Koulukuri

Ehdottavat lopetettavaksi jälki-istunnon määräämisen kurittomille koululaisille. Tilalle aikovat työpalvelua.  Ihanko totta?! Eihän nyt työtä! Sehän vie ihmisarvon. Näyttää siltä, että kukaan ei tee enää työtä, vaan ovat työelämässä. Työn pitää olla mukavaa ajanvietettä. Hanttihommat ja paskaduunit eivät kelpaa.
Semmoisia jouduin tekemään koko ikäni.
Siitä on viisikymmentä vuotta kun olin armeijassa. Pienin rangaistus oli kaksi kertaa työtä vuorotta. Mielestäni oli arveluttavaa, kun työ määriteltiin rangaistukseksi. Tosin jo Raamattu määrää: "otsasi hiestä sinun pitää leipäsi syömän." Uskovaistenkaan ei tarvitse enää hikoilla.
Toimittaja kysyi poikaoppilaan mielipidettä, vastaus:
 -- Minä en ainakaan rupea mitään vessoja siivoamaan!
Kuka siivoaa vessat? Orjatko? Onko vessan siivoojalla ihmisarvoa? Vessan siivoaminen ei ole mukavaa ajanvietettä.

Pressat

Eturivin ehdokkailtakin loikkii suusta sammakoita. Väyrynen moitti hallitusta, kun se ei määrännyt sotaväkeä myrskytuhojen kimppuun hyökkäämään. Mistäpä paavo tietää? Myrskyn ruhjomaa sekasortoa
ei selvitellä äkkinäisten avulla. Runkoja maassa,  toistensa päällä, konkelossa ja joukossa virrallisia kaapeleita. Tarvitaan ammattimetsureita, päteviä sähkömiehiä ja taitavia koneiden kuljettajia.

Tässä yhteydessä sopii arvostella mediaa. Kun Mikkelin torilla räjähti, vaadittiin sisäministeri Kaisa Raatikaisen eroa. Raatikaisen pätevyys ministerinä saattoi epäilyttää. Mutta vastuu oli poliisilla ja jos ketä syytetään, niin syyllistä poliisia ja hänen ylempiä esimiehiään. Minkäänlainen päällikkö ei voi estää alaisiaan tyrimästä, vastuu lankeaa esimiehelle, jos antaa vääriä ohjeita, tai arvioi alaisensa pätevyyden väärin, tai ei anna tarpeellisia välineitä.
Suokaa anteeksi, sanomani on oman kunniantuntoni mukainen, ei virkamiesohje.
 Ei mikään hallitus auta asiaa menemällä joka paikkaan, sen on hoidettava omia toimiaan ja kukin organisaatio tekee tehtäviään. Olen vakuuttunut, että myrskytuhojakin osaa parhaiten raivata ja korjata siihen perehtyneet ammattilaiset.

TV:ssä väläytettiin nuorten tutustumista eduskuntaan. Toimittaja kysyi nuorukaiselta:
 -- Jos tapaat Matti vanhasen, mitä aiot kysyä?
Poika harkitsi hetken, tokaisi sitten:
 -- Aiotko erota?
Apinointia.

Lipponen ei kysynyt hallitukselta, valiokunnalta taikka eduskunnalta, kun liitti omavaltaisesti Suomen tukemaan EU:n julistamaa Itävallan boikottia. Lipponen perusteli: pitää Suomenkin, kun vanhat sivistysvaltiotkin!!!
Mikä tekee valtiosta sivistyneen? Inkvisitio, kaasukammio, giljotiini, siirtomaiden orjuuttaminen, härkätaistelu vai mafia?
Lipposen lauseesta voisi päätellä, että hän ei pidä Itävaltaa sivistysvaltiona.
Vanha korpifilosofikin tajusi tuommoisen boikotin järjettömäksi ja ihmetteli "vallan kauhiasti".
Myöhemmin on selvinnyt, että boikotti syntyi vahingossa.

