Kävelin kaupalla. Olemus tuntuu sekavalta. Muuten ei tunnu, mutta kaupalta palatessani kävely haparoi, ostoskori painoi. Yhtään ei tunnu kipua, mutta syke vaihtelee. Katsoin töllötintä.
Suomalainen elokuva kertoi sodan ajoista. Elokuva menossa loppupuolella. En tiennyt henkilöistä. Elokuva loppui pian.
Niin, nythän on marraskuu lopuillaan. v 1939 oli kohtalokas marraskuu. Ensi vuonna tulee kuluneeksi täysiä vuosikymmeniä. Aprikoin, miten sitä juhlitaan?
Risto Ryti liittyi ratkaisevassa osassa tapahtumiin. Siitä johtuen tuotiin hänet esille. RAUHAN miehenä kiinnitin huomioni sotilasasuihin. Siihen oli peruste. Huomioni kiinnittyi sivuasioihin. Arkun vierellä marssivilla upseereilla välähteli kiiltävät kannukset. Nyt se vaikutti naurettavalta. Sinä aikana ei. Oli v1956. Risto Ryti ei ollut sotilas, vaikka virkansa puolesta presidentti on ylipäällikkö. Niinpä mielestäni sotilaiden edustus oli liioiteltua.
Sodan aikana ylipäällikkyys "riistettiin" presidentiltä ja aseman sai Mannerheim. Mannerheimilla oli melko pitkälle diktaattorin valtuudet. Huvittaa ajatellessa silloisista toimista päätettäväksi parlamentaarisesti.
Kannusten välähtely minua nauratti. Typerää rekvisiittaa. Sitten välähti. Sitä kuvataan osuvasti kynttilän liekillä. Oikeastaan sana välähti on hieman liian "kirkas" ilmaisu. Muutetaan se muotoon: jotain häivähti.
Vähäpätöistä en ole muistanut 65 vuoden aikana. Jos minun olisi pitänyt luetella sen aikaisen aliupseerioppilaan varusteet, olisin varmasti unohtanut viheliäiset vempeleet.
Kannukset!!!???? Hevosvetoisessa rykmentissä Tsaarin aikaiset jäänteet. Moiset kapistukset kuuluivat sunnuntai-asuun. Ruosteisia romuja piti kiillottaa?! Onnistui huonosti.
Lomalle päästessä piti saappaiden kiiltää ja "kiiltävät" kannukset paikallaan. Ohjesääntö.
Risto Rytiä olen ajatellut liian vähän. Tuntuu kuin olisi piilotellut verhon takana. Korpelassa ei ollut radiota. Ryti jäi arvoituksellisena mieleen. Otti raskaan vastuun ja joutui sijaiskärsijäksi. Joutuu kysymään: miltä seurauksilta vältyttiin?
