Lehtileike

Se julkaistiin nimelläni Savon Sanomissa 16. 06. 2006.  Tuli vastaani laatikossa.  Panen sen tähän päivittämättömänä.  Voi pohtia, miltä näyttää silloiset aivoitukseni nyt kuusi vuotta myöhemmin?

Nato tai ei Nato

Pääministeri Matti Vanhasella  riitti rohkeutta sanoa, ettei lähiaikoina liitytä Natoon.
Julkisuudessa siitä esiintyy vain kaksi mielipidettä, liitytään, tai ei liitytä.
Kumpikin mielipide väittää omistavansa ehdottoman totuuden, josta ei suostu keskustelemaan.  Inttämisen sijasta sopisi tarkastella asiaa useammalta kantilta.  Liittymisellä perustellaan yksinäistä osaamme talvisodassa, jolloin ainoa mahdollisuus oli liittyä  Neuvostoliittoon, minkä mahdollisuuden hylätessään suomalaiset tekivät oikean ratkaisun.
     Yhtä hyvin tänä päivänä liittymättömyys Natoon saattaa osoittautua viisaaksi ratkaisuksi.
    Hampaaton eurooppalainen Nato nojaa kokonaan  USA:han.  Sen toiminta näyttäytyy varsin ongelmalliseksi, eikä kukaan pysty sen tulevaisuutta ennakoimaan.  Katsokoon USA sotilaalliset toimensa kuinka oikeutetuiksi, niillä kuitenkin kylvetään vihan siemeniä, jotka lankeavat otolliseen maaperään.   
    Turha on uskotella suurvaltojen välittävän pienemmistä, ellei siitä koidu heille etua.  Hitler myi skandinavian, mutta halusi Suomen liittolaisekseen, kun näki Suomen hyödylliseksi.  Nato ja Varsovan liitto palvelivat kahden voimakkaan tavoitteita.
     Kahden suurvallan tavoite oli pitää mahdollinen sota mahdollisimman kaukana omilta alueilta ja liittolaiset uskoivat heitä puolustettavan.  Vai uskoivatko?
    Poliitikkomme jankuttavat tarvetta päästä osallistumaan päätöksen tekoon. Voihan siihen osallistua kuunteluoppilaana, vaikutus jää minimaaliseksi.  Yhteistyötä sopii tehdä, niissä puitteissa, kun se on Suomen kannalta järkevää.
    Lapsenlapseni ovat enimmäkseen poikia.  Kaksi on suorittanut asevelvollisuuden ja yksi on paraikaa RUK:issa, neljä jatkaa vielä kasvamistaan, enkä toivo näkeväni heistä ainoankaan vuodattavan vertaan vieraiden maiden mellakoissa.
   Kuka tietää, millaisiin tehtäviin joutuvat suurella tohinalla perustettavat kriisinhallintajoukot?                                                                 

Kommentoin: Asiaan en keksi muutosta, ainoastaan kirjoitusvirheitä poistaisin, huonoja lauseita parantelisin.