Tosikko naamani vääntyi nauruun, kun Paavo kertoi ruudussa, kuinka hän sopi asoista Berlusconin kanssa. Välittömästi tuli mieleen Martti Vainio, joka kertoi sopineensa italialaisen juoskijan Andibon kanssa seuraavan päivän kilpailun taktiikasta. Martti noudatti ja hävisi, italialainen ei kunnioittanut "sopimusta".
 

Politiikkaa

Menee vähän överiksi tuo homohössötys. Homot ovat in, heterot ei mitään. Heteroilla ei ole sananvapautta. Presitentinlinnan homotanssit pahoittavat monen mieltä. Onneksi en töllöttänyt Linnan juhlien kuvaamista. Sinänsä yks hailee.

Savon Sanomien palstalla julkaisivat lyhennettynä kirjoitukseni luonnon järjestyksestä. Joku piti minua tyhmenpänä kuin olenkaan ja kertoi delfiinienkin homostelevan. "Että vain tiedoksi".
Delfiinienkin suku jatkuu heterotoiminnalla. Että vain tiedoksi.

On minullekin tiedon murusia tippunut. Jotkut eliöt lisääntyvät jakautumalla. Luin sellaistakin, että kastemadoilla on molemmat suvut, molemmat siittävät ja lisääntyvät. Ahkerana onkijana havaitsin usein kahden madon kietoutuneen toistensa ympärille, se on kuulemma rakastelua, jossa molemmat ottavat ja antavat. Näkyi semmoisia matoja joiden keskikohdalla oli pahkura.
Luonto-ohjelmassa näyttivät jotain mönkijää, jonka munat kehittyvät poikasiksi ilman hedelmöitystä.

Tämä eläinlaji, johonka me kuulumme tarvitsee lisääntymiseen uroksen ja naaraan. Uroksen osuus tapahtumaan on hyvin vähäinen, mutta välttämätön. Neitseellistä synnytystä ei ole ollut, ei ole, eikä tule!

Homous on poikkeavuus. Sitä ei muuksi muuta, vaikka nimitetäänkin sukupuolineutraaliksi. Poikkeavuuteen suhtaudun neutraalisti. En vihaa homoja, enkä ole koskaan kauhistellut, olen vain ihmetellyt, koska tuntemusteni mukaan se on vaikeasti ymmärrettävä.
Itse olen tuntenut kaksi miestä, joita ensi tapaamisella en arvannut homoiksi. Molempien kanssa toimin asiakaspalvelutilanteissa ja tulimme hyvin toimeen keskenämme. Homous ei vaikuttanut millään tavalla.

Pystyn suhtautumaan luontevasti, ja arvioin ihmisen tekojen ja käytöksen mukaan. Asiaa helpottaa, etten ole uskovainen, enkä nojaa Raamattuun, vaikka luin Raamatusta vanhan testamentin kokonaan ja uuden testamentin niin pitkälle, että tuli Johanneksen ilmestyksen kauheudet, ne pelottivat minua ja jätin kesken. En paljoa ymmärtänyt ja muistan vain vähän, olin kai 9 vuotias.

Homoudesta tulin tietoiseksi vasta aikuisena. Vasta vuosikymmeniä jälkeenpäin muistaessa tapaamiani miehiä, arvelen muutamien olleen homoja. Ehkä kolme tapausta.

Nopeasti leviää humanismin voitto! TV-ruudusta häädettiin pätevä meteorologi, kun tuli ilmi homous. Muutamia vuosia kului ja Linnan tanssien tähtipareina näytetään yleisölle tanssivia homoja.

Ei homoja saa tappaa eikä ruoskia. Ei tarvitse "parantaa". Rakastakoot toisiaan kaikessa rauhassa, sillä niin olisi parempi. Kun toimivat yhteiskuntaa hyödyttäen, tienaavat elantoaan, maksavat veroja, rakentavat yhteiskuntaa; ovat kanssani tasavertaisia, edellyttäen että olen heidän mielestään tasavertaisia kanssaan.  Sitä tosiasiaa en kukaan pysty kieltämään, että tunnetuissa homoissa on poikkeuksellisen lahjakkaita ihmisiä.

