan sama, mitä pakisen. Suomi on todella pieni. Tulee mieleen tarina, jossa jättiläismänty kaatui hirmumyrskyssä:
   "Sanoi katajalle sieni, kelpaa sentään olla pieni."
Niinpä!

Voi,voi ressukka vanhus

Kaupalta tullessa ostoskori tuntui painavan kuin synti. Paljonkohan tämä oikein painaa? Paino tuntuu rasittavan jalkojakin!
   Kalapuntarin totesin aikaisemmin melko oikeaa näyttäväksi. Kohotin koria puntarin koukulla.
   = 5530 g. Olenpa tosi heikko! Mitä se oli kuusi vuosikymmentä sitten? Siihen Suomen aikaan sementtisäkki painoi 50 kiloa. Niitä kannettiin kaksi kerrallaan. Tosin vain lastatessa. Mutta 50 kg vehnäjauhosäkki olalle ja rinteelle Haukan mökkiin.
    Uimahallille kuljin kävellen. Noin kahdeksan vuoden ajan. Vain kovimmilla sateilla käytin autoa. Yleensä vahdin vähiten satavan hetken.
   Sitten vaan alkoi tuntumaan väsymys kotimatkalla. Piti nöyrtyä kulkemaan autolla. Jokusen puolenkymmentä vuotta kulunut siitä heikosta hetkestä, kun uiminen vaikeutui.  Haukoin henkeä altaan päädyssä. Siihen liukui Leidi. Kysäisi:
 --- Ottaako henkeen?
 --- Kun en jaksa kunnolla uida. 
 --- Elä ui, jos et jaksa!
   Ei tuommoinen sovi ohjeeksi! Jatkoin vain räpeltämistä. En nähnyt muuta mahdollisuutta. Silloin hengästyneenä nääntymiseen tuli aikanaan selvyys. Yksinkertaisesti; anemia! Verta hävisi kusen ja paskan mukana.  Vielä on viime kesänä kerättyä nokkosta. Keräsin jo lisää.
   Edellisessä kontrollissa hemoglobiini 154.
   Vanhuuskin jarruttaa jonain päivänä. Kuitenkin Juhannuksen alla, kun halli meni kiinni, uin 700 metriä.  Oli hyvä päivä!
   Pahimman jalkavaivan aikaan oikean säären sisäpuolen pitkä laskimo pullotti koholla. Aivan kuin jänne. Tuntu piukalta sormella koittaessa.
   Eilen lenkiltä tullessani yllätyin. Riisuin tukisukistani löysimmän. Ihme: suoni ei pullottanutkaan! Eikä muutkaan suonet tuntuneet pingottuneen.
   Aikoessani Lintharjulle ulkoilemaan, en kestä asfaltilla kävelemistä pitkään. Ajelen lähistölle autolla.
   Tuntuu nololta!
   Näillä mennään. Nöyrin mielin.         

Ravintosuositukset

Suomalaiset tappavat itsensä syömällä  väärin. Kuolleisuus on sata prosenttia, söipä sitten mitä tahansa.
    Miten pitkään pitää elää, että tulee todistettua oikein syönti. Miten pitkään ihmisen pitää elää? Ja miksi? Sitä vouhotetaan alinomaa mediassa. Vouhottajien etunenässä varsinainen guru Kiminkinen. Ärsyttää.
   "Kuusi kourallista heiniä joka päivä!"  Hörönlörö ja hölynpöly. Korpifilosofi ei usko Kiminkisen itsensä syövän noita kourallisia heiniä.
   Tuli sepelvaltimotauti. Piti leikata ohitse. Saattaa johtua syömisistäkin, tai sitten ei. Vaikutuksista olen sanonut: sen takia vai siitä huolimatta?  Lapsuutta ei ollut. Olimme Korven Kertun huoripentuja.
Synnyimme 1930-luvulla. Kasvoimme 1940- luvulla. Sota-aikana.
    Tarkkaavaista lukijaa ei tarvinne valistaa saamamme ravinnon niukkuudesta. Tuli semmoinen päivä, että ruokaa oli, silloin syötiin.
    Semmoinen aika, jolloin ei tarjottu kouluruokaa. Huonosti leivontaonnistunutta leipää kaksi palasta. Päällä nimellisesti vetäisty läpinäkyvä kerros voita. Maitopullossa - niin mitä? 
    Tyttöoppilas huomasi: "Erkillä on vuan kurrija, minulla on oekeeta maetoo." 
   Olot parantuivat. Vouhottakoot uskovaiset mitä tahansa, Erkki ei juo kurria!

