Aioin sulkea television. Perinnönjaosta kertovan dokumentin en uskonut kiinnostavan, mutta jäinkin ruudun vangiksi. Sikäli riskitön tekijöille, että haastateltavina oli vain asiantuntijoita, jotka pystyivät esiintymään ja sanomaan asiansa.
Semmoiset haastattelut ärsyttävät, jotka tehdään "nykyaikaisesti", aivan kuin pätkiminen ja pilkkominen olisi ansioksi. Toimittajat tekevät omasta osuudestaan liian tärkeän. Haastateltava ennättä sanoa muutaman sanan, kun leikkaavat mielivaltaisesti, eivät anna esittää kokonaista lausetta. Juuri kun kiinnostun sanottavasta, puhe leikataan poikki, haluaisin kuulla enemmän.
Eilisiltaisessa dokumentissa edettiin verkkaisesti, varmaan joidenkin mielestä pitkäveteisesti. Ilmeisesti haluttiin luoda vainajia kohtaan kunniottava asenne.
Toimittajaa ei näkynyt eikä kuulunut koko ohjelmassa. Mielestäni niin pitää olla, asia ja haastateltavat ovat tärkeimmät.
Erinomaisen kuvaajan materiaalista tehty taidetta. Muutaman vinkin otan omiin pikkujuttuihini.
