"Kuinkahan saisin rikki kookospähkinän". Lauluntekijä pähkäilee. Perisuomalaiset kinastelevat: Puukolla! Kirveellä! Puukol....
Saksasta tullut liikemies, jo eläkkeellä. Kierteli poikansa firmassa. Rupatteli, kahvitteli. Käynyt ostamassa paakkelsia. Minun kiroamaa leivospakkausta kehui:
----Hyvä pakkaus, mutta kolmenkymmenen vuoden päästä tällaista ei ole. Öljy loppuu!
Kolmekymmentä vuotta meni että hujahti. Öljy ei loppunut.
Ei öljyn loppuminen lopeta materiaalien kehitystä. Kun pakkauksia tarvitaan, tekniikka niitä suoltaa rajattomasti.
Huipputason tiedemies raplasi pakkausta:
--- Minä osaan laskea avaruuslaskuja, mutta en osaa avata elintarvikepakkausta!
IkiWanha saattaa päräyttää suomalaisen sanan pakkauksia availlessaan. Sehän lasketaan minun tyhmyyteni tiliin.
Maitokorkin avaaja päässyt Ylen palstoille. Apuvälineiden valmistaja halunnut lahjoittaa kaupunkinsa vanhuksille jonkun tuhat maitopurkin korkin avaajaa. "Yrittäjäystävällinen" kaupunki ei saanut (halunnut?) järjestää luovutustilaisuutta. Politiikkaako?
Yrityksille syytävät rahaa kauhakuormaajilla. Tämän yrityksen mainostaminen ei olisi maksanut senttiäkään.
Katsovatko "koiraa karvoihin"?
Onkos minulla tuommoinen?
No ei. Sydänliiton arpajaisista sain työkalun. Valkoinen rasia, viitisen senttinen neliö. kannessa JSA
Jyvässeudunajoharjoittelurata. Hankala sana kirjoittaa! Toisella puolen pyöreä kolo. Sen ulkoreunassa tartuntauritus. Korkkia varten. Sivuista taittuu muovinen korkkiruuvi yhdeltä sivulta. Vastapäiseltä sivulta olutpullon avaaja.
Välähti mielessä, onko tuo maitotölkin avaaja? Ei ole. Se on Alkoja varten.
Olkoon! semmoisia maitopurkkeja en osta, vaikka tämä sopisikin.
Ensimmäisestä viinakaupassa käynnistäni vierähtänyt enemmän kuin kuusikymmentä vuotta.
Jonniin verran on kehittynyt. Silloin Alkon myyjät (miehiä) olivat "aatelisia". Ammattien arvostuksen huipulla. Asemastaan tietoisia yrmeitä jätkiä. Pilkun nussijoita.
Esimerkki:
Alkon tiskillä seisoi pitkä nuori mies. Metsätyömies työvaatteissa. Reppu selässä. Kaikesta päätellen mennyt kevättalven valoisana aamuna metsään. Mahdollisesti ennen viinanmyyjän ylösnousua.
Kopistellut lumet useasta puusta. Tuli A-kauppaan ennen sulkeutumista. Halusi ostaa kymmenen pulloa olutta.
Mutta ei! No, olihan se pykälien mukaan "laitonta".
Nuori mies työvaatteissa ei ollut alaikäisen näköinen vaan raskaaseen metsätyöhön pystyvä. Mahdollisesti arveli ettei häneltä papereita kysellä.
Nuori mies näytti sotilaspassin.
"--- Ei riitä."
IkiWanha sanoo: Armeija puolusti ja metsätöillä rikastui. Suomi!
Armeijan käynyt, sotilaspassin esittänyt Metsätyömies oli vailla kansalaisoikeuksia! Hän ei ollut oikeutettu ostamaan olutta!!!!!
Jonain menneenä kesänä Alkon myymälässä asioi liikuntarajoitteinen. Istui ajoneuvossaan tyytyväisenä myhäillen. Pyyti myyjältä apua. Sai hyvää palvelua. Myyjä "napsautti" pullojen korkeista kierrelukituksen.
Tarvittavaa käsivoimaa ei löytynyt asiakkaalta. Valmiiksi "napsautetut" korkit avutuvat kotona asiallisesti.
Hyvää palvelua!
Tänään käpäisin A-kaupassa. Myymälään mennessä sain kahdelta myyjänaiselta hurmaavan hymyn. Semmoinen tuntuu IkiWanhasta harvinaisen hyvältä.
Nivaskastani löytyy Työtodistus. Siinä maininta: "Herra J omaa miellyttävän asiakaspalvelutaidon."
Niinpä!
IkiWanha on "vanha. köyhä ja ruma. Tuommoisesta ei tarvitse välittää!" Varmaan ajattelevat sillä tavoin Sisä-Savon liikkeissä. Palvelu on kortilla.
Marketit pelaavat automatiikalla. Ei valittamista.
Hyvää palvelua saan A-kaupasta!