Miksiköhän ensimmäiseksi sydäntutkimuksissa vihjataan vääriin elintapoihin? Minun elintapani olivat lähes askeettiset. Lääkäri Kari Haring epäili tupakkaa. Sanoin:
   --- Lopetin kolmetoista vuotisena.
    Lääkäri ei ymmärtänyt huumoriani. Piti selventää, en ole tupakoinut.
Vitsailu kolmetoista vuotisena lopettamisesta on todenperäinen. Siinä iässä päätin, etten tupakoi.
Silloin olisi pitänyt päättää paljosta muustakin. Miten olisin päättänyt, kun en tiennyt mitä pitäisi päättää? En ymmärtänyt.

Miehuuteni päivinä harrastin urheilua. Hyvästä vartalosta ja verevästä naamasta ei olisi uskonut, millainen rihvelo olin penskana. Kerran käärin hihani: Huuko Rytkönen pilkkasi:
  --- Voe minkälaenen rimpula!
Saunassa Helmi Rytkönen sanoi:
   ---- Nouseppas   Vesa   seisomaan,    että   Eila näkköö, miten sotjakka maha sinulla on, ei ou tuommonen ryllykkä, kun nuilla Kertun pennuilla.
    Vesa ei ollut Helmin ruokkima, jossain kasvattina.
   Kertun pennut olivat rimpuloita ja ryllyköitä. Semmoisia näyttivät televisiossa: Biafran lapset.
Semmoisia olivat Erkki, Veli ja Anja.

Olot kehittyivät. Erkin rimpulakäsivarret voimistuivat,    eipä    tainnut   pilkata!

Leikkauksen jälkeen piti käydä kontrollissa vuosittain. Lintsasin. pidin väliä kaksi vuotta.
Viimeksi  kontrollissa lääkäri Sinikka Kuusisto  arvioi:  ---- Vielä on urheilijan sydän; syke 49.  Ruokavaliokin oikein, veriarvot kohdallaan.
Mikä ruokavalio? En valikoi. Eikä "valioni" missään tapauksessa noudata virallisia suosituksia (ohjeita?).
Heiniä ei ole. Syy ei ole siinä, etten hyväksy "heiniä", vaan yksinkertaisesti toiminnan järkevyydestä.
Köyhyysrajalainen joutuu laskemaan kustannuksia.
Sitten varsinainen kysymys: Miksi minun pitäisi muuttaa ruokailutottumuksiani? Kun lääkäri arvioi oikeaksi?

Esimerkkejä typeristä "viisauksista" on ohje: "saa syödä sianlihaa, kun kuorii siitä läskin pois". Sen mukaan punaisen saa syödä. Nykyisen viisauden mukaan pitää välttää punaista!!!!!?????
    Että otti pannuun kun lupasivat syödä kananmunasta valkuaisen ja heittää keltuaisen roskikseen!!??
    Keltuainen on kananpojan luomuperäinen alkuravinto.

Ruokavaliostani ei kukaan kiinnostu.  Lääkärin   arvion  mukaan omani olisi oikea.
Viime ajoilta säilytin kaupan kuitit. Niistä selviää laadut, lajit ja määrät.

Perusta on oranssin värisillä lipukkeilla merkityt alennuslihat. Käytän vain sianlihaa. Perunoita vähemmän, enemmän kaalia. Porkkanoita, sipulia. Joskus tomaatin, rypäleitä, omenankin. Leipää vähemmän. Puuro isokaurasta ja kokojyväriisijauhosta mustikkakeitolla höystettynä.
Kuhafileitä voissa paistettuna.
Ja mitä vielä?

