Tukisukka käsitteenä oli tiedossani, mutta ei kokemusta. Tuli mieleeni jalkahäiriön seurauksena. Katsoin netistä. Melkein joka paikassa tulee lause: "kato netistä."! Nykyään ehkä eniten toistetut kaksi sanaa?
Näytti olevan kahta lajia; tukisukat ja hoitavat tukisukat. Aina jotain konstikasta. Tukisukat sanottiin olevan nailonista. Hoitavat sukat jotain sekoitetta. Apteekissa käydessäni otin puheeksi. Myyjä ei minua paljon valkaissut.
Mielessäni väikkyi nailonsukat. Myyjä sanoi: "Nailonia ne ovat." Sanoi jämäkiksi. Nailonin ominaisuus jäi kaivamaan mieltäni: Onko nailon terveellistä? Eikö se ole hautovaa?
Itä-Suomen yliopiston apteekin verkkoapteekista tilasin tukisukat.
Aina on joku väärin, en osaa mitään. Puhelimen testiviesti ilmoitti sukkapaketin saapuneen. Tarvitsee todistaa henkilöllisyys ja antaa tunnusnumero.
Hitaasti näkevänä tarkistin vielä netistä. Oikein! Tiskin takana "Iso Vaalee" Sanoi: "Ei sinulla satu olemaan se puhelin mukana?" Sanoi ettei tällä numerolla löydy.
Tiuskaisin tylysti: "Anna tänne se kortti! Pistin henkilökortin taskuun. Vihoissani saapastelin huonolla kävelyllä kotiin. Tiesin numeron olevan oikea.
Puhelinta ja maksuvälinettä en kanna mukana muulloin kun tarvittaessa. Turvallisuus.
Taas sama juttu. Työtodistuksessa sanotaan: "Herra Jauhiainen omaa miellyttävän asiakaspalvelutaidon."
Niinpä! Herra J kohtaa harvoin tilannetta, jolloin yleensä edes palvellaan.
Mikä sitten hänksätti? Tekee mieli sanoa, että tämä palvelija ei vaivautunut ajattelemaan. Katsoi vain nenänvarttaan pitkin höperöä vanhusta. Sellainenhan olen.
Postintuojia on enemmän kuin yksi. Palvelija otti huomioon vain yhden, eli Postin. Toinenkin linja kuljettaa, joku Shenkcer. Palvelija ajatteli vai Postia, sitä tulee enemmän, tältä tulee harvoin.
Usein tai harvoin! Kun ei postin numerosta löytynyt, miksi ei katsonut sitä toista, jota myös oli hyllyssä?
Tukisukat ovat mustat. Eivätkä pelkkää nailonia, vaan sekoitetta. Polyamidia oli vain 7%. 18% Elastane. 36% Cotton. 39% Prolene. Runsaasti puuvillaa. Tuntuu miellyttävältä.
Uimahallilla pukemisvaiheessa lähes ikäiseni mies otti laukustaan mustat sukat.
--- Nuohan ovat saman näköiset kuin tilaamani tukisukat. En ajatellut ääneen, seurasin vain huolellista sukkien laittamista. Luinhan aivan äsken ohjeet.
---- Minullahan on kolmet sukat. Ovatkohan ne tukisukat? Ne pyörivät vuosikausia, ehkä kymmenen, sukkaläjässäni. Ne ovat moniraitaiset poikkiraitaiset. Mustaa, tummanruskeaa, tummanharmaata, vaaleanharmaata, oranssia. Iloisen väriset. Jaana antoi ne. Ei maininnut tukisukiksi. Tosin silloin ei ollut tiedossa tukisukkien tai -keppien tarvetta. Joten saivatkin olla rauhassa.
Toivat minun mieleeni vihjaavasti tukisukat. Arvelin: Ei kai? Tänä talvena pidin niitä muutaman kerran Revontulen tansseissa. Autolla ajaessa pitkät sukat lämmikkeenä.
Tällä hetkellä on semmoiset jalassani. Ostamani ovat vielä pussissaan. Kävin kävelyllä. Olin tuntevinani hyvän vaikutuksen. En alkanut urheilemaan. Köpötellessäni meni kävely pilalle. Saanenko korjattua tukisukkien avulla?
En tietenkään osannut pukea oikein. Vedin pitkäksi. Ulottui yli polven. Tai asetin sukansuun kaksinkerroin. Väärin! Mies uimahallilla puki oikein. Tiesin käyttöohjeesta. Nyt ne ovat oikein puetut.
Ostamieni tavaramerkki on Mabs. Etsin pesuohjetta. Ei löydy. Ei myöskään Jaanan antamista.
Niinpä. Mitään ylimääräistä ei saa olla. Tavaramerkkikin on painettu jalkapohjan kohdalle.
Jaanan antamilla on komea nimi: Golden Man!!!!! Enhän minä ole!