Aikani loppuu pian. Jos olen fossiili, niin sitten olen, mutta en kauan. Mielestäni menee sirkuksen puolelle, kun julkisuudessa esiintyy vihittäviä homopareja. Yhteiskunnan laitoksien tehtäviin ei kuulu homoparien laillistaminen.  Perustelevat omaisuus- ja perintöasioilla. Ne pystyy kyllä järjestämään laillisiksi muilla tavoin.

Adoptio-oikeus on monisyinen. Siihen en pysty sanomaan mitään puolesta tai vastaan.
Mummot ovat kasvattaneet orpolapsista kunnon kansalaisia. Mutta uutisissa on kerrottu, että sosiaalivirkailijat eivät  antaneet huostaanotettuja isovanhempien hoitoon. Juha Mieto kasvatti poikansa yksin. Kykyä kasvattaa ei pysty määrittelemään kaavamaisesti.

Saunassa poika kysyi mummiltaan: "miksi minä olen näin musta". Poika on aasialaisen näköinen.
Adoptiolapselle tulee järkytyksenä tieto, ettei ole vanhemmikseen luulemiensa lapsi. Kaksi naista pystyy kasvattamaan lapsen.  Entä sitten kun lapsi kysyy: "kuka minun isäni on? missä isäni on?"
Minkäänlainen psykologi ei tiedä, miltä lapsesta tuntuu äkkiä kuultu totuus. Tai ei saa tietää totuutta.

Tiedän, miltä tuntuu olla syntyperänsä takia halveksittu ja pilkattu, myös koulukiusattu.       

Pakkasaamu

Valvoin iltayöstä. Nukuin muutaman tunnin. Heräsin puoli neljältä, raotin verhoa, taivaalla mollotti täyteläinen kuu. Nousin puurolle puoli viideltä. Mainio lenkkeilysää. Pakkaslumi narskui tossujen alla. Valaisimien valo heijastui polulla Miljoonina pieninä timantteina, jotka välkkyivät askelten liikkeiden mukaan. Katuvalojen ja kuun valaisema kylänraitti oli tyhjä. Yksi auto meni jonnekin ja yksi ihmishahmo liikkui marketin suuntaan.

Rautatien alla joen varrella oleva puusilta paukkui joka askeleella, pakkasen tekemä jännitys laukeili. Tyyni pakkassää salli tulla jään takaa Mansikin tuksun. Tällä kertaa en jäteaseman mansikan tuoksua aistinut. 

Lämpökekyksen piipusta valui vaakasuoraan jättimäinen ketunhäntä. Kuun ympärillä kehä ja ne tähdet, jotka valaistus antoi näkyä, tuikkivat. Perimätiedon mukaan nuo ilmiöt ennustivat sadetta. Lunta tulee. Palasin kotiin kuudelta. lähetin sähköpostia.

Jätejoonaat

Sattumuksia. Kirjoitin New Yorkin "joonaksista". Tällä hetkellä heidän puuhansa vaikuttaa snobailulta.
Miksi? Siksi että näin tänään dokumentin Kairon "joonaksista". Semmoista en tiennyt maailmassa olevan. Paljon on tietämätöntä. Roskien kerääjiä oli kokonainen kaupunginosa. Keräsivät katujen vieriltä roskasäkit, kuljettivat autoilla suurina kuormina, lajittelivat tarkasti. Oli muutama kone, joilla murskasivat materiaalin, säkittivät ja myivät jopa Kiinaan.

Sekasortoista hommaa. Siinä yhteydessä käsitteet; hygienia ja työsuojelu lähinnä naurattaa. Lopputulos säkeisssä oli kelvollista. He sanoivat 80 % jätteestä menevän kierrätykseen. Entä sitten?