Autotekniikkaa

Semmoinen ohjelma: Lomamatka 70-luvulla.  Yksi porukka läksi köröttelemään Fiat-600:sella. "Aatos aikaan taas menneeseen rientää."  Niinpä. Omassa verstassani kehityin melkoiseksi asiantuntijaksi tuohon automerkkiin. Ei hullumpi. Puutavaramarkkinoilla hinnat tuplaantuivat. Moni maanviljelijä osti "kusiaisen". Ukin ikäiset nimittivät sen itselleen tutulla käsitteellä: "Pompan nappi". Fiat-850 sai nimityksen: "Kasiainen". Sillä tavalla näillä nurkilla. Miten lie ollut rintamailla?
   Teimme useita täyskorjauksia kusiaisiin. Meni niin sutjakasti, ettei niistä tullut yhtään sutta. Muista kyllä tuli susiakin ihan tarpeeksi.
   Tilastonikkareille tiedoksi: Korjattavista eniten ajetulla oli mittarissa 96 000 km. Joten kestokyvyn ylärajan voi pitää 100 000 km.
Vähiten ajetun km-määrä oli 67 000 . Siihen liittyy muistin varainen tarina.
    Naapuripitäjän kätilö ajoi verstalle. Selitti häiriön. Kertoi näyttäneensä kotipitäjänsä huoltoasemalla. Häntä loukkasivat henkilökohtaisesti. Nuoret miehet suunnilleen tähän tapaan. Autoileva akka ei ymmärrä. Ajoi Pielavedelle. Keiteleläinen taksi kävi aikaisemin, häneltä saanut vihjeen.        
   Selvä homma. Huohottava moottori kertoi tarpeesta avata moottori. Vaikka oli niin vähän ajettu.
Katkennut yksi männänrengas. Siitä "hengästys". Korjattiin onnistuneesti.
   Ensimmäinen kohtaamani Fiat oli Arvi Blinnikan. En muista ongelmia.
   Se taisi olla viimeinen, jonka kohtasin Nurmijärven Klaukkalassa "Villen. huoltoasemalla. Pieni vanha huoltamo muistutti hämmästyttävästi "teeveestä tuttua" Vilenin "liikeyritystä".
    Ville sommitteli moottoriin männänrenkaiden asennusta. Kokemukseni perusteella epäilin onnistumista vanhaan autoon. Ville kehui:
   --- Laitettiin yhteen Fiatiin. Omistaja on erittäin tyytyväinen!
  Tarina sai pian jatkoa. Edessäni oli harmaa Fiat-600. Kävi vain kolmella pytyllä. Kulki vaivaisesti.
Puristusmittari kertoi: ykkös-sylinterissä ei ollenkaan puristusta!!! Käsittämätön ilmiö. Moottori pyöri, mutta mitään outoa ääntä ei kuulunut. Kuin sukkasillaan. Rikkoutunut yleensä pitää jotain kolinaa. Eihän tämmöistä olekaan!!??
Kansi auki.
    Mitä ihmettä! Voihan nenä! Sylinterin yläpinnan tasolla näkyi mäntä. Männän pää.
Moottori pöydälle! Männät esiin.
   Vahingoniloni kätkin sisään päin. En vinoillut: olenhan herrasmies.
   Eikä minulle tarvinnut kertoa, että tämä nyt on se asiakkaan kehuma auto!
  Ville piti matalaa profiilia. Pysyi vaitonaisena.
   Ylin männänrengas jyskyttänyt aikansa kulumiskynnykseen. Mäntä väsyi ja katkesi renkaan kohdalta. Vioittumisen ääntä ei kuulunut. Katkennut männänpää oli ylhäällä ja männän muu osa liikkui vapaasti pyörimisen mukaan.
   Villelle opetusta männänpään kautta!     

