Tässä vaiheessa terveys on ainoa tavoiteltava tila. Hieman ymmälläni pohdin. Parin vuoden takainen huonokuntoni askarruttaa. Tosin miettiminen on turhaa. Vai onko? Voisiko vielä hyötyä? Siitä vakuutuin että veri heikkeni primaspanin takia. Mutta onko se koko syy. Tänä aamuna pystyin kävelemään rivakasti. Pystyin nopeuttamaan askelia. Siihen en pystynyt pitkään aikaan, en myöskään pitentämään askelia. Tänä aamuna pukiessani pystyin panemaan seisaallani jalkaan pitkät alushousut, välihousut ja verryttelyhousut.
Altaanmitan uinti otti voimille. Yritin uida kroolia; en päässyt altaan mittaa, kun piti hellittää. Viime lauantaina uin lepäämättä 1300 metriä, se tosin oli hiukan liikaa. Eilen uin lepäämättä 850 metriä, enkä väsynyt.
Tämähän on vain positiivista. Mutta se saa aprikoimaan, kun pääkin parantuu?! Minähän silloin suorastaan höperehdin! Kunnon kohentuminen tapahtuu hitaasti.
Verrattuna siihen, kun en meinannut päästä Kuopiossa asemalta Kauppakadulle Mehiläiseen. Piti välillä pysähtyä lepäämään, eikä sekään auttanut. Vaelsin horjuen viimeisillä voimillani Mehiläisen rappukäytävässä ja voipuneena en pystynyt esittäämään asiaani. Annoin vastaanotossa tytölle paperit ja menin istumaan. Tyttö hoiti asiat siihen. Junalla kuljin. Palatessa pyrin junasta ulos väärän puolen ovesta ja jouduin Pieksämäelle. Oma seikkailunsa!?
Tuommoisten oireiden takia voi hyvällä syyllä harkita hoitoon viemistä.
Toinen mahdollissus. Pieni infarkti? Sanovat elimistön korjaavan itseään. Sydämenkin uudistavan omaa suonistoaan. Onko se mahdollista tällä iällä?
Ultraäänellä tutkittiin. Ei tehty varjoainekuvausta. Rasituskokeessa poljin, kunnes lopahdin täysin. Hoitaja kysyi, josko pitäisi mennä vuoteeseen? Meikäläiseltä on turha kysyä. Pyrin toimimaan itsenäisesti. Jos olisi käskenyt, olisin tietenkin totellut. Enkä minä oikein ymmärrä sitä kysymystä kivun määrästä asteikolla yhdestä kymmeneen. Äärimmäistä kipua tunsin, kun Raitiovaunu tökkäsi nilkkani moottoripyörän konetta vasten. Äärimmäinen kipu tuli Pielaveden terveyskeskuksessa kun katetrista ei tullut mitään. Hoitaja arveli: "Mihinkähän se meni?" Kipu sattui tuskallisena kahden puolen alaselkää; munuaisiin? Kipu tuntui tuskallisena iskuna Kysissä, kun tulehtuneesta eturauhasesta ottivat koepaloja. Se kipu oli lyhytaikainen.
Mutta missään vaiheessa sepelvaltimotaudin yhteydessä en tuntenut totellista kipua, vain lamauttavan oireen. Siksi en voinut antaa lausuntoa rasituskokeen kivusta. Siitähän voi valehdella ja epäilen varsin monen valehtelevan, kun siihen ei ole mittaria.
Rasituskokeen jälkeen istuin pitkään. Täydellinen lopahtaminen. Tuntui kuin joka paikasta pyrkisi veri tulemaan ihon läpi. Varsinkin käsivarsista.
Istuin niin kauan, että näin kahden miehen käväisevän siinä huoneessa. Kävelivät normaalisti.
Menin ulos ja kävelin pari kertaa pysäköintialueen ympäri, ennenkuin uskalsin lähteä autolla.
Kojeita käyttävä valkotakkinen sanoi: "Kaksi pykälää jäi vaille." Mitä tarkoittanee?
Istuessani tässä ja räiskiessäni mustia läiskiä, en tunne huonoutta. Kuin milloinkaan ei olisi mikään vaivannut. Mutta olenhan vasta kahdeksankymmenen. Milloin vanhuus alkaa?
