Esimerkki mielettömyydestä on tapahtumat "Pallossa". Venäläisessä kirjassa se on Piesimän kukkula. Ensiksi se mainitaan "Neptun" kukkulana. Myös kapteenin kukkula ja kärsimysten kukkula. Venäläisten sotilaiden nimittämänä Päärynä (kruusa). Suomalaiset sanovat edelleen Palloksi.
Sissikoulutuksen osasto noin 120 miestä (tarkemmin en muista) komennettiin puolustustaisteluihin, mihin ei ollut koulutettu. Päällikön kertomuksesta päättelen sen tapahtuneen silloin kun suomalaiset etenivät Palloon. Sivujuonteista voi päätellä hänen menettäneen 40 miestä.
Sissipäällikkö ei saanut miehilleen "pieniä lapioita" häntä ylemän upseerin välinpitämättömyyden ja perivenäläisen byrokraatin taipumattomuuden takia: "Propuska, propuska, pitää olla propuska!" Eikä aikaa ollut, joutuivat tappeluun viime tingassa. Suri miehiensä puolesta, jotka joutuivat tulitukseen ilman kaivautumisvälineitä.
Saattaa olla, että minua moititaan epäisänmaalliseksi, kun tarkastelen sotaa inhimillisestä näkökulmasta. Voi myös kysyä; mitä inhimillisyydellä tarkoitetaan? Sotia käyvät inhimilliset ihmiset ja käyttäytyvät epäinhimillisesti. Sota on epäinhimillinen rikos.
Venäläiset suuntasivat Stalinin Uruilla niin valtavan iskun, että kauempaa katsoen näytti siltä kuin kumpu olisi noussut ilmaan. Valtasivat Pallon. Valtauksesta kertovat tyypilliseen tapaan sankarillisena saavutuksena.
Luutnantti Kusnetsov arvelee valtauksen melko helpoksi sen takia, kun ilmaan tuli niin paljon hiekkaa, että suomalaisten aseet pilaantuivat ampumakelvottomiksi.
Suomalaisten taipumattomuus Pallon hallinnassa luultavasti oli harkittua taktiikkaa. Laajemmassa merkityksessä. Typerän tuntuisessa kahakoinnissa menetettiin molemmin puolin paljon materiaalia ja satoja miehiä. Maailman historiaa sekin?! Vain pieni yskäisy.
Ontrosenvaarassa oli yksi pataljoona "väärässä" paikassa, suomalaiset eivät siihen hyökänneet. Toiselta pataljoonalta loppuivat ammukset ja ruoka.
Joutilaalta pataljoonalta tivasivat: --- Miksi ette mennet apuun? ---- Meidät määrätiin ehdottomasti pysymään paikallaan!
Kirjassa siteerataan julkilausumaa, jossa sotatoimet lakkaavat 4:s päivä. Se on sillä puolella virallinen "totuus". Luutnannti Kusnetsov kertoo tarkasti kellonaikoja myöten esimiehensä puhelinsoitosta aamulla 5:s päivä: "Onko teillä ammuksia? - Onko teillä maaleja? Tuon pystyy tulkitsemaan vain yhdellä tavalla?!
Toinenkin maininta löytyi: Miehistön jäsen muistelmissaan jossain toisella suunnalla sanoo sotatoimien loppuneen 5:s päivä!
Korkeiden upseerien tarinat noudattavat "kaavaa" . Tapahtumista saa parempaa selkoa alempiarvoisten kerronnasta. Tässä kirjassa Luutnantin ja kersantin.
Ydinaseiden johtavat kehittäjät Oppenheimer ja Shaharov eivät tajunneet, millaisia aseita onnistuivat luomaan. Tekivät vain suurta pommia, joka tuhoaa enemmän materiaalia. Myohemmin molemmat tulivat siihen tulokseen ettei niitä olisi pitänyt valmistaa, eikä käyttää. Siitä syystä joutuivat molemmat omiensa joukossa vainotuiksi, syytetyiksi.
Sota on rikos ihmisyyttä vastaan.