Hankin itselleni Wartburgin. Päätökseni perustui tietoon: Siihen oli asennettu tehdasuusi moottori. Kuitenkin vanhempaa mallia. Pienempi kuin sen vuosimallin alkuperäinen.  Eihän se mikään lentokone ollut. Huippu jotain sadan paikkeilla. Muistaakseni ilmoitettu 109 km/h .
   Siihen aikaan ei ollut harmillisia nopeusrajoituksia. Minä en tarvinnut, autoni rajoitti. Matka-ajossa pyrin pitämään mittarilukemaa 90. Ohittajia vilahteli. Hui hirveetä! Loivassa myötäleessä kimmersi ohi Fiat-600. En kimmastunut. Myhäilin itsekseni. Siinä liikkuvat riskirajoilla!
    Kilometrejä en pysty sanomaan, mutta kovin pitkään en matkannut, kun se ohiajanut Fiat seisoi levikkeellä takaluukku auki ja matkustajat tarjosivat sormiaan poltettavaksi. Uuden karhea Fiat!

Omaa kokemusta siitä ei ole, mutta jotain autosta ymmärtävänä uskoin kertomukseen: Kun Fiatilla ajaa "urku auki" jatkuvasti, niin pitkässä myötämäessä se kiihtyy ja kunhan vain ei höllätä kaasupolkimesta, se jaksaa pitää vauhtinsa. Siitä oli kysymys näillä hurjastelijoilla.
   Moottoritekniikkaa tajuavat ymmärtävät ilmiön. Nämä matkailijat eivät ymmärtäneet, arvanneet, eivät tienneet, eivätkä osanneet pönkittää takaluukkua koholle. Suljetussa tilassa moottori kiehui.
   Siksi pitävät takaluukkua koholla romurallin ajajat. 

Pelottavaa

"Kuinka hämmästyttävän vähällä järjellä?" USA:ssa piilee viisauttakin, mutta se ei pääse vaikuttamaan, valtapolitiikka vaientaa.
Tämän päiväisten uudisvirtojen mukaan suurin synti on Venäjän yhteydet. Korpifilosofi ajattelee, että niitä yhteyksiä saisi olla paljon. Miksi?  Maailmanrauhan kannalta. Niin. eihän maalimassa ole rauhaa ollut koskaan. Suomessa kuitenkin seitsemän vuosikymmentä, sen vain natointoilijat haluavat vesittää.  Vai haluavatko?.

Panen tähän suoran lainauksen George F. Kennanin kirjasta. Otsikolla: Liennytys ja sen vastustajat artikkeli v 1978.
"Kun katson menneitä vuosia - ja muistini ulottuu kauemmaksi kuin miltei kenenkään muun tästä aiheesta puhuvan - havaitsen määrättyä edistystä siinä suhteessa, että yhteistyötä on nyt laajemmalla alueella kuin Stalinin aikana.  Tämä on ollut hidasta edistystä, mutta merkityksetöntä se ei ole, enkä näe mitään syytä heittää lasta pois pesuveden mukana ja palata kylmän sodan aikaiseen solvauspolitiikkaan, molemminpuoliseen uhkailuun ja monien kansalaisten ahdisteluun siitä hyvästä, että heidän epäillään vuosia sitten tunteneen jonkinlaista sympatiaa Neuvostoliittoa kohtaan.
   En halua palata tähän kaikkeen, enkä kuolemaksenikaan voi ymmärtää, mitä tämän maan kovan linjan kannattajat oikeastaan haluavat. He haluavat tietenkin lisää aseita, jotakin toista kuin tämä puolustukseen osoitettu sadan miljardin dollarin pikkusumma. He vaativat, että puolustusbudjetin ja sen myötä myös budjettivajeen ja inflaation tulisi olla paljon suurempi. Mutta olettakaamme, että varustaudumme hampaita myöten; olettakaamme, että me 15 000 taikka 20 000 ydinaseen sijasta onnellistutamme itsemme 35 000:lla. Tosi asia on, että 200 tällaista asetta riittäisi tekemään elämän mahdottomaksi missä ikinä haluaisimme."
---------
"Nyt me olemme erittäin vahvoja: meillä on 35 000 tällaista asetta ja teillä on vain 28 000; me sanelemme teille ehtomme ja te teette niin kuin me käskemme, tai muuten..." En usko tämän voivan toimia - kiristys voi vaikuttaa kahteen suuntaan.     

