Edellistä sekasotkua naputellessani kilahti jotain. Huono kuuloisissa korvissani on pumpulitupot puhdistustarkoituksessa. En ollut varma. Oliko ovikello?
Kuihtuneen näköinen mummo esitti keräyslistaa. Aihetta en kuullut. Valehtelin ettei ole kotona rahaa. Tarjosi lukemista. En huolinut.
Ei pitäisi torjua lähimmäistä. Ei hänellä nälänhätää ole. Takuueläke on vain vähän omaa eläkettäni pienempi.
Ei hän itselleen, vaan seurakunnalleen. Parempi kun ei veljeile. Jos suhtautuu kohteliaasti, saa heistä jatkuvan riesan. En kuitenkaan halua pilkata uskoaan.
Tietävät tässä osoitteessa asustavan vanhan miehen. Kuoleman lähestymistä pelkääväksi arvioivat.
Tällä hetkellä suhtaudun asiaan levollisesti.
Tuli mieleen tapaus kahdeksantoista vuoden takaa.
Olin menossa portaita alas. Puolivälissä törmäsin pariskuntaan. Sinänsä ihan miellyttävän oloisia ihmisiä. Jehovia.
Mutta. Hyökkäsivät haukan lailla kimppuuni:
--- Kun ikää tulee ja sairauksiakin, niin pitää ajatella näitäkin......
Väärä oletus! Tulin juuri muutamia viikkoja aikaisemmin sairaalasta. Ohitusleikkaus. Olin "veitsen terällä".
Paikkakunnalla aistineet dramatiikkaa kuullessaan minut viedyn ambulanssilla. Nämä lähettiläät veikkasivat väärää hevosta. Koko ruljanssin aikana en tuntenut kuoleman pelkoa.
Vihjailunsa koin loukkaavana. Olin epäkohtelias.
Taktikoivat miehen heikkoudella.
Kauniina päivänä kilahti. Menin rappusille vastaan. Kaksi naista. Jehovan uskovia. Madami: iältään kuusissa kymmenissä. Nuori nainen, kolmenkymmenen kieppeillä. Alkoi käännytys. Madami pysyi vaiti. Nuori nainen aktivoitui. Yritti pehmittää kovalla painostuksella. Vaikutti siltä, että naista harmitti minun penseyteni. Niin pontevasti ei minulle koskaan ole uskoa tyrkytetty.
Nainen luotti olevansa vahvoilla. Tiesi tehonsa. Varsin komea nainen. Vanha ukko voi sen kaltaisesta vain uneksia.
Poistuivat. Nuori nainen vaikutti suuttuneelta. Suuttuiko minuun vai itseensä, kun ei pystynyt vaikuttamaan.
Ajattelin kyllä piruilla. Josko olisin sanonut: ---Tule yksin! Eivät varmaan laske!
"Jumala loi taivaan ja maan." Jostakin tekstistä tavasin kysymyksen: "Kuka loi Jumalan?"
Ja minkä Jumalan?
Kävisikö tuohon vastaukseksi lainaus Golda Meirin kirjasta Elämäni. Suomen kielisestä painoksesta sivulta 14 löytyy Golda Meirin ajatuksena:
"Israelin kansa ei ole Jumalan valittu kansa. Jumala ei valinnut Israelin kansaa, vaan Israelin kansa valitsi Jumalan."
Kun puhuu "suulla suuremmalla", ei kukaan pysty sanomaan valehtelijaksi!