Blogin katsojat

Katsojatilastossa yllättää monta USA:sta.  En voinut ymmärtää, miksi? Eihän siellä kukaan voi lukea.
Nytkin on kahden päivän ajalta yhteensä yhdeksän merkintää.
Samuli tiesi valaista:  Ne lähettävät automaatilla siinä tarkoituksessa, että saisivat kommenttina lähettää mainoksia. 
Niinpä tietysti.
USA:sta ei tullut pitkään aikaan. Luulin automaatin lopettaneen, kun ei pääse läpi. Kun en ota kommentteja.  Mutta nyt taas on merkintöjä tuhkatiheään.  Venäjä, Saksa, Ranska esiintyy myös ja hajamerkintöjä ympäri maailmaa.
Erkki ei ole mainonnalle edullinen kohde. 
Natura phfarma med lähetti kaksi kertaa tarjouksen ilmaisesta matkasta.  Toinen Toscanaan ja toinen Gardajärvelle.  En tarttunut tilaisuuden, enkä onkeen.  Toisaalta joutaisin kokeilemaankin, mutta en usko heidän rehellisyyteen. 
Firma ottanut "suojelukseensa" vanhat ihmiset, joille voi luvata vireää elin voimaa heidän pillereillään.  Nimenomaan vanhat miehet, jotka jo höperehtivät.  Huru-ukoilta rahat pois.
Yhden purkin söin, kun lupasivat ilmaiseksi, jos osallistun tutkimukseen.  Tutkimuksen tuloksia tuskin ovat katsoneet yhtäkään.  Tuli vaan semmoinen käsitys, että olisin velvollinen tilaamaan heiltä.
Lähetin kitkerän sähköpostin:  "En tilaa, en osta, enkä maksa mitään ja säilytän tämän postauksen."
Tutkimukseen vastasin negatiivisesti: jokaiseen kysymykseen vastasin: ei, ei, ei.
Vastasivat postissa jotain tähän tapaan: "vain mikäli koskee tilauksen irtisanomista....
Kuluttajavirasto ilmoitti moittineensa siitä.   Moitittavana mainostuksena.
Myyntikirjeitä tulee vähän väliä.  Panen ne suoraan, minne kuuluvat, mutta joskus huvikseni vilkaisen.  Viime kirjeessä lupasivat ihmelääkkeelleen semmoisia vaikutuksia, että ehkei muut voi kieltäytyä, erkki vain.
Huuhaalla ja turhuuden markkonoilla rikastuvat.
Terveysvaikutteiset ovat sitä mitä ovat.  Stalinkaan ei elänyt ikuisesti, vaikka kuopiolainen Toverilehti  kertoi uutisessaan Neuvostoliitossa keksitystä ikuisen elämän lääkkeestä, jota ensimmäiseksi käytetäänn Staliniin, suureen ihmiskunnan hyväntekijään.   
Minä melkein uskoin.  Ehkä kuitenkin epäilin hiukkasen.  Enhän voinut tietää.

Joulu

Joulu on minulle yksi päivä muiden joukossa.  Syön samoja ruokia mitä muinakin päivinä.  Enkä syö yhtään enempää. 
Häntä sanottiin Ohemäen Ailiksi.  Oli siellä syntynyt.  Muutti perheineen Kivimäkeen ja sanottiin Kivimäen Ailiksi.  Hän oli kummini.  Toimitti kummin tehtävää, kysyi:
  - Tiijjätkös Erkki mittee vasten joulua vietetään?  En tiennyt.
 -  Jeesus on sillon syntynyt.
Uskoin, kuten lapsi uskoo mitä aikuiset sanovat.  Joulun vietto kaiken turhan tuhlauksen ja ruuan ahnehtimisen parissa ei liity Jeesukseen millään tavalla.  Eikä Jeesuksen syntymisen hetkestä ole varmuutta.  Sillä tavalla tutkijat päättelevät, että etsivät tapahtumia eri lähteistä.  Jopa mahdollisia meteorin liikkeitä vertaavat kerrottuihin valoilmiöihin.  Mikä oli tähti, jota tietäjät itäisiltä mailta seurasivat.  Se vaan ei pidä paikkaansa, että tähti pysähtyisi tallin katolle. Olkoon.
Kirkolliset pyhät sattuvat kummasti "pakanuuden ajan" merkkipäiviin.  Joulu vuodenvaihteeseen ja Juhanus keskelle vuotta.  Pohjoisella puoliskolla sattuu kesän keskelle.

Vietettiin joulua ja joulupukki kävi, kun lapset olivat pieniä.  Odottivat lahjoja.  Odotus näkyy silloisista valokuvista.

Viimeksi muistan joulun Petäjäjärvellä.  Pari tytärtä ja muutama lapsenlapsi oli paikalla. Myös Matti.  Istuimme keittiön pöydän ääressä nauttimassa kahvihetkestä.  Valoisa tunnelma.
Eteisestä kuului jotain liikettä.  Seija teki terävän havainnon:
 - Ihan kun joulupukki tulis!
En uskonut ollenkaan pukkiin.  Kaikkien ällistykseksi oveen koputti ja sisään tuli ihan oikea joulupukki täydessä rekvisiitassa. 
Jokainen katsoi toisiinsa, etsien "syyllistä".  Kai epäilimme Mattia.  Pukki tervehti tavalliseen tapaan tuttavallisesti.  Käveli keittiön läpi.  Näki sängyn päällä paketit:
 - Tontut ovatkin jo tuoneet paketit.
 - Niin Ovat.
Pukki puhui niitä näitä.   Johdatti keskustelun mahdollisiin naapureihin.  Asuinpaikkamme oli yksinäinen, muita ei näkynyt.  Sanoi viimein:
 - Myö tultiin sillan yli.
Siinä vaiheissa pääsin kärryille. 
 - Pittää männä vielä toisen sillan yli, siellä on Hujaset.
 - Sinne minun pittää männä.
Mainio näyttelijä, täydellinen roolisuoritus!

