Otsikon kysymys on aiheellinen. Koulusivistykseni sain Ohemäen kansakoulussa. Ohemäen koulun anti jäi vähäiseksi. Muualta sain enemmän.
Siitä on viisikymmentäviisi vuotta, majailin Helsingissä, kun kuulin mieshenkilön sanovan perätöntä puhetta veden jäätymisestä. Viime syksynä toimittajanainen puhui samoin. Ihmettelen, mistä ne tuommoista saaneet päähänsä?
Naistoimittajan sanoin. "Jäätynyt vesi sulaa putkessa, putki halkeaa, kun vesi laajenee lämmetessään.
Semmoinen vaikutelma on kallooni jäänyt, että tuo "ajatus" olisi yleinen.
Huomautan, että mitä nyt tähän pränttään on fakta, ei mielipide.
Itselleni annoin kertoa seikan, että vesi on ainoa aine joka laajenee lämpötilan mukaan kahteen suuntaan. Sitä eivät näy muistavan, vai eivätkö ymmärrä. Kaikki eivät ymmärrä.
Helsingin vuosinani istuin junassa. Vastapäätä istui kaksi neitosta. Siihen aikaan sanottiin oppikouluksi opinahjoaan. Puhuivat joko matematiikasta, tai fysiikasta. Laskutehtävistä:
--- Laske tasasärmäisen kuution paino, kun sivu on viisi senttiä ja tiheys 7,8 , Siitä en ymmärtänyt mitään, sanoi neitonen.
Ohemäen koulupohjalta nuori mies, erkki, osasi tuommoiset laskut. Veden jäätymisilmiön herättämät
pähkäilyt toi mieleeni kauan sitten nähneeni neitoset ja ymmärtämisen vaikeudet.
Teknillisessä sanastossa se on tiheys. Kansakoulun sivistys antoi määritelmän: ominaispaino.
Kansakoulun oppi antoi veden ominaispainoksi 1. Tarkoittaa: yksi kuutiodesi vettä painaa yhden kilon. Veden ominaispaino määritellään lämpötilassa + 4 astetta Celsiusta.
Talonpoikaisjärki ja kansakoulun oppi sanoo: Vesi on painavimmillaan + 4 asteisena.
Kun järven jää sulaa. Sulanut vesi ei suinkaan laajene, vaan supistuu kunnes saavuttaa + 4 lämpötilan. + 4 vesi painavimpana painuu alaspäin, pohjaa kohti. Kun järvi saavuttaa lämpötilan + 4, Siitä edelleen lämmetessään laajenee ja lämpimin vesi kertyy pinnalle.
Syksyllä toisin päin. Järven vesi jäähtyy, + 4 vesi painuu pohjaa kohti. Kun koko järven vesi saavuttaa lämpötilan + 4 , siitä jäähtyessään alkaa laajeneman. Siitä johtuen kylmin vesi jää aina pinnalle ja jäätyy pinnasta. Järvi ei ala jäätymään pohjasta, eikä pohjaa myöten, senhän kaikki tietävät, Nekin, jotka vastoin omaa tietoaan väittävät vesijohdossa veden käyttäytyvän luonnonlakien vastaisesti.
Koko järven vesimäärä tekee kaksi kertaa vuodessa liikkeen ylös ja alas. Senkin olen antanut itselleni kertoa.
Vesijohto halkeaa jäätyneenä. Se vaan ei ala vuotamaan, ennen kuin sulaa! Metalliputkessa paine kasvaa kahtaalle. Vesi laajenee jäätyessä ja metalli supistuu.
Että putki sulaa lauhtumisen takia, on puppua. Maassa oleva putki jäätyy ympäröivän maan jäätyessä. Ilman lämpötila muuttuu hyvinkin nopeasti. Semmoiset lukemat muistan, kun yli 30 pakkasasteinen lämpiää vuorokaudessa muutamaan plusasteeseen.
Se vain pitää ymmärtää, ettei jäätynyt maa lämpiä heti, vaan kylmän rintama jatkaa etenemistään jonkin aikaa. Putki voi jäätyä vaikka ilma ei ole pakkasella. Maahan varastoitunut kylmä jäädyttää.
Runkoputkien kohdalla on kokonaan toinen juttu. Jokainen on sen verran kaivanut, että tietää maan olevan monenlaista: Hienoa hiekkaa, karkeaa soraa, savea, pieniä kiviä, isoja kiviä, multaa ja mutaa.
Syksyllä tulee sadevesiä, keväällä sulamisvesiä. Maa jäätyy ja sulaa epätasaisesti. Maamassat liikkuvat ja painollaan murtavat ainakin valurautaputkia. Vanhemmat putkistot ovat valurautaa.
Autopuolella on harhaanjohtava nimitys: pakkasproppu. Nimitys ei kylläkään aiheuta vahinkoa. Pakkasproppu nimitys löytyy teknillisestäkin käytännöstä. Varaosaluetteloissakin on pakkasproppu.
Kuulin jonkun selostavan sen tarpeelliseksi: Moottori ei halkea jäätyessä, kun jää painaa propun ulos!
Jokainen moottori, jäähdytin ja lämmityslaitteen kenno, jotka jäätyivät, myös halkesivat, vaikka kyseinen proppu oli pullistunut. Jää ei käyttäydy kumimaisesti! Mitä varten proppu sitten on?
Moottorin valutekniikka jätti reiän niihin kohtiin, joista se löytyy, Valurosoinen reikä koneistettiin, että siihen voitiin moukaroida vedenpitävä tulppa vesitilaan.
Sen takia en ota vastaan kommentteja, kun havaitsin käytännön: enimmäkseen kommentoivat häiriköt, enkä halua kinastella.
Toisaalta, olisi mielenkiintoista nähdä, miten moni sanoo erkkiä tyhmäksi? Sehän kuitenkin on tosiasia.
