Sillä aikaa, kun poliitikot pähkäilevät asiakasseteleiden parissa, yksityisbisneksellä on aikaa punoa juonia. "Anna pahalle pikkusormi..." Meidän poliitikkomme ovat luovuttaneet jo koko käden yksityisbisneksen haltuun. Poliitikkojen äly ei riitä siinä kilpailussa, vaikka naiivisti siihen uskovat.
Laura Räty toimii häikäilemättömästi. Poliitikko vai "bisnesenkeli"?
Teksteissäni kutsuin hommaa "sotesopaksi". Määritelmä on liian lievä. En tiedä miten sen osuvammin ilmaisen? Käsisikö "hullun mylly"? "Kyllä siinä myllyssä jauhoja riittää kiekkumarallallei, kun toisesta pussista toiseen pussiin kiekkumarallallei."
Liian suuret suunnitelmat harvoin onnistuvat. Vaikka menestyksen ennakoivat sanovat: "Kun asiaan uskotaan...!"
Minä en usko taivaaseen pääsyyn. Enkä usko, kuinka vakuutettaisi sen riippuvan uskomiseeni tai uskomattomuuteeni,
Enkä usko poliitikkojen kykyyn. Ei poliitikkoja valita kyvykkyyden perusteella, vaan "siltä näyttää" tuntumalta. Valitaan "supliikkihenkilö, tai valloittava persoona". Henkilökohtainen substanssi pätee vain, kun se sopii viiteryhmälle.
Pitänee lainata kirjastosta Eino Leinoa. Voisin lainata sanatarkasti tekstiään. "Kello seisoo".
Soteuudistuksessa "seisoo kello".
.Leino peräänkuuluttaa jotain, joka asettaisi "johonkin aikaan", jota seurattaisiin.
Väittävät politiikan olevan yhteisten asioiden hoitamista. Onkohan?
"Politiikka on mahdollisuuksien taidetta." Niinpä! Mahdollisuuksien taidetta oman statuksensa nostamiseen? Eikö näin ole? Ajavatko poliitikot voimallisesti asioita, jos eivät katso niitä itseään hyödyttäviksi?
