keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Helmikuinen päivä

Outo valoilmiö, jota auringoksi sanovat, pysytteli pitkän aikaa näkymättömissä. En pannut merkille päivämäärää, jolloin tuo taivaankappale näille seuduille säteili.
Nyt tiedämme ettei tullut pakkastalvi.  Tänä aamuna osuuskaupan mittrissa -11. Kävelin pitkän lenkin: Asemakatua alas. Rautalamin tietä Metsolaan.  Siwan kohdalta jäähallille. Uimalan luota rantapolulle.  Meijerin luota sillan yli toiselle puolelle jokea. Polkua Siionin sillalle. Pihlajakatua kotiin.
Käveleksin rauhallisesti.  Ei tuntunut kaipaavan kiirehtimistä. Kylän keskusta näytti hiljaiselta. Meidänkin talomme räystäällä runsaasti jääpuikkoja. Kadun vieressä varoituksia jään ja lumen putoamisesta. Kun jonkun päähän kolahtaa ja uhri potkasee tyhjää, ei varoituslaput anna yhtään anteeksi.  Joku joutuu syytettyjen penkille.

Tähän aikaan päivästä ei liikkeellä ole muut kuin me joutilaat.  Tiekonemies sai rauhassa linkoilla lenkkiraittia. Sairaalan takana meitä kuljeksi vain kaksi. Hyppäsimme vuorollamme sivuun. Nuori hoikka nainen sihtaili kameralla kuvattavaa etsien. 

Elinkeinojen harjoittajat joutuvat hampaisiin.  Takavuosina kuntalaiset valittivat navetan laajennusta vastaan.  Hiukan liian lähellä laitos on. Sen täytyy olla iso, jotta hanketta tulisi kylliksi. Liikeyritys.
Tänään tuuli semmoiselta kantilta, että sairaalan seudulla haisi " mansikki " voimakkaasti. Rakennusvaiheessa vakuutivat, ettei haise.  Kyllähän se tiedetään, että navetta haisee ja isompi navetta enemmän.  Raikas talvisää!?
" Mansikan " hajua tuntuu joskus. nyt ei ollut sen aika. 

Kevään enteitä ilmassa.