Tarinan tausta on sellainen, että Hujasessa isovanhempien luokse olivat tulleet Kaksi poikaa Iisalmesta.  Heidän isänsä menehtyi dramaattisesti.  Pukki tuli tietysti Iisalmesta, eikä tiennyt paikkoja. Todennäköisesti Hujaset opastaneet sanomalla talonsa olevan sieltä päin tullessa sillan takana.  Siltoja on kuitenkin kaksi ennen Hujasten taloa. 

Pahatapaisuus

En isommin kiinnittänyt huomiota tähän päivämäärään.  Kun avasin koneen, havaitsin oltavan pitkällä joulukuussa.  Joko se on kahdestoista päivä!  Vasta sitten huomasin päivämäärässä olevan paljon kakkosia!
Koneelle sain kimmokkeen radiosta.  Toimittaja puhui kirjailija Kauppis-Heikistä.  "Hänestä olisi tullut mainio työmies ta mökin isäntä. Mutta sattui pappilaan rengiksi ja tehtiin kirjailija."  Kertovat Ruustinnan noin arvelleen.
Toimi kiertokoulun opettajana ja Siilinjärvellä pahatapaisten poikain koulussa.  Kaikkina aikoina "sievistellään".  On "sopimattomia" sanoja ja sanontoja.
Toimittaja paheksui nimitystä "pahantapaisten poikain koulu".  Moralisoi: "Onneksi ei nykyään enää käytetä tuommoista nimitystä". 

Pojat ovat olleet pahantapaisia.  Eivät missään tapauksessa helppoja opettajille.  Piipahdin pienen tovin poikien opettajina.  Ne pojat olivat pääasiassa hyväntapaisia.  Ainoastaan yksi hieman ongelmainen, mutta ei häiriöksi asti.

Nyt sanotaan: "Nuoriso voi pahoin".  Tämmöistä "pahoinvointia" sanottiin ennen pahankurisuudeksi.  Pahankurisia on nyt enemmän kuin ikäluokkani nuoruudessa.  Kuitenkin pahankurisia on aina ollut ja tulee olemaan.  Puhukoot "sosiaalitantat" mitä tahansa.  Uskallan sanoa sen kouluttamattoman varmuudella.  En kanna oppimisen rasitusta. 
Kasvuaikanani ei ollut huumeita.  Ei myöskään armeija-aikana tunnettu muita kuin alkoholi ja tupakka. Tupakoivia oli enemmän kuin meitä tupakoimattomia.  Viinaa käytettiin vähän.  Armeijassa se oli silloin kiellettyäkin. Kieltoja ohitettiin.   Viina oli kallistakin.  Hyväntapaisia poikia. 

Sota-aika aseti rajoituksensa.  Työtä piti tehdä selviytyäkseen.  Toisen vuosikymmenen alusta asti sellaisia töitä, jotka nyt lailla kielletään alle 18 vuotisilta.  Silloin vietiin sen ikäisiä saamaan "sankarikuoleman".

Tässä kohtaa "kynäileminen" keskeytyi.  Tuntui rintakipua sen verran, että piti nousta.  Johtuiko istuma-asennosta? rasittiko vahva ateria sydänhermoja?  Olkoon mitä tahansa, pieni lepo autoi.

En ymmärrä "sievistelyä" enkä tosiasioiden "muotoilua" lievemmiksi.  Hyväntapsisia lienee suuri enemmistö, mutta pahankurisiakin löytyy.   Semmoista tosiasiaa en saisi mainita, että laiskoja on moninkertaisesti enemmän kuin nuoruuteni aikaan.  Tyttäreni taitavat olla viimeisiä ikäluokkia, jotka suostuvat menemään oikeisiin kesätöihin; esimerkiksi marjankeruuseen.  Metsiin tai mansikkapellolle. 

