maanantai 9. huhtikuuta 2012

Agricola

Sana tarkoittaa latinaksi maanviljelijää.
Vilkaisin ikkunasta aseman suuntaan. Vilahti sinivalkoista. Viistosta lipputangosta roikkui Suomen Lippu, siitä näkyy osa, kun tuuli ei heiluta.
Mitäs nyt liputetaan? Niin, radiossahan mainittiin Mikael Agricolan päivä. Tämä Mikko Maanviljelijä ansaitsee liputtamisen. Muuten, liputuspäiviä on aivan liikaa.
Nyt jossittelen. Jossittelu on turhaa, kun tiedetään vain toteutunut. Muut vaihtoehdot jäävät tuntemattomiksi. Kun sanotaan tapahtuneeseen joki syy, pitää kysyä: sen takia vai siitä huolimatta?
Suomen Kieli. Mitä kieltä Suomessa puhuttaisiin, jos Agricola ei tehnyt merkittävää kehittämistä ja uskonut Suomen Kieleen? Pelkkää pakko-Ruotsiako? Kenties meidän savolaisten kovakalloiset esivanhempamme olisivat säilyttäneet viimeiset kielen rippeet.
Agricolan ansiosta vai hänestä huolimatta?
Kaikissa ihmisryhmissä on rasisteja, suomalaisissakin. Ruotsalaiset ovat olleet rasisteja, ainakin suomalaisia kohtaan. "Noin karkealla alkukantaisella kielellä ei voi tehdä kulttuuria, ei mitään henkevää tai ylevää". Sanoivat tuolla tavalla, vaikka eivät kieltä ymmärtäneet. Tuon olen jostain lukenut. Suomalaiset siirtolaiset Ruotsissa puhuivat kuiskaten. Ääneen puhumalla paljastui heimonsa.

Miksi Ahvenanmaalla ei ole pakko-Suomea? Tuon tulin tietämään vasta tämän vuoden puolella!