Kansakoulussa Pohjanmaalla keskustelivat pääskysen ruokavaliosta. Opettaja esitti omansa:
---- Ja itikoita.
Remakka nauru. Opettaja: --- Mitä te nauratte?
---- Opettaja sanoo, notta pääskyset syövät itikoota!
????
Kesäiltana avoimesta akkunasta kuului naapurin emännän ääni. Kutsui Kalle renkiä apuun:
"Itikat ryökälehet sotkevat sorkkihinsa koko kaurahalmehen!" Opettaja havahtui:
"Minkä laisia itikoita?"
Lehmikarja siellä sotki!
Meillä päin sanotaan vieläkin itikoiksi. Kirjakielisenä lienee sääski.
Hakulisen taloa sanoi Korpelan Akaatta: "Siäksniemi". "Lukeneena" arvelin tarkoittavan Sääskiniemi. Vääntynyt Savossa Akaatan käyttämään?
Television luonto-ohjelmissa luulisin käytettävän sanaa sääksi.
Siäksniemi, ei johtunutkaan sanasta Sääskiniemi, vaan sanasta Sääksiniemi. Jostakin dokumentista sain kuulla.
Sääksistä käyttävät muotoja: kalasääski tai kalasääksi. Olen saanut päähäni alkuperäiseksi sanotun: Sääksi. Sitä puoltaa talonpaikan nimi: Sääksiniemi. Murteellisena: Siäksniemi.
Ennen muistamaani paikka on ollut otollinen sääksen asuinpaikka. Siinä ollut kaksi matalaa järveä.
Hattula ja Saikaa. Nyt on laakeaa peltoa ja Hattukanava. Kaivettu kanava kuivasi järvet pelloksi.
Poikavuosiltani säilynyt mielessä nimitys: Hattula-Saikaa järvikuivio. Jostakin tekstistä.
Rautalammilla sain nähdä sääksiperheen läheltä. Ainoa sopiva mänty valikoitui pesäpuuksi. Vain muutamien satojen metrien päässä maantiestä Kattilavirralta Lonkarin suuntaan. Metsäniemeke suojasi maantien suunnasta. Uistinta soutaessani pääsin melko lähelle. Viisi täysikasvuista lintua.
Ihme kyllä, pysynyt salassa. En aikaisemmin tiennyt, enkä juorunnut eteenpäin.
