Joskus nuorempana kuuntelin iskelmälaulajaa: "Lenden luin - nälänhätä Afrikassa, valtiolla tyhjä kassa". Vuosikymmenien aikana ei mikään paljon muutu.
Semmoinen vähämerkityksellinen ja harhaanjohtava aihe, kun puolueiden kannatusluvut. Että
toimittajat kaiken kattavassa viisaudessaan ovat tyhmiä. Pekka Ervastia sanon Irvastiksi.
Persut ovat oikeutettuja asemaansa, niin kauan kun eduskuntaa ei hajoteta. Moni odottaa eduskunnan lopputiliä ja uusia vaaleja. Kovin suurella suulla eivät kuitenkaan uskalla huutaa. Joutuu pian vastuuseen.
Äänestäjissä ei ole kovin paljon vastuuntuntoisia. Äänestävät aina "väärin". Äänestäjienkin pitäisi tajuta, ettei viimeisten hallitusten harrastama "hyvän jakaminen" onnistu. Ei itseään voi tukasta nostaa suosta! Toimittajatkin odottavat ihmeidentekijöitä. Poliitikot eivät uskalla tunnustaa tosiasioita. Kyttäävät kannatuslukuja, kun sen sijaan pitää panna valtion talous kuntoon.
Nykyistä sekasotkua ei voi minkäänlainen taikuri selvittä yhden vaalikauden aikana. Siihen menee ainakin kaksi vuosikymmentä. Rakentaa ei voi yhtä nopeasti kuin repiä hajalle.
Nykyään ei Suomea voi hallita. Mikään hallitus ei siihen pysty. Oppositio on aina vahvempi. Ammattijärjestöt eivät salli heikennyksiä. Eivät ymmärrä, että syöksyssä pitää jarruttaa. Vaativat lisäämään kaasua.
Ammattiliitot pitävät kunnia-asianaan ehdottoman vallan säilyttämisestä. Mitäs sanovatkaan vallan vaikutuksesta ja mitä ehdottoman vallan - ??
Kaikki toimenpiteet ja vaatimukset eivät loppupelissä koidu työtä tekevien hyväksi. Olen aikaisemmin präntännyt tekstiin ihmetykseni, miten helposti kuitenkin kaiken näennäisen kinastelun jälkeen teollisuus hyväksyi palkankorotukset, vaikka jokainen tiesi tulevan inflaatiota ja devalvointia.
Käteni olivat silloin koneiden likaiseksi rasvaamat. Eikä tietoa ollut liikaa. Selvisihän sekin aikanaan. Työläisten edusmiehet eivät kertoneet kansalle vientiyritysten kurssivoitoista. Kun tietooni tuli pienehkön D-markoilla vievän yrityksen saama summa, avautui silmäni. Mietin suuria yrityksiä, jotka keinottelivat valuutan tuloutuksessa! Semmoisia summia ei järkeni pysty hahmottamaan.
Osasin kuvitella seurauksia, kun työaikaa lyhennettiin liikaa. Lyhennyksen sanottiin vähentävän työttömyyttä. "Sokea Reetakin näkee" työttömyyden vähenevän vain kaupankäynnin lisääntymisellä ja pieni maa vaurastuu vain viennillä. Tästäpä tulikin mieleeni Urkin kirjoittama: Onko maallamme malttia vaurastua? Nolona tunnustan, etten opukseen tutustunut. Pitäisiköhän tarttua aiheeseen? Jälkiviisaana pystyy arvioimaan.
Kaksi aihetta medialla ylitse muiden: Persujen ja Soinin alamäki, joka ei vaikuta Suomen talouteen minkään vertaa, vain lieveilmiöitä ja takin kääntöä. Äänestäjät kääntävät takkia joka käänteessä.
Ruotsin kuninkaalliset kakarat täyttävät lehtien sivut ja televisiostakin tunkee ruudun täydeltä.
Urheilu saa elämää suuremman osan. Jääkiekkojoukkueiden valmentajan vaihtoviikot suuria tapahtumia. Media odottaa kieli pitkällä hallituksen vaihtoviikkoja!
Poliitikot välittävät vain äänimääristään ja puolueidensa kannatusluvuista. Laativat kai kohta semmoisia lakeja, että hallitusta vaihdetaan kannatuslukujen mukaan? Kannatusluvut ovat vain lukuja. Politiikan toimittajat ovat tänäänkin sitä mieltä, että eduskunnassa on "vääriä puolueita". Kannatusluvutko sen todistaa? Pekka Irvasti hymyili ivallisesti.
IkiWanha erkkikin tajuaa: Oppositiossa lihoo, hallituksessa laihtuu. Siihen ei tarvitse mitään mittareita. "Kansa tietää!" Tietääkö? Ja mitä tietää?
Lehtien lukeminen muuttui töllön katseluun. Uutiset kertovat. Mitä ne kertovat? Kertoi Juha Sipilän sanomassa että hymyilee ensi kerran pääministerinä. Pelättävissä vain on, että saattaa hyytyä.
Kaksi istui nokakkain Ay-mies ja mies toisesta porukasta. Toisen porukan mies yritti vakuuttaa saavutusta. Ay-mies oli toista mieltä: ei ole aihetta hymyyn. Huono merkki! Kaatavatko vielä?
Seurasin mediasta. Olin viimeiseen saakka äärimmäisen pessimistinen koko yhteiskuntasopimus höpinään.
Pöydän ääressä istui kolme puolueiden edustajaa. Toimittaja varautui tulittamaan. Panin toosan pimeäksi. Seuraan ajan tapahtumia, mutta kyllästyin perin juurin jatkuvaan jankutukseen. Eihän poliitikot keskustele! Selittävät ja räksyttävät vain.
Käyn kirjastossa. Tänä iltana kuitenkin kävelylenkki.