"Eurostoliitto"

Joku käytti tuommoista ilmaisua.  Äänestin EU:hun liittymistä vastaan.  Vaimo äänesti liittymisen puolesta.  Liikeliiton kautta omaksui demareiden "uskonnon".  Minä tulin  sosialidemokratian kannalle jo noin kuusitoistavuotisena, mutta en kaikkien toimenpiteiden kannalla ollut, enkä ole.  Vaimo sanoi äänestämisensä perusteeksi: "ruuan hinta laskee".
Kansanäänestyksiä vaativat melkein joka asiaan.  EU:hun liittymiseen ohjasivat puolueet.  Vannoutuneet kannattajat seuraavat johtajaa.  EU:n hyödyistä tai haitoista ei suurimmalla osalla kansaa ollut minkäänlaista hajua.  Johtajamme vakuuttivat tietoa olevan ja olevan saatavissa.  Luulen olevani lukemisen ja tapahtumien seuraamisen perusteella keskinkertaista enemmän perillä. 

Väittävät vielä, että parempi olla EU:ssa kuin ulkopuolella.  EU:n ulkopuolellakin on elämää.  Vahva peruste oli tietenkin seikka, että Suomen viennistä suuntautuu   suurin osa Eurooppaan.  Mikään ei takaa niin olevan ikuisesti.  Jokainen tietää (vai tietääkö?) kaupan käynnin kasvavan muihin suuntiin. 

Vastustamistani perustelin itselleni monella seikalla.  Ensinnäkin: Eurooppa on niin "sekainen seurakunta", ettei liitto voi onnistua. 
Saksa on taloudellinen mahti.  Englanti on entisen Imperiuminsa vanki.  Tuntee olevansa painoarvoaan merkityksellisempi.  Ranska katsoo muita alaviistoon,  ylpeänä.  Sitten Välimeren valtiot: "manyana".  Italia sitten ihan omassa sarjassaan.  Pienemmät valtiot myötäilevät. 
Sanoivat EU:ssa tehtävän yksimielisiä päätöksiä?!  "Voi pyhä yksinkertaisuus!".  Yksimielisiä päätöksiä ei voi tehdä, kun päättämisestä huolehtii ihmiset ja vielä pahempi kun ne ovat poliitikkoja.   

Sellaiset liittoumat toimivat heikosti, joissa joku vaikuttaa vahvemmin.  Voimakkaampi vie hankkeita haluamaansa suuntaan.
Näkemykseni mukaan vahva liittouma muodostuisi Kolmesta pohjoisen maasta: Norja, Ruotsi, Suomi.   Mutta sehän ei onnistu: Ruotsi on liian vahva.  Sama näkyy kuntaliitoksissakin.  Eivät tunne olevansa tasa-arvoisia; joku uskoo olevansa toisia arvokkampi.  Puuhasivat Nordekia.  Ei onnistunut.  En ole perehtynyt siihen, enkä tunne tilannetta, muuta kuin minkä hämärästi muistan julkisuudesta.
Se on alkuperäinen "Paasikiven Linja".   Paasikiven mukaan pohjoismainen puolustusliitto.  Ruotsi takaisi materiaalin ja Suomi uhraisi miehet.  Paasikivi muotoilee tekstin toisin, mutta otan luvan vähän oikoa asiaa vääristämättä.

Suunnilleen vuosi sitten luin lauseen: "Eurooppa on ollut epäjärjestyksessä vuodesta 1914 lähtien."  Muitaakseni kirjoittaja on George F Kennan.

Sanan vapautta kahlitaan.  Poliitikot ovat vankeja.  Joutuvat joka hetki puntaroimaan puheitaan.  Media hilluu ristiriitaisesti:  Tonkii likatunkioilta  haisevia skandaaleja. Toisaalla veisaa moraalin rintaäänellä etiikkaa ja vastuullisuutta. Mikään ei ole oikein, kaikki pyritään kääntämään pahalta näyttäväksi.  "Eikö se nyt ole kummallista...?"

Halla-Ahon ilmaisema totuutensa Kreikan mahdollisuuksista ja diktatuurista tuomittiin kertakaikkiaan sopimattomaksi, rikolliseksi.  Jonkun suomalaisen tokaisu ei vaikuta Demokratiaan tai diktatuuriin yhtään mitään.  Hassu juttu!  Ajattelin sen suuntaisesti jo ennen kuin Halla-Ahon lausuma tuli julkisuuteen.  Se on yksi hailee, mitä minä ajattelen tai kirjoitan, sillä ei ole vaikutusta sen itikan pierunkaan vertaa.

