tiistai 24. heinäkuuta 2012

Rukajärvi

Olen uskonut suullisesti tai kirjallisesti esitetyn asian, silloin kun se näyttää loogiselta tietämyksen ja kokemusten kannalta.  Mutta usein jää tuntemattomia seikkoja pimentoon, kunnes ne joskus tulevat esille.  Propaganta, poliittinen suuntaus ja eri näkökulmat muovaavat julkisuuteen tulevia tarinoita.  

Minut pystyy todistelemaan asiantuntemattomaksi. Hyväksytään.  Kuitenkin vuosien mittaan auktoriteettia omaavien asiantuntijoiten väitteet ja enusteet osoittivat harhaan.  Tarkoituksellakin harhautetaan, mutta harhautukseksi ei voi todistaa varmuudella.  
Sodan loputtua olin kahdentoista.  Harvojen kanssa pystyin sanaakaan vaihtamaan.  Kalle Rytkönen oli sodassa.  Hänen kuultensa sanoin, että Suomelle olisi käynyt  huonosti sotimatta.  Perustin ajatukseni yksinkertaiseen:  Talvisodassa puolustautumatta  olisi Venäjä vallannut.  Saksan hyökätessä olisi Suomi jauhautunut jalkoihin.  Mitä tähän sanoi Kalle?    --- Ei ne tänne syvänmualle  olis tulleet.  Niinpä! 
Kaksitoista vuotisena en ollut asiantuntija, mutta Pielaveden veteraanienkin asiantuntemus kehittyi myöhemmin.

Tuntemattoman Hietasta mukaillen:  "Ihmettelen vallan kauhiast".    Ihmettelen ja kysyn itseltäni.  Kun mielenkiinto herää, saatan etsiä valaistusta tai jätän hautumaan, kunnes uutta pähkäiltävää ilmaantuu.  Viime aikoina en paljon lukenut, enkä enää jaksa paneutua.  Vaikka asiantuntemus puuttuu, naputtelen täpliä taululle.   Nämä sanailut perustuvat pikkiriikkiseen osaan.   Muutamiin seikkoihin en saanut selkoa.  Muutamat selvinneet myöhemmin.  Mutta pohtinut olen semmoisiakin, joihin vähäinen harrastukseni ei johtanut.   Tarkkailen tämän hetken näkökulmastani. 

Hyvällä syyllä voi sanoa: --- Mitä tyhjää.   Varsinkin kun olen arvoton ja arvovallaton.  Moni kuvittelee arvovallan sisältävän aina asiantuntemusta. 

Eivät kertoneet, millä tavalla, kenen tai keiden kanssa Mannerheim teki sopimuksen pysäyttää hyökkäys juuri sillä hetkellä, vaikka vastustusta oli?  Painostettiinko Mannerheimia?  Uhattiinko?  Samalla Mannerheim rikkoi sopimuksen Saksan kanssa.  Miksi Saksa ei reagoinut voimakkaasti?   Eihän Saksa sopimusta tiennyt, mutta havaitsi varmasti Suomen passivoitumisen. 

Minua kiinnostaa paradoksit.  Sotaan osallistumalla Suomi saavutti raskaalla hinnalla osan.   Osan Suomi saavutti toteuttamatta Saksan kanssa sovittuja.  Leningrad ja "elämän tie" sekä Muurmannin rata (Kirovin rautatie).  Suomen armeija oli niihin kykenevä. 

Videon julkistamistilaisuudessa Suojalassa paikalla ollut eversti lausui Majewskin retken tarkoituksesta ja saavutuksesta:  "Siitä oli hyötyä".   Asiantuntematon korpifilosofi ei näe  mitään "sotilaallista" etua täysin järjettömässä operaatiossa.  Sillä rautatien haaralla ei suurta vaikutusta ollut.
Venäläisten mukaan:  "Suomalaiset ovat säyseitä". 

Maij Gubassa ihmettelin rakennuksen pienuutta, jonka pohja näkyi yhä selvästi.  Sen perusteella pahainen koppero.   Pystyivät ilmoittamaan: "Tuhottiin asemarakennus"!   Dokumentin mukaan räjäytettiin 800 metriä rautatietä!
Miten räjäytettiin?   Pienillä panoksilla ammuttiin kiskot sivuun.  Jäätynyt perustus tuskin paljon vaurioitui.  Videolla pielavetinen veteraani sanoi:  "Onneksi ei tarvinnut perustaa sinne rintamaa".  Veteraanin vilpitön lause sisältää totuuden.   Koko retki oli alueella, jonne oli luvattu olla menemättä!?   Tämä seikka askarrutti minua, mutta ei ollut sanomiseen saumaa.   Kirjoittamista ei kukaan estä.  Pahaa verta voin aiheuttaa. 

Tässä kohtaa hymyilyttää.  Kirjan alkupuolella kerrotaan:  "Kesäkuussa 1941 suomalainen tuhoojaosasto meni Kirovin rautatielle;  tuhosi 800 metriä rataa.  Meidän iskuryhmä tuhosi osaston. 
Sanamuoto on muistinvarainen.  Räikeä esimerkki siitä, miksi lukemaansa pitää suhtautua varauksella.   Valheiden ei kuitenkaan pidä sumentaa ajatuksia, eikä estää totuuden siemenien etsimistä. 

Sodan päätyttyä sen suunnan sotilashenkilö kirjoittaa heidän tärkeimmästä saavutuksestaan:  "Estettiin suomalaisia menemästä Kirovin rautatielle.!
Majewskin retki ei suuntautunut Sorokkaan!?

Toinen järjetön reissu Jeljärvelle oli semmoinen reissu, jolla ei suuria ylvästellä.   Surkea "huvimatka." 
Molemmista hankkeista kysyn:  Miksi???

Näillä lienee yhtymäkohta lukemaani, kuinka Saksa painosti suomea toimintaan.  "Tuommoinen täin kokoinen valtio kartalla ja uskaltaa uhmata Fyhreriä!" 
Majewskin retki dokumentoitu tarkasti, kiskojen räjäyttelyä myöten.   Ei kai noin epäloogisia partioita tehty ihan turhan päiten?   Saksalaisia vartenko?   Hämäykseksi? Tiesikö venäläiset?