Näytön paikat

Painija valittaa, kiukuttelee, kun ei valittu edustusjoukkueeseen arvokisoihin. Tulee mieleen: onko uikuttajat yleensä arvoisia?
Painista en tiedä yhtään mitään, joten en pysty ottamaan kantaa kyseiseen. Kysyä voi; ovatko valmentajat ja valitsijat tehneet väärän päätöksen?
Tähänastisen kokemuksen mukaan olen havainnut, että uikuttajat eivät olleet hyviä. Suomalainen seiväshyppääjä valitti. Perusteli antamiaan näyttöjä. Mitä ne olivat? Miekkonen saavutti Suomessa tuloksen 550 . Väitti näyttöä riittäväksi. Entä sitten? Arvokisoissa todellinen kilpailu alkaa lukemista 570!!!
Kaikki tuon tietävät. Jos valittiin, niin turistihan, mikä turisti!  Toinen esimerkki korkeushyppääjästä, jonka saavutettu tulos on hyvä. Urheilija ylitti jo v 30. Ja osallistunut arvokisoihin menestymättä.
Uhosi kun saavutti tuloksen 230. Se on huipputulos! Mutta sillä ei ollut sen suurempaa merkitystä. Varmuutta ei ollut. Pääsi edustamaan. erkkikin arvasi, ettei menestystä tule. Se olisi tullut jo edellisillä yrittämisillä! Tämän urheilijan ansio oli saavutettu tulosvaatimus, eikä häntä sivuutettu. Itsekin olen sitä mieltä, että hänet piti valita niihin arvokisoihin.
Se mitä kritisoin oli hänen uhonsa median edessä. "Näin hyvä minä olen!"
Ei menestynyt.

Korkeushyppääjä oli loppuun kulunut. Onko tämä kyseinen painija loppuun kulunut?
Sehän on vain urheilua. Vai onko urheilua, mitä urheiluksi sanotaan? Sirkusta ja sirkuseläimiä? Lienenkö väärässä? Jos niin todistetaan, painan pääni nöyrästi alas.   

Tajunnan virta

Käsite putkahti silmiini jostakin kirja-arvostelusta. Siinä mainittiin kirjailijan käyttäneen tajunnanvirtatekniikkaa. ????!!!!
   Jukolan kynäilijöiden piirissä Rauha Jarkka toi eteeni tuon käsitteen. Kuinka ollakkaan, joku keksi: ahaa! Kirjoitti tajunnan virtaa puoli arkkia käsin kirjoitettua! Sanoi sitä "tajunnan virraksi". Pelkkää keksittyä sekasotkua.
   Minä kirjoitan tajunnan virtaa.
   Kahdenlaista arvostelua samasta aiheesta. Tässä tulen samantapaiseen epäselvään määrittelyyn. En tee muistiin panoja. Katson itseni mitättömäksi: ei merkitystä. Tässä tapauksessa päiväkirja olisi paikallaan, kuten usein muulloinkin. Mutta kun olen mitätön. En pysty nimeämään arvosteltavaa enkä arvostelijaa. Arvostelija tuhahti halveksivasti arvosteltavaa tajunnan virrasta.
Hiljattain törmäsin "vanhettuneeseen"  arvosteluun. Siinä mainittiin positiivisena seikkana tajunnanvirtatekniikan käyttäminen.  Onko tajunnan virta teknillistä? Ei!!! huudan minä.
Pyörrän pyhät sanani. Kaikkea käytetään hyväksi. Nipottajat tulkitsevat tavallaan. (minäkin)

Minä tarkoitan tajunnan virtana kontrolloimatonta tekstin tekoa. Takavuosina kirjoitin paikallislehteen pakinoita (niitä muuten lukivat paljon). Niitä en kirjoittanut tajunnan virtana. Töitä tehdessäni, lenkkeillessäni, tai paskalla käydessäni rakentelin kulloistakin teemaa. Kun istuin koneen ääreen, pakinan teko oli kuin tulostamista.

Tämän blogini kirjoitukset tulee tajunnan virrasta. Aihetta pohdiskelen ja ideaa saatan etsiä, mutta useimmin sysäys tulee jostakin eteen sattuvasta. Kun istun koneen ääressä, teksti tulee solkenaan. En sitä puntaroi, enkä ohjaile. Niinpä oikeaoppinen löytää lukuisia virheitä tai "virheitä".

Olkaa hyvä!