Linna

Eilisiltan seurasin töllöstä Linnaa.  Moneen vuoteen en sitä katsellut kuin vilaukselta.  Sain videohommani jonkinlaiseen järjestykseen. Siivosin koneiden sisälmyksiä.  Kirjoitin. tein huushollihommia. 
Toosan katselun sovitin yhteen voimistelun kanssa.  Tein pienillä painoilla nostoliikkeitä semmoisia sarjoja mitä jaksoin.   Pienen häikän takia en viime aikoina pystynyt. Painojen noston välillä lepäsin ja katsoin.

En minä ole samasta maailmasta tuon näytelmän kanssa.  Televisiosta kuuluu selostus naisten puvuista ja vähän miestenkin.  
Miksi miehet pyntätään pellen pakettiin ja naiset kuljeksivat puolialasti.  En millään ilkeäisi tulla ihmisten ilmoille niin vähissä vaatteissa.
Helmoihin riittää kyllä kangasta tusina neliömetrejä, luulisi tuosta määrästä riittävän yläosaankin.
Televisiosta tuttu tyhjäntoimittaja rupattelee vaatteiden suunnittelijoista. 
Tuleekohan koskaan se päivä jolloin tuo typerä frakki hylätään.  Se ei näytä juhlapuvulta. 

Presidenttien rouvat ovat sentään tarpeeksi hyvätuloisia, että pystyvät ostamaan riittävästi hamekangasta, eivätkä tuhlaa sitä lattialuutuiksi.

Sen verran olen ahdasmielinen, etten pysty ihailemaan homopareja.  Ei hyvältä näytä.

TURHUUDEN MARKKINAT

Itsepäisyys

Kansakouluista ja sen kirjoista opin kovin vähän.  Suomen historian kirja alkoi ensimmäisestä ristiretkestä Vuodeksi mainittiin 1154.  Myöhemmin sain sellaista tietoa, ettei vuosiluku ole oikein.
Ristiretki on huono määritelmä.  Historian valossa nähtynä ne olivat ryöstöretkiä, joita tekivät Kristuksen nimissä. Se siitä.
Kirjasta sai lukea Ruotsin historiaa. Urhoollisista sotilaista, joita sanoivat suomalaisiksi.  Ruotsin sotaväkeä he olivat, enimmäkseen pakotettuja.  Suomalaisten historia kiinnosti.  Olin halukas tietämään suomalaisten elämäntavoista ennen ensimmäistä ristiretkeä.  Arkeologit ovat selvitelleet, mutta en ole tutustunut.  Perheen elannon hankkiminen vei enimmän tarmon.

Astuvansalmen meripihkaukot makasivat järvessä tuhansia vuosia.  Maasta löydetyt esineet kertovat yhteyksistä jopa Välimeren taakse!  Suomalaisilla ei ollut kirjoitusmerkkejä joilla olisivat kertoneet jälkipolville.  Viestintämerkkejä varmaankin ollut.  Kalliopiirrokset saattoivat kertoa.

Joen varrella Suonenjoella on kivinen muistomerkki.  Kertoo ensimmäisestä Suomen rajasta.  Eihän Pähkinäsaaren raja ollut Suomen raja?!  Ruotsin ja Venäjän raja!

Mitä väittänevät venäläiset nyt, mutta Suuren valtion aikaan teksti kertoi Viipurin olevan vanha venäläinen kaupunki.  Suomalaisten mielissä kaupunki on suomalainen.  Ei se ole suomalainen.  Ruotsi rakensi Viipurin linnan sotilaalliseksi tukikohdaksi Venäjän takia.  Ruotsin ja Venäjän välillä näyttää olleen sotia jatkuvasti.  Suomalaisilla kestämistä.  Suomalaiset kuitenkin tekivät pääasiallisen sotatyön ja rakennustyön.

Tapahtumat kulkevat omaa latuaan, omaan tahtiinsa.  Suurten kansojen johtajat vallanhimossaan ohjailevat ja pienet kasakunnat jauhautuvat myllerryksissä. Eivä suuretkaan kuitenkaan ole kaikkivoipia.  Vastaan tulee suurempia.  

