torstai 3. marraskuuta 2011

Marraskuun aamu

Nukuin välillä heräämättä kuusi tuntia. Heräsin puoli viiden aikaan, eikä uni enää tullut, lojuin pedissä kolme varttia.
Nousin virkeänä. Uudella koneella pelasin sakkia. Pelasin hyvin. Päänuppi suostui toimimaan, mitä se ei aina tee. Siirsin mokkulan vanhalle koneelle.
Tekniikan kehitys on epäjohdonmukaista ja välineet vanhenevat liian nopeasti, se on tuhlausta ja yhteiskunnassa paasataan leikkauksista ja säästöistä. Kukaan ei virka mitään tuhlauksen välttämisestä.

Uusin koneeni on varsin edistyksellinen ja toimii tarpeideni mukaan. Tärkeintä minulle on videoeditointi. Mutta näppäimistö on kelvoton. Mustasta on vaikea hahmottaa näppäiden sijaintia ja valkeissa numeroissa on vain muutamia selviä, jotkut näyttävät aivan kuin ne olisivat lian peittämät.

Tämä näppäimistö on v 2000 ostetusta halpiskoneesta. Selkeydensä takia otin sen käyttöön tälle koneelle. Beigen värisessä näkyy mustat kirjaimet terävinä. Kirjoitan semmoisella kymmenjärjestelmällä, että kahdeksan lepää.
Uusimmalle koneelle ei tämä parhaana pitämäni käy. Tässä on pyöreä töpseli ja uusimmassa USB. Tulee hirvittävät määrät kallista romua, kun lisälaitteetkin pitää uusia. Tarpeettomasti. v 2004 ostin tämän koneen. Ensimmäisellä ei pystynyt editoimaan ja tämän hieno näppäimistö on vintissä. Tällä vanhimmallla näppäimistöllä kirjoittaisin mielelläni viimeiseen tappiin. 

Junalipun ostaminenkin mutkistui nörttien innovaation takia. Toiminta on hankaloitunut entisestään. Ei millään suostunut myymään lippua siihen junaan, johon halusin. Vaikka sain näkyviin aikomani junan tiedot, jatkaessani se vaihtoi toiseen. Olkoon sitten siihen junaan! Sain kuin sainkin näplättyä siihen asti, että maksu meni. Sitten yhteys häipyi, ei lippua.
Yritin toisen kerran, siinä uskossa että saanhan rahani takaisin, kun pankin tiedoista selviää maksamani. Osasin jo paremmin ja maksamisen jälkeen tuli kaistale, jossa luki tulosta lippu täältä. Napsautin, mutta mitään ei tapahtunut.  
Sekaisin oli ja pahasti. Katsoin sähköpostista tilausvahvistuksen. Siellä oli kaksi matkalipun "näköispainosta", joka ei kuulemma kelpaa matkalipuksi. Tulostin ne ja matka meni niillä. Konduktööri todisti nimellään, että matkustajia oli vain yksi. Mutta asemalla lipunmyyjä pidätti kympin peruutusmaksua, vaikka virhe oli vr:n.
Tästä asiasta oli kolumni Savon Sanomien pääkirjoitus-sivulla.
Suunittelijat tienaavat, kun systeemejä muutetaan, eikä ne aina parane. Pitäisi yksinkertaistaa, mutta usein käy päinvastoin. TUHLAUSTA!!