Kaupunki antoi jätteen keräyksen ulkomaisille yrityksille, jotka vievät sen kaatopaikalle, joille piti osoittaa paikat. Voimme arvata, millainen sotku siitä syntyy? kokemusta on.

"Jonakset" surivat loppuvaa ammattiaan.

Roskaruoka

Mikä sopii Jupiterille......
On aivan normaalia, että jalkavaivainen käyttää kainalosauvoja. Mutta menneinä vuosina jos huonojalkainen vanhus käytti kesällä apunaan suksisauvoja, niin nuoriso ilkkui.  Kun joku keksi naurettavat kävelysauvat, siitä tuli hetkellinen muotivillitys.  Menee kyllä ohi.

Kun "meidän herramme muurahaiset" kaivelivat roskiksesta henkensä pitimiä, sitä pidettiin lieveilmiönä.
Amerikkalaisessa dokumentissa sivistyneet ihmiset mm. oopperalaulaja, sekä kielenopettaja kaivelivat roskasäkkejä. Se on edistyksellistä.  Löytyy monia asioita, joissa on räikeä kontrasti. Aleksiskivi kirjoitti Herrojen Eevan suuhun repliikin: "Haa mikä eroitus!"
Järjetöntä tuhlausta muka järkeviltä ihmisiltä. Dokumentissa kerrottiin USA:ssa tuotetusta ruuasta menevän 40 - 50% jätteeseen!? Etiopiassa kuolee kansaa nälkään. Muuallakin.  En nähnyt varsinaisesti nälkää, aliravitsemusta kylläkin, niukkuutta. Vuosikymmenien jälkeenkin se vaikuttaa; Harmittaa, jos pienikin määrä ruokatarviketta pilaantuu. Pyrin ostamaan sen verran kun tarvitsen, eikä ihmisen tarvitse olla lihava.

Roskiin menee käyttökelpoista. Lainsäädäntökin vaikuttaa määräämällä käyttöpäivämerkintöjä. Vasta viime aikoina kaupat alkoivat alentaa hintaa viimeisen päivän lähestyessä. Sitä etua käytän hyväkseni. Edellyttää pakastimen omistusta.

New Yorkissa säkkien penkojista mies sanoi, ettei hän yksin menisi, mutta porukalla kyllä. Roskisdyykkari liikkuu yleensä yksin ja herättä pahennusta. Joukolla kerääjät parantavat maailmaa.

Kolmas päivä

Tuossa edellisessä jutussani höperehdin. Kuulin väärin ilotulituksen alkuajan. Se onkin laillista jo iltakuudelta. En ole perehtynyt, kun en ammu yhtään rakettia.

Nukkumarytmi sotkeentui. Tänä aamuna heräsin kolmelta. Lojuin tunnin ja nousin puurottelemaan. Askaroin jotain. Läksin lenkille. Sataneen lumen pehmittämällä väylällä näkyi vastaan tulevat jäljet. Kenkien jäljistä päätellen kokoiseni mies. Lähtenyt varhain, kun koko kierroksen tehtyään jo palaamassa.

Alkumatkalla Suonteelta puhaltava viima pieksi lunta kasvoille. Siioninsillan jälkeen tuisku jäi selkäpuolelle ja lauha ilma tuntui leppoisalta. Seuraavat jäljet oli polkupyörän, kohta toisetkin. Tien laidassa oli loikkinut jänis, luulen että rusakko. Toiset eläimen jäljet pysäytti; kärppä, ajattelin, mutta tarkemmin katsottuani päättelin minkiksi, oli tien yli suunnannut joen rannassa kumollaan olevan veneen luokse. Meijerin luona näkyi vastaan tulevat naisen kenkien jäljet. Kruununsillalla käveli nuori nainen, olkalaukku keikkuen sivulla; jonnekin töihin. Autojono eteni hiljalleen, Kuopioonko? Sairaalan rannan polku oli aurattu hyvissä ajoin. Kotiin tulin puoli seitsemältä