Olin jo verrattain "varttunut", kun tulin tietoiseksi 1808 - 1809 tapahtumisista. Vänrikki Stoolin tarinoissa kerrottiin, miten suomalaisten piti aina vaan perääntyä?  Pienten voittojenkin jälkeen!
Silloinkin sotivat suomalaiset turhaan.  Tanssivat Euroopan mahtivaltioiden pillin mukaan. 
Suomi oli myyty.  Eivät suomalaiset sitä tienneet, vaan halusivat vastustaa Venäjän valtaa.  Halusivatko olla ruotsalaisia?
Historia oli määrätty kirjoitettavaksi niin, että Venäjän vallattua Suomen, alkoi Suomen itsenäisyyden kehittyminen.  Sitä auttoi seikka, ettei valtaosaan Suomea tullut venäläisiä virkamiehiä.  Vielä sata vuotta myöhemmin kotiseudullani ollut ruotsinkielisiä.  Papit ja vallesmannit.  Sotilaat tietenkin olleet venäläisiä. En tiedä miten pian suomalaiset nousivat upseereiksi.
Iso-äiti Akaatta kertoi veljistään, jotka menivät Amerikkaan:  En muista kumpiko heistä oli uhitellut, ettei suostu menemään arvan nostoon. Muistaakseni Akaatta sanoi olleensa sillä kannalla, ettei pidä vastustella.  Akaatta oli yksinkertainen uskossaan: "keisarille mikä keisarin on".

Näin siinä ristiriidan, kun kertoivat Suomen itsenäistyneen v 1917 ja vapaussota käytiin v 1918.  Kuulin kyllä joskus puhuttavan valkoisista ja punikeista, mutta penskalle ei kukaan kertonut.   Suomi julistautui itsenäiseksi joulukuun kuudentena 1917.  Silloiset Venäjän hallitsijat myönsivä sen joulukuun lopulla.  Tietämätöntä päätäni askarrutti ristiriita.  Vapaussota kerrottiin käydyn Venäjää vastaan.  Venäläisten sotilaiden häätämiseksi.  Miksi???   Kansakoulun kirjassa oli vapaussodasta puolen sivun mittainen maininta.  
Jotkut vanhimmat puhuivat kapinakeväästä.

Totuus on kallisarvoista; sitä pitää säästellä.

Väinö Linnan  Täällä Pohjantähden alla   on sopiva valottamaan sen ajan tapahtumia.  Se on fiktio, mutta mielestäni siinä ei ole asiavirheitä.  Siihen asti lukemani olivat tarkoituksen mukaisia.  Jos nuoria kiinnostaa, silloin kannattaa uhrata aikaa lukemiseen.

Wolf H Halsti kirjoittaa muistelmissaan ihailunsa; "kuinka hyvin suuret taiteilijat osaavat eläytyä.  Linna kirjoittaa Syrjäntaan taistelusta juuri niin kuin todella tapahtui."   Lainaukseni on muistin varainen mukaelma.   Halsti tiesi.  Hän oli 12 vuotisena siminnäkijä.  Oli saksalaisen kapteenin tulkkina.

Lapsuuteni aikaan oli vielä maaseudun elämä suunnilleen samanlaista kuin Linnan kirjassa. Pitää paikkansa.  Sillä erotuksella, että Linna liikkuu vauraassa Hämäläisessä kylässä, mutta minä kasvoin
 syrjäisen köyhän korven kansan keskuudessa.

Tänä päivänä ovat Suomi ja suomalaiset rikkaita.  Suorastaan superrikkaita elämäni alkuaikaan verrattuna.  Sanovat Suomessa olleen lama -90-luvulla.  Ei silloin ollut lama lähelläkään niin kuin se oli 1940-luvulla.  Silloin oli LAMA, joka jatkui 50-luvulle.

Taas on uusi aika ja uudet kujeet.  Valtiomme johtajat halusivat Euroopan ytimeen.  Siellä nyt suunnittelevat Välimeren maille köyhänapua, vaikka ne eivät ole köyhiä.  Kuka pystyy ennustamaan?
Kaikilla valtioilla on velkaa liian paljon "hirmuisesti", Suomellakin kahden vuosibudjetin verran.  En ymmärrä niten se pystytään maksamaan koskaan???

Suomen itsenäisyys murentuu.  "Eurostoliitto" määräilee kuin pikkulasta.  "Raju on ajan riento".
Niinkö on tähtiin kirjoitettu?