lauantai 21. maaliskuuta 2015

Työtaistelut

v 1956 yleislakkohölmöilystä asti olen seurannut palkkaneuvotteluja sekä työtaisteluja. v 1956 yleislakkoa hehkuttavat suurena saavutuksena. Kukaan ei puntaroi, mitä sillä todella saavutettiin työläisten eduksi?  Ei mitään. 

Pekka Eskelisen väki ei ollut lakossa. Emme kuuluneet liittoihin. Eskelisestä meni johonkin yrittäjäin tilaisuuteen; Pekka, Sulo, Tauno Nenonen ja erkki kuskina. Raitis mies.    Tilaisuus oli Kuopiossa Liikemiesklubilla.
Arvattavaa on että siellä oleva porukka ei riemuinnut lakkoilusta. Ilmaisivat selvästi mielipiteensä. Olikohan ollenkaan ristiriitaa, kun Pekka Eskelinen puolusti yleislakkoa ja työläisten etua? Miten mahtoi olla, jos Pekan väki olisi lakkoillut?  Henkilökuntaa oli 24.

Yleislakolla ei ajettu työläisten etua, eikä saavutettu. Demarit masinoivat yleislakkoa katkeroituneena presidentinvaalin niukasta tappiosta, joka johtui poliittisesta pelistä. Kommunistit tarttuivat lakkotilaisuuteen riemumielin. Ei heillä ollut mielessä työläisen etu, vaan sosialismin eteneminen, vallankumous.  Jumaloivat Stalinia. Eskeliset ja heidän luottomiehensä Jussi Kaistola.

Lakko nosti kuukausipalkkoja 2400 mk. Minullekin. Kuukausipalkkani oli 25000 mk , lisäksi asuntoetu, josta silloin ei verotettu minua. 
Vuosi ei kerennyt lähellekään loppuaan kun devalvoivat 30%. Ulkomainen tavara kallistui, eikä silloin vielä ollut Suomen teollinen kehitys korkealla tasolla.

v 1960 lakkoili rakennusväki. Tunnettua on, että Rakennusliittoa johti kommunistit. Sain käsiini "lakkoaapisen", jossa kerrottiin rakennustyöläisen tuntipalkaksi 180-200 mk . "Onhan tuota saatava korotettua"
Entäpä tosiasia.  Sisarenpoikani 17v näytti palkkaliuskaa. Siinä oli tuntitaksana 300 mk. Lakossa olivat kuukauden, sen jälkeen rakennukset seisoivat kesälomakuukauden.
Prosessin jälkeen sukulaispoikani tilinauhassa oli tuntipalkan kohdalla 260 mk???!!!   Sukulaispoika joutui ahdinkoon ja palasi isänsä tykö. Uutena työntekijänä menetti kahden kuukauden tienestit. Työläisen etu ajettiin tässä tapauksessa nurkkaan.  Sukulainen oli aputyömies.  Paljonko maksettiin ammattilaiselle?  "Haa, mikä eroitus!"

Sittemmin ihmettelin, miten helposti kuitenkin kaiken jahkaamisen jälkeen työnantajaliitot suostuivat vaatimuksiin?  Enhän ymmärtänyt. Ammattiliitot ylpeilivät saavutuksella. Taistelun tuloksella.
Tuli semmoinenkin päivä, että erkille valkeni.
Kustannusten lisääntyessä hoiti inflaatio osansa. Velat kutistuivat. Vientiyritykset tienasivat valtavia summia kurssivoittoina. Taktikoivat. Panttasivat valuuttatulojen kotiuttamista.  Devalvaation jälkeen saivat valuutalla enemmän markkoja.
"Oli kerran Onnimanni...."