En saa selville, mikä on urheilua, mikä sirkusta, mikä bisnestä? Ja mitä varten? Eniten ärsyttää toimittajat, olivatpa he miehiä tai naisia, aina samoja fraaseja, samoja tyhmiä kysymyksiä. Olen kuullut sanottavan, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Väitän että turhia kysymyksiä on. Semmoisia jotka eivät etsi totuutta, ei tiedonhalua, vaan juorun kaltaista utelemista. Seuraavan suuremman tapahtuman yhteydessä, tai kenties pitkän ajan seurattuani kokoan toimittajien kysymykset ja esiintymistiheyden. se tulee sisältämään tahatonta komiikkaa.
Keihäskarsinnan aikana toimittaja ennätti ilakoimaan, että heittäjien valinta sattui kohdalleen. Ainoa suomalainen heittäjä kisassa oli Ari Mannio. Kunnia hänelle, mutta miinus siitä, kun karsinnan jälkeen sanoi parantavansa finaalissa. Ei pidä kehua etukäteen. En muista, kehuiko Lasse Viren? Sinivalkoiset silmälasit ovat paikallaan, mutta katteeton optimismi ei.
"Asiantuntijat" , johtoporras ja valmentajat puhuvat potaskaa. Selittävät etukäteen. Toimittajat tunkevat mikrofonin uhrin suuhun. Utelevat: mitä tapahtuu tänään? Mitä tapahtuu huomenna? mitä tapahtuu ensi viikolla? Entä sitten? Kysyvät mahdottomia sekä semmoisia joihin tietävät, tai haluavat vastauksen ennakolta ja vastaukset joita kansa muka odottaa.
Kaksi nuorta naista (tyttöstä) seisoivat kameran edessä television loisteessa. Mitäpä he osasivat vastata? Ympäripyöreitä. Ajattelin siinä hetkessä, että nuorille heittäjille pitää antaa keskittymisrauha. Piruako se muilla kuuluu? Toinen kesti "paineet". Sana paineet tulee toimittajien suusta niin usein, että luulisi heidän ymmärtävän (jos ovat täysjärkisiä?) että paineet ovat henkilökohtaisia, eikä niitä pidä tieden tahtoen lietsoa. Jos kilpailija ajattelee paineita, ei hyvää tulosta synny. Paineita tuntee, mutta niitä ei saa ajatella.
Toimittaja juoksi Mika Häkkisen jäljessä, työnti mikrofoniaan liian lähelle: "Onko paineita?" Mika kääntyi tivaajan puoleen, sanoi: "Miks sä tommosia kysyt?" Mielestäni reagoi oikein. Siitäkin joku sai aiheen yleisönosastoon, moitti Mikaa kiukuttelijaksi. Seppo Räty saisi saada matkijoita. Ovatko toimittajat aatelia?
Naistoimittaja tenttasi epäonnistunutta heittäjää, joka ei saanut tulosta. Mies oli maahan lyöty, lytätty karsinnassa. Nainen kysyi tyhmiä kysymyksiä toisensa jälkeen. Osasi tämänkin: "olitko huolimaton?" Naisetko empaattisia? Miksei edes pientä hienotunteisuutta? "Veistä haavassa".
Sponsorit kuulemma vaativat näkyvyyttä. Mutta miksi epäonistumisesta? Miksi lyötyä lyödään?