Minua enemmän kouluja käynyt nainen, toimittaja, selitti jäätyneen putken halkeamista. Jäätynyt putki alkaa sulaa; se halkeaa, kun vesi laajenee lämmetessään. Tuommoisen väitteen olen kuullut joskus aikaisemminkin. Että koulutettu ihminen on noin typerä. Jos tuo pitäisi paikkansa, järvet jäätyisivät pohjasta alkaen ja pohjaa myöten. Eivät ne sillä tavalla jäädy.
Jo sota-ajalla Ohemäen koulussa opin veden olevan painavimmillaan lämpötilassa +4 Celsiusastetta. Opin käsitteen nimellä ominaispaino. Tekniikan yhteydessä sitä ilmaistaan sanalla; tiheys.
Ammattikoulussa oli yksi luokka parempi kuin toinen. Siltä paremmelta luokalta kysyin ainoaa ominaisuutta, mikä on vain vedellä. Nämä olivat käyneet peruskoulun ja olivat autonasentajalinjan toisella luokalla.
Autojenkin kohdalla tuo ominaisuus on tärkeä ymmärtää. Siis: vesi laajenee + 4 asteesta molempiin suuntiin. Tämä ei ole mielipidekysymys, vaan tiedetty tosiasia. Veden jäähtyessä plus neljä asteinen vesi painuu alimmaksi; pohjaan, jos siellä on sitä kylmempää. Kylmenpi vesi nousee ylöspäin. Pintavesi jäähtyy nolla asteiseksi ja pysyy pinnalla; alkaa jäätymään. Jäätynyt vesi, jää, pysyy pinnalla. Eikö muka pysy?
Kun ilma lämpenee, lämpenevä vesi alkaa painua alaspäin, kunnes saavutetaan plus neljä astetta. Sitä lämpimänpi vesi pysyy pinnassa ja lämpenevä vesi laajenee.
Tämä tarkoittaa sitä, että järvissämme tapahtuu kaksi kertaa vuodessa pinta- ja pohjalla olevan veden vaihtuminen ylös-alas liikkeellä.
Jäätynyt vesi on laajentunut ja pysyy pinnalla.
Putki halkeaa jäätyessään. Sitä tehostaa metalliputken supistuminen kylmetessään. Metallin tiheys muttuu johdonmukaisesti; laajenee lämmetessään ja supistuu kylmetessään.
Meinasin tehdä jäälyhdyn, mutta vesisanko unohtui yöksi 20 asten pakkaseen. Aamupäivällä totesin muovisankon olevan entinen. Eikä vesi ollut sulanut, eikä sulaessa laajentunut!
Putki jäätyy ja halkeaa, mutta vesi tulee esille vasta kun sulaminen alkaa. Eihän umpijäässä oleva putki vuoda!!
Tätä ei pidä sekoittaa runkojohtojen särkymiseen. Niihin vaikuttaa maan jäätymisen ja sulamisen vaihtelut. Maa ei jäädy tasaisesti. Sen havaitsee maanteillä. Eikä maa sula tasaisesti. Tiellekin tulee keväällä isoja reikiä. Eikä ne johdu sulaesa laajenemisesta, vaan päin vastoin. Runkoputken murtaa maamassojen liikkuminen. Massoilla on valtava paino.
Talvella järvien jäähän vaikuttaa lumen määrä ja sään vaihtelut. Syvässä järvessä on aina lämpöä ja veden liikettä.
Niinä aikoina kun Nilakalla liikuin, oli Nilakalla vain yhtenä talvena jää paljaana, lumettomana. Keskitalvellakin ajettiin selkiä pitkin autolla. Pakkanen jatkui. Jää laajeni selkien kohdalla ja särki laitureita ja rantasaunoja. Jää työntyi pitkän matkaa maalle muun muassa Honkasaaressa.
Radiossa kuulin paikallisen asukkaan Kallavedellä muistavan, että 25 vuotta hän siellä liikkui, eikä ennen sellaista nähnyt. Sellaista railoa, joka oli myös Nilakalla. Jään puristus nosti halkeaman reunoja ylöspäin ja muodosti korkean muodostelman, aivan kuin pari metriä korkean teltan, joka alla oli paikoitellen sen verran sulaa rakoa, että pystyi pilkin pudottamaan. Jääröykkiö oli pitkä, ehkä viisi kilometriä. Rantaan päin vähitellen pienenenevänä se päättyi ennen matalikkoa.
Harvinainen ilmiö täällä päin. Pauli Koslonen sanoi Laatokalla sellaista olleen usein.
Railo käyttäytyy aivan toisin, kun jäällä on paksu lumikerros.
Harhakäsitys tulee myös siitä, kun joskus rakennuksen alla putki jäätyy, kun ilmä äkkiä lämpenee. Ilman lämpötila vaihtuu npeimmillan jopa 30 astetta vuorokaudessa. Mutta ei jäätyneen maan lämpötila nouse äkkiä. Vaikka ulkoilmassa on plus asteita, niin maan alla jatkuu jäätymisen eteneminen vielä pitkään.
Haetannooko tuo mittään. Kait se on yks hailee, mutta käytännön elämään se vaikuttaa.
Laiha auton jäähdytysneste ei halkaise, vaikka hyytyykin lämmityslaiteessa. Vesi ja glygoli sekoittuvat hyvin ja minkä vesi laajenee, siinä glygoli supistuu.
Peruskoulun käyneeltä luokalta kysyin tehtävänomaisesti; Mitenkä peltilevyn paino lasketaan? Hetken hiljaisuus, kunnes joku keksi: "Pannaan vaakaan ja katotaan, paljonko painaa". Täydellinen vastaus! Joskus tarvitsi laskea, nykyään ei; kaikki löytyy taulukoista. Mutta ymmärtääkö itse, jos ei joskus laske, vaikka huvin vuoksi. Usein vain tuntuu, että valtioiden asioita hoitavat eivät ymmärrä; Puhuvat vain tilastoista, miljardeista ja prosenteista tajuamatta todella niiten vaikutusta ja merkitystä.
