Eilen paketoin veneen. Jäi vähälle käytölle. Kuvittelin aivan toisenlaista. Aioin käydä vesillä ahkerasti. Suunnittelin jopa pientä retkeä keskikesälle.
Jalat häiritsi. Tuuliset säät estivät.
Niinpä niin!
Nostelemaan ja kantamaan en kunnolla pysty. Näillä main ei talvi säikyttele vielä. Pyörittelemällä hilasin nastarenkaat auton takakonttiin. Varoin rasittamasta selkää. Hyviä tukivöitä on.
Pohdin, josko näpräisin paikalleen yhden pyörän päivässä? Tai sitten alan liikkeeseen.
Sänky on hyvä. Runkosängystä Nyhjäsin verhoilun ja jousituksen pois. Ostin jämäkän patjan. Nyt on kunnollinen vuode. Ehkä ensimmäisen kerran elämässäni.
Näinä lauhan aikoina pesen auton tuossa paikalla. Kun talvikiekot ovat alla, siivoan sisuksen.
Jalkojen lisäksi selkävaivat haittasivat siivoamista. Sekä lorvikatarri. Lorvikatarri hyödytti: En rasittanut selkää, hoidin sitä. Nyt tuntuu huomattavasti paremmalta.
Kun vain muistaisi panna "turvavyön" ennen kuin alan mihinkään puuhaan.
Siivoan sen verran ettei pää ylety laipioon.
Tehokkaat lenkit pitää unohtaa, mutta liikuntaa ei. Uimahallille kävelin ihan viime aikoihin asti. Väsymys alkoi vaivaamaan, pitää liikkua autolla. Asvaltti väylät eivät palvele jalkojen treenausta.
Nolottaa aivan. Muutamia kertoja menin autolla maaston luo. Paksu pehmeä sammal rinteillä toimii. Rinnettä ylös kapuaminen toimii jaloille voimaharjoitteluna. Alas valuminen on voimistelua.
Käyn viihteellä. Eläkeläiset tanssivat Lauantaina Leppävirralla ja sunnuntaina päivällä Hankasalmella.
Että silleen!
