Töllöttimestä sattui aukeamaan semmoinen ohjelma: puoli seitsemän. Ylipirteät juontajat tuovat mieleen pikkukakkosen. Hekin huolestuvat ilmastonmuutoksesta. Pahoittelivat autoveroa, kun maamme autokanta on liian vanhaa ja päästöistä.
Olenko suurikin syntinen, kun ajan 22 vuotta vanhalla autolla. Miksi ajan? Siksi etten pysty ostamaan vähäpäästöistä. Ajokkini maksoi 800 € . Sain sen melkein kuukauden eläkkeellä (740 €).
Uuuden auton osto ei ole ympäristön suojelua. Sen valmistaminen kuluttaa luonnonvaroja ja saastuttaa enemmän kuin minun vähät ajoni. Eihän köyhä tarvitse autoa, eikä paljon muutakaan. Mutta kun pystyn kuluista huolehtimaan ja insinööri sekä lääkäri lyövät leimansa, pystyn vähän liikkumaan.
Pakotttavat vaihtamaan energiansäästölamput ja tuhlaamaan rahaa. Tuo lamppu on susi, teknillinen floppi. Aina ei pidä juosta uutuuden perässä, kehittyneempiä tulee. Siinä ei säästetä, että vaihdetaan toimivat laitteet mahdollisimman pian uusiin. Uuden hinnalla maksetaan pitkälti energiakustannuksia. Rahaa säästyy ja samalla luonnonvaroja, kun käytetään laitetta mahdollisimman pitkään.
Panee miettimään, kun nykyään on moraalista kuluttaa mahdollisimman paljon. Melkoinen ristiriita on suuren kulutuksen ja luonnonsuojelun vertailussa. Kunnat ja valtiot tuhlaavat ja velkaantuvat. Muutkin valtiot kuin Kreikka.