"Se luki Raamatun läpi ja tuli hulluksi." Muitakin paljon lukeneita sanoivat tulleen hulluksi. Siinä tapauksessa ei lukijoilla tarkoittaneet opiskelua ja oppineita, vaan tavan tallaajia, jotka olivat "himolukijoita", kirjojen suurkuluttajia. Olin himolukija. Luin kaiken minkä käsiini sain. Valikoima vain oli melkein olematon.
Tehdään semmoinen ajatusleikki, että olen "sivistynyt". Saatte nauraa! Sivistykseni perustan muodostavat osuustoiminnalliset julkaisut. Yhteishyvä ilmestyi "porvarillisen" osuuskaupan jäsenille. Kuluttajain Lehti jakoi valistusta "köyhemmille". Poliittinen ajattelu ei kantanut hedelmää liiaksi; Samaan huusholliin saattoi tulla kumpainenkin lehti. Luin molemmat. Varsinkin sarjakuvat.
Korpelaan tuli molemmat. Yhteishyvä Pekka Rytkösen nimellä. Kuluttaja tuli äidilleni. Lehtiä kustansi Osuusliike Savo ja Säviän Osuuskauppa.
Korpelasta lähettivät kermaa Säviän Osuusmeijeriin. Siitä hyvästä tuli lehti nimeltä: Karjatalous.
Ja Raamattuun tutustuin Korpelan tuvan iltahämärässä.
Muutama päivä sitten mediasta sattui silmiini maininta evankeliumista Raamatun sisältönä. Evankeliumi ei ole Raamattua, eikä Raamatun sisältöä. Raamattu on Israelin kansan eepos. Evankeliumit ovat kristittyjen keksintöä. Joka väittää vastaan, saa kysyä juutalaisuskovilta. Semmoista on pikkuhiljaa tietooni iskostunut, että juutalaiset eivät tunnusta Jeesusta Jumalan Pojaksi?!
Semmoistakin kaikua on korvissani, että syyttivät juutalaisia Jeesuksen murhaajiksi.
Enhän mitään tiedä, mutta olen kuullut ja lukenut.
Ohemäen kansakoulun uskontotunnilla luettiin kirjaa nimeltä Raamatun Historia. Tämän hetkisen ajatteluni mukaan kirjan nimi oli harhaanjohtava.
Karjatalous johdatti minua polulle. Monien mielestä väärälle. "Raamatun historian" kerronnan sanamuotoa en muista, mutta ymmärrykseni mukaan siinä kerrottiin Jaakobin karjan kasvaneen Laabanin karjaa suuremmaksi Jumalan siunauksella. En ole varma.
Raamatun kerronnasta muistan paremmin. Ei ollut pelkkää Jumalan siunausta. Jaakob jalosti karjaa haluamaansa suuntaan, että määrätyn värisiä syntyi aina vaan enemmän.
Raamatun kertomukset ovat pääosin fiktiota. Oliko kertomus jalostuksesta faktaa?
Ajattelin mahdollisuutta. Laaban lupasi Jaakobille palkaksi kaikki määrätyn väriset. Niitä syntyi vähiten. Jaakob valitsi siitokseen vain sen värisiä sonneja. Vuoden kuluttua syntyi poikkeavia hiukan enemmän. Ilmeisesti tapahtui, kuten täälläkin; eläimet tulivat sukukypsiksi parissa vuodessa. Siitokseen aina vain sopivan värisiä. Tarkoittaa sitä, että kolmen vuoden kuluttua syntyi seuraava sukupolvi. Tavoitellun väriset lisääntyivät. Nekin, jotka eivät olleet "mieleisen" värisiä lehmävasikoita, kantoivat kuitenkin isän kautta sopivia geenejä.
Tuli neljäs, tuli viides, tuli kuudes sukupolvi. Värimuutos kertautui. Laaban hermostui Jaakobin karjan määrästä.
Laaban teki uuden kontrahdin: määräsi vielä harvinaisemman värin Jaakobin saamille. Jaakob oppi jalostuksen entistä paremmin. "Seitsemän vuotta Raakelin tähden." Toisen kerran.
Olin lukenut Karjatalous-lehdestä Karjanjalostuksesta. Minulle Karjatalous-lehti antoi aiheen epäillä pelkästään Jumalan Siunauksen ansioksi Jaakobin rikastumista.
Jaakob Petkutti sukulaismiestään. Ilkeämielinen voisi sanoa: "Huijari".